Blogit - Anna Kortelainen

Tulta munille ja bensaa liekkeihin!

Juhana Säilynoja — Tue, 23 Jul 2013 12:53:47 +0000

”Hysteriaopit olivat hirveen käteviä siinä, että ne määrittelivät naisen sairaaksi heti syntymästä lähtien. Ja silloin kun me oletetaan, että jokaisessa naisessa on sairaus, joka vain odottaa puhkeamistaan me voidaan sysiä häntä ihan vapaasti. Me voidaan neuvoa ja komentaa häntä ihan loppumattomiin. Väistele sairauttasi”, näin kertoo taidehistorioitsija ja tietokirjailija Anna Kortelainen Kosmos-ohjelmassa Nainen, hysteria, tavaratalo.

Katso Kosmos: Nainen, hysteria, tavaratalo Elävässä arkistossa

Naiseus ei ole sairaus, mutta sukupuoli on ollut syy syrjiä kautta historian. Naiseus on ollut toiseutta, toiseutta valtaapitävistä. Naisliike lähti liikkeelle kahden valtasukupuolen tasa-arvon saavuttamiseksi. Tavoitteena oli ääni-, työ- ja koulutusoikeus. Nainen oli ihminen, jonka olemassaolo yhteiskunnan kaikilla aloilla ja portailla oli sallittava ja suvaittava.

Kuuntele ja lataa omaksi Karmela Belinkin ohjelma naisliikkeen vaiheista

Feministiset ajatussuunnat ovat edenneet valtarakenteita laajemmin kyseenalaistavammiksi. Kenenkään maailmassa ei pitäisi tyytyä vain siihen, että häntä suvaitaan. Jokaisella on oltava oikeus aktiiviseen olemassa olemiseen yhdenvertaisena muiden kanssa, ilman, että joku häntä ylhäältä tai sivulta suvaitsee. Suvaitseminenkin on syrjäyttävää.

Kortelaisen sitaatti kuulostaa hälyttävän ajankohtaiselta. Sukupuolia ei ole vain kaksi ja edelleenkin yhteiskuntana koemme oikeudeksemme määritellä ihmisiä sairaiksi heidän sukupuolensa vuoksi ja syrjiä heitä siksi. Spotlight kysyi tänä vuonna, että miksi valtio päättää kenellä on oikeus lisääntyä. Suomessa pakkosteriloidaan ihmisiä sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi, eikä käytäntöä ole lopettanut edes ulkomainen paine. YK:n mukaan sterilisoiminen on kidutusmuoto.

Elävän arkiston artikkeli Voiko mies synnyttää, nainen siittää?

Viime aikoina kun jotkut poliittiset toimijat ovat irtautuneet feministisestä arvomaailmasta, on ajankohtaista kuunnella kahta pitkän linjan entistä poliitikkoa puhumassa naisen asemasta politiikassa. Miksi Suomen pääministeriä on luvallista kutsua kokovartaloministeriksi? Arja Alho ja Elisabeth Rehn ovat sitä mieltä, että naisia ei vieläkään nähdä yksilöinä vaan naisina ja naisen tulee olla tietynlainen. Jos ei ole, on hankala tapaus, josta tulee hankkiutua eroon.

Katso Kolmas valtiovalta -ohjelman debatti

Miksi on tarpeen muistuttaa siitä, että sukupuolella ei sinänsä ole väliä duunissa? Ei kai enää ole vallalla käsitystä siitä, että joku on lähtökohtaisesti vähemmän minkään ominaisuutensa takia?

Siitä edenneestä feministisestä argumentaatiosta voi kuunnella lisää mielenkiintoisista radio-ohjelmista Tulta munille ja Bensaa liekkeihin. Anne Moilasen juontama Tulta munille keräsi valtavan palauteryöpyn ensimmäisen ohjelman jälkeen. Ohjelman seuraajaksi valittiin Akuliina (nykyään Atlas) Saarikosken luotsaama Bensaa liekkeihin. Molemmissa ohjelmissa vetäjät tuovat esiin jokaviikkoisen manifestin. Moilasen mielestä on pötypuhetta, että Suomi olisi missään mielessä tasa-arvon eturintamassa. "Päinvastoin olemme jääneet ihan hännille. Puhe siitä, että meillä muka olisi asiat hyvin, estää meitä näkemästä, miten järkyttävässä tilanteessa me itse asiassa olemme".

Kuuntele Anne Moilasen Tulta munille! -ohjelmaa Elävässä arkistossa

Saarikoski laajensi ohjelman aihepiiriä. Hänen manifestejaan olivat muun muassa "heteroelämä on yllätyksetöntä ja tylsää", "terveen ruumiin ihannointi on väärin" ja ”lihansyönti on lopetettava”.

