Blogit - palaute

Opimme omista virheistämme ja toisten onnistumisista

Ville Vilén — Mon, 10 Feb 2014 11:22:14 +0000

Ville Vilén on Ylen Luovien sisältöjen johtaja.

Seminaarit ovat joskus turhia ja puuduttavia, mutta viime syksynä Edinburghissa ei totisesti näin ollut. Lavalle nimittäin marssitettiin kokeneita tv-tuottajia kertomaan pahimmista epäonnistumisistaan. Alan ihmiset nauroivat vedet silmissä yhdessä epäonnistujan kanssa huikeille klipeille takavuosien toilailuista.

Erityisesti mieleeni jäi kunnianhimoinen Lontoon keskustasta tehty suora poptaideohjelma, jossa juontajalta (paikalla ollut tuottaja itse) katosi pasmat täysin eikä ensimmäisessä lähetyksessä ollut laisinkaan ääntä. Itselleni tuli mieleen suora Onnen päivät -lähetys vuodelta 1993, josta myöhästyin 25 minuuttia.

Niin se taitaa olla, että vain häviämisestä oppii, voittamisesta ei mitään. Tämä on haastavaa meillä Suomessa, jossa tuntuu edelleen olevan käytössä yhden virheen malli. Kerran kun mokaat, niin loppuelämä on siitä yritettävä häpeissään toipua.

Luovalle toiminnalle tällainen henkinen ilmapiiri on mahdoton. Pelossa ei synny mitään uutta.

Tämän vuoksi meidän on Ylessä kehitettävä palautteen antamista ja vastaanottamista. Oppiminen alkaa vasta silloin, kun palaute on luonteva osa sisällön tekemistä. Jokapäiväinen normaali keskustelu tai innostunut hetki pitkän projektin jälkeen. Mielellään yhdessä kaikkien tekijöiden kanssa. Mitä voimme tehdä ensi kerralla paremmin, ja missä olimme erityisen hyviä? Täytyy osata unohtaa myös hetkeksi tulokset ja keskittyä sisältöön. Näin voimme jatkossa asettaa vieläkin parempia sisällöllisiä tavoitteita.

Ja tämän vuoksi otamme Luovat sisällöt -yksikössä palautekäytännöt vahvasti tämän vuoden kehityskohteeksi. Haluan, että palautteesta tulee niin luonteva osa tekemistämme, ettei yhdenkään tekijän tai tiimin tarvitse epävarmana miettiä onnistuimmeko me vaiko emme. Palautetta voi arvioida ainoastaan suhteessa tavoitteisiin. Tämä edellyttää myös, että tavoitteet ovat selkeät ja tiedossa.

Kun itse tartuin puhelimeen kauhunsekaisen lähetyksen jälkeen vuonna 1993, tuottajani Jake Nyman totesi minulle: "Älä välitä. Sellaista sattuu meille kaikille, mutta en usko että enää koskaan myöhästyt suorasta lähetyksestä."

Sen jälkeen en ole myöhästynyt kuin ehkä parista kokouksesta.

Lainaus

Radio 1 vastaa

Kaj Färm — Fri, 03 Jan 2014 08:59:56 +0000

Kaj Färm on Yle Radio 1:n ohjelmapäällikkö.

”Eikö Knallia ja sateenvarjoa voitaisi tehdä lisää? Miksei pohjalaisia kansanedustajia ikinä haastatella Ykkösaamussa? Kiitos Muistojen bulevardista! Mistä löytäisin isoenoni radiohaastattelun vuodelta 1953 tai -54?”

Yle Radio 1:ltä kysytään kaikesta maan ja taivaan väliltä sekä ajoittain tuonpuoleisistakin asioista ja mehän vastaamme. Radio 1 vastaa on kanavan viikottainen ohjelma ja blogi verkkosivuilla. Edeltäjäni Heikki Peltosen aloittama käytäntö on monella tapaa erinomainen.

Ensinnäkin saamme hyvää informaatiota kuuntelijoita askarruttavista asioista.

