Macbeth, Esko Aho ja Maon leski

Timo Harakka — Thu, 07 Jun 2012 06:59:48 +0000

10 kirjaa vallasta –sarjassa emme voi sivuuttaa William Shakespearea. Hän kirjoitti vallan teemoista jo 400 vuotta sitten kattavan ja ikuisesti puhuttelevan sarjan kuningasnäytelmiä.

Ne ovat kuvauksia päätöksenteosta.

Tuon yhden sanan sisällä Shakespeare operoi: draama alkaa päätöksestä ja päättyy tekoon, mutta aikeen ja toteutuksen välille syntyvät jännittävimmät tilanteet ja väkevät ihmiskuvat. Syy ja seuraus, epäröinti ja yritys, jälkipeli ja syyllisyys ovat jokaiselle tuttuja aiheita, mutta myös vallankäytön ydinaluetta.

Shakespearella päätös koskee murhaa – mutta se on pelkkä vertauskuva mistä tahansa politiikan ja talouden suuresta, strategisesta ratkaisusta, jossa omaa asiaa ajetaan toisen edun kustannuksella.

Julius Caesar –näytelmässä murhaaja Brutus valaa itseensä rohkeutta monologissa, jossa aikeen ja teon erottaa ”hourekuva tai hirvittävä uni”. Hän vertaa omaa ruumistaan valtioon, joka on kuohunnan tilassa ennen kumousta.

Seuraavana vuonna kirjoitettu Hamlet keskittyykin kokonaan tähän välitilaan. Koko pitkä näytelmä on yhtä päättämättömyyttä, ja päättömyyttä. Alkuperäinen aikomus sotkeutuu, kaikki mutkistuu ja lopulta sankari tekee ihan muuta kuin piti. Viattomat kuolevat vahingossa.

Pohjalla on vanha skandinaavinen Amleth-legenda, jossa murhatun kuninkaan poika jää murhaajan hoviin. Säilyäkseen hengissä Amleth tekeytyy tylsämieliseksi, kunnes kostaa yllättäen. Shakespeare mylläsi tämän suoraviivaisen juonen niin, että hänen Hamletinsa sekoaa itsekin oveluuteensa. Kuinka hullu Hamletista tuli, se on houkutellut ja houkuttelee tuhansiin eri tulkintoihin.

Päättäjän aikomus on eri kuin teko, ja tulos taas aivan muuta. Ehkä tästä syystä luin väärin tiistain Helsingin Sanomien otsikon: Kari Heiskanen ohjaa Hamletin, pääosassa Esko Aho.

Kuusi vuotta myöhemmin Shakespeare kirjoitti näytelmän Macbeth. Rintamalta palaavaa sotapäällikköä Macbethiä riivaa kysymys: jääkö hän ikuisesti keskijohtoon? Olisiko hänestä sittenkin ylimmäksi valtiaaksi?

Shakespeare ruumillistaa vallan houkutukset, kuninkuuden haaveet, suurmiesfantasian, ihan konkreettisiksi noidiksi, joiden monimieliset ennustukset Macbeth vallan kiihkossaan ymmärtää kohtalokkaasti väärin.

Mikä on tuo noitien viettelevä kutsu, jonka jokainen poliitikko kuulee - ja joka hänet lumoaa, sokaisee ja pettää?

10 kirjaa vallasta –sarjan vakiovieraalla Anna Kortelaisella on noidista hirtehinen nykytulkinta. ”Aina siinä vaiheessa, kun poliitikko ilmoittaa, että ’voisin olla kiinnostunut’ tai ’voisin olla käytettävissä’, niin aina hän sanoo, että ’kentältä’ on tullut hirveästi viestejä. ’Kenttä’ on ne noidat!”

Macbethissä Shakespeare käänsi esiin vielä uuden ulottuvuuden päätöksenteosta – ja loi maailmankirjallisuuden unohtumattomimman valtiasparin.

Omatunto estää Macbethiä murhaamasta itseään kuninkaaksi, mutta hänen puolisonsa Lady Macbeth painostaa, ja saa tahtonsa läpi. Vaimo turvautuu keinoon, jonka takia ihmiskunnan historiassa miljoonat ovat menettäneet henkensä: hän kyseenalaistaa Macbethin miehuuden.

Ohjelman vieras, näyttelijä Elina Knihtilä muistuttaa, että hirviönaisia löytyy lähihistoriasta moniakin: Romanian diktaattorin puoliso Elena Ceausescu, Serbian Milosevicin puoliso Milena Markovic ja Maon leski Jian Qing. Mutta lopulta kyse ei ole pahasta naisesta ja heikosta miehestä, vaan rakastavasta ja toisiinsa sitoutuneesta parista, joka yhdessä raivaa tiensä valtaan. Ilman rakkautta ei syntyisi veritekojakaan.

Elina Knihtilä on aistivinaan tästä parisuhteesta pitkän liiton tunnusmerkkejä, joihin varmasti moni voi samastua:

”Se on keski-iän kriisiä poteva pariskunta. Kiinnostava yksityiskohta on se, että me ei tiedetä, onko heillä mahdollisesti ollut lapsia – Lady Macbeth viittaa siihen, että hän on imettänyt, lapsiahan kuoli paljon siihen aikaan. Mä näen siinä jotain keski-iän tyhjyyttä, joka ajaa molemmat siihen, että nyt täytyy tehdä jotain, nyt pitää elämässä tapahtua jotain – tai muuten tämä on tässä.”

Elina Knihtilä on näytellyt Macbethin, siis miesroolin. Miten se muuttaa sukupuolten asetelman, hän kertoo 10 kirjaa vallasta –keskustelussa torstaina.

Hän kertoo lisäksi, miten näytelmän nimeen liittyvä kirous iski kuin iskikin myös tähän esitykseen.

Kuuntele kolumni Yle Radio 1:n Kultakuumeessa.

Tervetuloa Kymmenen valtakirjan pariin – TV1 torstaina 7.6. klo 21:05

Lainaus

Blogit - Macbeth

Macbeth, Esko Aho ja Maon leski