Kuuntele Akuliina (Atlas) Saarikosken Bensaa liekkeihin -ohjelmaa Elävässä arkistossa

Lainaus

Kärpästen herra ja Lehman Brothers

Timo Harakka — Thu, 31 May 2012 07:58:47 +0000

10 kirjaa vallasta –sarja aloittaa aivan alusta: siitä, miten valta syntyy. On autio saari, luonnontilassa. Sitten saapuvat ihmiset, lento-onnettomuudesta pelastunut poikajoukko ja he perustavat yhteiskunnan. Kuka ottaa vallan, mihin valtaa käytetään – ja miten valta kumotaan.

Vuonna 1954 Suomessa ilmestyi Tuntematon sotilas ja Britanniassa toisen esikoiskirjailijan, William Goldingin Kärpästen herra. Sodan kärsinyt lukijakunta koki omakseen Kärpästen herran lohduttoman, jopa linkolalaisen maailmankuvan. Ihmiset yrittävät yhteiseloa, mutta pian palataan viidakon lakiin, sotaan ja ihmisen tuhoutumiseen.

William Golding olikin luonnontietelijä. Hänen paras ystävänsä oli ekologi James Lovelock. Yhteisillä kävelyretkillä Lovelock esitteli teoriaansa, että maapallo on yksi organismi, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Golding oli sitä mieltä, että idealle tarvitaan vetävä nimi, ja ehdotti sanaa Gaia.

Kärpästen herran päähenkilö on poika nimeltä Ralph, joka valikoituu johtajaksi. Ralph yrittää järjestää joukkoja järkevään ja vastuulliseen yhteistoimintaan.

Mutta pian Ralph saa ylivoimaisen kilpailijan, Jackin. 10 kirjaa vallasta-sarjan vakiovieraan, Anna Kortelaisen sanoin: ”Sitten tulee huomattavasti aistillisempi, vetoavampi ja populistisempi Jackin puolue, joka sanoo, että ei, kun pidetään hauskaa, pidetään bileitä ja grillataan!”

Yksi toisensa jälkeen kaikki liittyvät Jackin metsästäjäheimoon, jossa asema ansaitaan mieskunnolla, heikompia vainoamalla ja kiduttamalla, ja vahvistetaan rituaalisella rumputanssilla.

Kärpästen herra siis varoittaa, että sivistyksen pintakerroksen läpi voi milloin tahansa murtautua raaka vaistovalta. Mutta toisella lukemalla huomaan, että sympatiani liukuu yllättäen Jackin villilauman puolelle. Jackin ympärillehän ryhmittyy aito yhteisö, jota leimaavat solidaarisuus, epäitsekkyys ja sitoutuminen: hyviä asioita kaikki.

Yhteisöllisyys on pehmoinen sana, josta tulee mieleen joukkohali ja yhteislaulu leirinuotiolla. Mutta evoluutiopsykologit Samuel Bowles ja Herbert Gintis muistuttavat, että historiallisesti yhteisöllisyys edellyttää yhteisen vihollisen. Väkivallasta poisoppiminen vie ihmiskunnalta tuhansia ja taas tuhansia vuosia.

10 kirjaa vallasta –ohjelman ensimmäisenä aiheena on siis väkivallan valta. Se vallitsee edelleen maailman monissa osissa, muistuttaa ohjelman vieras, kehitysministeri Heidi Hautala. Kärpästen herra on täyttä totta esimerkiksi Somaliassa.

Mutta onko sattumaa, että nimenomaan pojat eivät kykene rakentamaan rauhan yhteiskuntaa. Entäs jos saarelle olisi joutunut joukko tyttöjä – näin vastaa Heidi Hautala:

”Uskon, että naisyhteisö pystyisi sopimaan, miten eletään yhdessä ja ratkaistaan ongelmat. Jos Lehman Brothers olisi ollut Lehman Sisters, niin oltaisiinko tässä, missä maailma tällä hetkellä on? Ei oltaisi.”

Kärpästen herrassa vastapareja ovat järki ja tunne, äly ja voima. Länsimainenkin yhteiskunta on aina jonkinasteinen sekoitus molempia; demokraattista sopimista ja alkukantaista heimohenkeä. Ja missäpä ne näyttävämmin yhdistyisivätkään kuin hyvä veli –kerhoissa, johtajaurosten yhteisissä rituaaleissa.

Ministeri Hautalan ajasta iso osa onkin kulunut näiden hyvien veljien paimentamiseen. Tällä viikolla kerrottiin, että poliisi on toimittanut Mika Vehviläisen lahjusepäilyt syyteharkintaan.

Heidi Hautala kertoo ohjelmassa, millainen on ollut hänen vauhdikas keväänsä herrojen kyydissä.

Kuuntele teksti radiokolumnina tästä. Mene Radio Yle 1:n Kultakuumeen kolumnisivulle tästä.

Tervetuloa Kymmenen valtakirjan pariin – TV1 torstaina 31.5. klo 21:05

Lainaus