Vaikka kirjoittajat ja soittajat edustavatkin pientä vähemmistöä kuuntelijoistamme, voi sellaisestakin otoksesta huomata yleisimmät huolenaiheet, erityiset onnistumiset ja ennen kaikkea sen, mikä juuri nyt todella harmittaa. Harmitusindeksi nousee aina pientenkin muutosten yhteydessä eli tämä alkuvuosi saattaa taas olla vilkasta aikaa. Aloitamme mm. uusia ohjelmia. Tuoreimmassa ohjelmassa kerromme kanavan uudistumisesta.

Toinen etu liittyy mielikuvaan.

Yle Radio 1 on tehnyt parin viime vuoden sisällä laajan kehitystyön, jossa olemme eri tavoin keskustelleet lähes tuhannen radiokuuntelijan kanssa. Olemme pyrkineet aidosti ymmärtämään, minkälaista kulttuuriradiota he haluaisivat Yleisradion heille tekevän.

Työ on ollut erittäin antoisaa ja tätä vuoropuhelun henkeä on kaikin tavoin pidettävä yllä. Siinä työssä myös tämä palsta on mitä mainioin työkalu. Palsta tukee kanavan ja uskoakseni koko yhtiönkin uskottavuutta kertoessamme arvostavamme asiakkaitamme.

Yleisöjen aito kuunteleminen parantaa myös palautteen laatua: kiukuttelun sijaan saamme yhä enemmän rakentavia ehdotuksia ohjelmatyön kehittämiseksi sekä mitä syvällisintä pohdintaa radion merkityksestä ja mahdollisuuksista yleisemminkin.

Radio 1 vastaa ei ole siis mikään terapialaatikko vaan erinomainen työväline ja oleellinen osa kanavan käymää vuoropuhelua meille tärkeimmän yhteistyökumppanin – todellisen asiakkaamme eli radion kuuntelijan – kanssa.

Suosittelen.

Yle Areena: Yle radio 1 uudistuu (2.1.2014)

Yle Areena: Radio 1 vastaa

Lue lisää Yle radio 1:stä: Utelias seikkailija, rauhallinen paneutuja

Radio 1 vastaa -ohjelma tulee kanavalla lauantaisin klo 10.45 ja 23.00. Se on myös kuunneltavissa ja luettavissa verkossa. Ohjelmapäällikkö Kaj Färm ja vastaava tuottaja Anna Simojoki käyvät läpi ja kommentoivat vuoroviikoin saapunutta palautetta sekä kertovat kanavan ohjelmistosta.

Lainaus

Elävän arkiston kehitys: kävijäennätys ja haun parannusta

Tanja Iikkanen, palvelupäällikkö — Thu, 16 Feb 2012 13:29:01 +0000

Vuoden alku on ollut sekä Elävän arkiston toimituksessa että palvelukehitystiimissä vauhdikasta. Palvelu saavutti viikolla neljä kaikkien aikojen kävijäennätyksensä: 132 000 eri kävijää (= eri selainta)! Ennätysviikolla suosituimmiksi sisällöiksi nousivat meteorologi Erkki Nystenin kuoleman johdosta kiinnostanut "Erkki Nysten ennustaa kylmää säätä" ja Feissarimokissa hilpeyttä herättänyt "Sor-sor-sormileikki alkaa".

Lähettämissänne palautteissa olette toivoneet selkeämpää hakutulossivua. Sama viesti tuli myös käytettävyystutkimuksesta, joka tehtiin tammikuun alussa.

Toteutimme ensin väliaikaisratkaisun, jossa poistimme "Tuloksissa esiintyvät" -asiasanalaatikon vasemmasta laidasta ja korvasimme sen kahdella viestilapulla. Lapuissa kerrotaan, millä perusteella hakutulos listautuu ja, että kehitteillä on tapa rajata hakutulosta asiasanojen avulla. Siirsimme myös hakulaatikon pois oikeasta yläkulmasta, jossa se esti ylänavigaation näkymisen. Nyt hakulaatikko sijaitsee samalla kohdalla etusivulla, hakutulossivulla ja artikkelisivulla. Kuvassa on vanha ja uusi hakutulosnäkymä.

Olemme parhaillaan rakentamassa rajausmahdollisuutta hakuun. Tässä pari suunnittelukuvaa sen mahdollisuuksista.

Elävästä arkistosta haetaan eniten tv-ohjelmia ja koska vanhojen radio-ohjelmanäytteidenkin kuuntelu on suosiossa, olemme kaivaneet hakutulossivulle tiedon, mistä ohjelmasta kyseinen näyte on peräisin. Nyt toimii myös ohjelmien hakeminen haulla, mutta vielä emme pysty listaamaan erikseen Elävässä arkistossa olevien näytteiden alkuperäohjelmia. Vuosien saatossa ohjelmannimien kirjaaminen on ollut niin kirjavaa, että suutarin lapsella ei meinaa olla kenkiä. :)

Laittakaa edelleen ajatuksianne tulemaan, kuinka palvelusta saataisiin vielä parempi.

yle.fi/elavaarkisto

svenska.yle.fi/arkivet

Lainaus

YLE Puheen kanavauudistus räjäytti palautepotin

Heidi Laaksonen — Fri, 10 Feb 2012 07:49:50 +0000

Kirjoittaja työskentelee tuottajana ja juontajana YLE Puheessa.

Tulin töihin Suomen ainoaan puheradioon kolme ja puoli vuotta sitten. Silloin kanavan nimi oli Radio Peili. Kuulijoita oli melko vähän. Palaute oli niin harvinaista, että kokoonnuimme lähes koko toimituksen voimin niitä äimistelemään.

”Vau! Palaute!”
”Mitä siinä sanotaan?”
”Pitääkö tähän reagoida?”

Kuulijat valittivat yleensä uusintojen runsaasta määrästä, joskus juttujen virheistä.

Nyt on toisin. Vuodenvaihteen kanavauudistus räjäytti potin. Nyt valitetaan kaikesta, pääosin urheilusta ja aamujuontajastamme. Koskaan ennen palautetta ei ole tulvinut tähän malliin. Koskaan ennen YLE Puheesta ei ole puhuttu näin paljon muussa mediassa ja sosiaalisessa mediassa.

Tämä kaikki on yllättänyt, sillä aiemmin en lainkaan tiennyt, että ennen kanavauudistusta olimme suunnilleen universumin tai ainakin Suomen mahtavin, sivistävin ja syvällisin kanava.

Näin palautteissa hehkutetaan.

Palautevyöry sinänsä on myönteinen ilmiö. Olemme ihmisten mielissä ja esillä enemmän kuin koskaan ennen. Harmillisinta kritiikkitulvassa, jutuissa ja blogikirjoituksissa ovat väitteet siitä, että meiltä tulee vain hömppää ja urheilua.

Tätä mantraa alettiin hokea jo ennen uudistusta, vaikkei yhtään päivää uutta radiota ollut vielä tehty. Samaa hoetaan edelleen. Hekin, jotka eivät ole alun jälkeen enää kanavaa edes kuunnelleet. Tiedän tämän siitä, että he mainostavat asiaa YLE Puheen Facebook-sivulla. Sieltä ovat nämäkin rakentavat kritiikit:

”Ihan hirveää p***aa kyllä tulee.”
”Halleluja hömppä!”
”Yle Puhe on mennyt oikeasti aivan kauheaksi! Todella ala-arvoiseksi markkinahumuksi, rahvaan radioksi! Urheilua?!, p***aa, Olga Kikkeliskokkelis -mielisairautta. Koko ’uudistus’ on painajaismainen vitsi.”

En niele näitä purematta. Listasin yhdeltä viikolta oman päivälähetykseni juttu- ja spiikkiaiheet. Oli evm:ää, pressavaaleja, Sdp:n kriisiä, vuoden nuoren yrittäjän haastattelu. Vapaata juontopuhetta tuotin Tarja Halosesta, Mannerheimista ja Auschwitzistä. Samaan aikaan kollegat haastattelivat Hilkka Olkinuoraa, puhuivat Unescon maailmanperintökohteista ja etsivät konsteja taaperon nukuttamiseen.

Faktat tai mikään vastaus uudistuksen syistä tai taustoista ei vain taida riittää, jos oma lempiradiokanava on muuttunut itselle epämieluisaan suuntaan. Palautetta kannattaa silti lähettää.

Heidi Laaksosen kirjoitus on julkaistu Journalisti-lehdessä 3/2012.

Lainaus

Kun keskusteleminen on julkaisemista, mihin vedetään salakuuntelun raja?

Tuija Aalto — Fri, 20 Mar 2009 17:52:49 +0000

Kulutusjuhla - yhdistyksen järjestämässä Kuluttajat, yritykset ja verkkokeskustelut - illassa oli kuulemma eilen keskusteltu siitä, miten yritykset seuraaavat nykyään kuluttajien nettikeskusteluja. Onko oikein, että yritykset aktiivisesti seuraavat sitä, mitä ihmiset keskenään keskustelevat?

Mari Koistinen pohti blogissaan, ymmärtävätkö ihmiset, että heitä seurataan. "Yhtenä aiheena olen välillä mielessäni pyöritellyt sitä, ymmärtävätkö ihmiset, että heidän verkkokommenttejaan oikeasti voidaan seurata. Jussi-Pekka (Erkkola, Nokialta, TA huom.) oli aiemmin kertonut, miten hän seuraa Twitterissä Nokian keskusteluja ja kysyin häneltä siitä, miten ihmiset suhtautuvat, jos siellä yrityksen edustaja reagoi. Jussi-Pekka sanoi, että kommentit otetaan hyvin vastaan: osa on yllättynyt, osa toivoisi näkyvyyttä yrityksiltä vielä enemmän."

Sosiaalisen median käytön suurimpia mediakasvatuksellisia haasteita on yksityisen ja julkisen rajan veto. Fyysisen maailman toimintatapoja ei oikein voi hedelmällisesti verrata digimaailmaan, mutta silti tekee mieli kysyä, mitä jos samalla logiikalla kauppakeskuksiin ja linja-autojen kattoon ripustettaisi mikrofoneja, jotka äänittävät kansan keskustelua, ja joku tallentaisi, purkaisi ja analysoisi niitä?

Lainaus

Väline on viesti - Elävä arkisto, Twitter ja sissi-tv-isku

Tuija Aalto — Fri, 20 Mar 2009 17:11:02 +0000

Tuottaja Seija Aunila on viikon päivät tutustunut sosiaalisen median työkalujen uusimpaan villitykseen Twitteriin. Hän kertoo, että ensimmäinen kokemus tekstiviestikeskusteluja seuratessa oli vierauden tunne: ympärillä puhuttiin tekniikkaa ja jotain, mitkä kuulostivat sisäpiirin jutuilta. Mutta kuten kutsuilla, joilla ei tunne ketään, heti helpotti, kun joku tuli juttelemaan.

Pääosin Elävän arkiston Twitter-virta on automatisoitua: Twitterfeed-ohjelma syöttää sinne uusimpien julkaistujen klippien linkit ja Elävän arkiston blogin merkinnät.

Tänään Aunila päätti ottaa kontaktia ja kysyi, mistä aloittaa radion puheohjelmien mp3-julkaiseminen, Radiomafian Leilasta ja Annukasta vai Pekka Tiilikaisen selostuksista. Ensimmäiseksi vastaaamaan ehättänyt Pasi Räsämäki ehdotti niiden sijaan Merkkituotetta. "Aloittakaa laittamalla taannoin kuopatun Merkkituotteen jaksot arkistoon. Harmitti kun suosikkiohjelman lento katkesi." Hän kertoi suosikkijaksonsa olleen se, jossa avattiin kansan käsitettä. Osoittautui, että jakso voidaan esitysoikeuksien puolesta julkaista elävässä arkistossa.

Katso video

Kävin tänään iltapäivällä yllätysvisiitillä Elävän arkiston toimituksessa sissitelevisiotyyliin kännykkäkameralähetyksen merkeissä. Jos käsivaralta kuvattu heiluva rakeinen kuva tekee huonoa, kuuntele pelkkä ääni.

Sosiaalinen media yritysten näkökulmasta

Hain viime viikolla Jaikun YLE-kanavalla näkemyksiä siihen, miksi yritysten pitäisi olla läsnä sosiaalisessa mediassa. Keskustelua sopii jatkaa myös tämän blogin kommenttiketjussa.

Lainaus