Blogit - tuotanto

Ylen tekniikka ja tuotanto muutoksessa

Janne Yli-Äyhö — Mon, 28 Jan 2013 06:57:21 +0000

Kirjoittaja on Ylen Tuotannot-yksikön johtaja.

Verkkopalveluiden merkitys kasvaa Ylen palvelutarjonnassa. Sisältö pitää saada jakeluun kaiken kokoisille ruuduille ja myös tv-kanavat tulevat verkkojakeluun – radio on ollut verkossa jo pidempään. Monimediaisuuden vaatimus sisällön tekemisessä ja kuluttamisessa korostuu. Teräväpiirtoon siirtyminen vaatii merkittäviä investointeja koko tuotantoketjuun. IT ja IP eli tietotekniikka ja -liikenne ovat kriittinen osa kaikkea tekemistä ja yhdistävät perinteisesti irralliset teknologia-alueet toisiinsa.

Myös toimintatapamme ovat murroksessa. Vaikka yhtiössä on tehty paljon yhteistyötä alan tuotantoyhtiöiden kanssa, nyt Yle avautuu aivan uusin tavoin. Tästä konkreettinen esimerkki on Tohlopin toimintakeskuksen muuntautuminen Pirkanmaan luovan alan keskukseksi. Mediapolis luodaan yhdessä Technopoliksen ja Tampereen seudun elinkeinoelämän kanssa.

Avautuminen tarkoittaa myös entistä enemmän yhteistyötä kumppaneiden kanssa toiminnan eri alueilla. Uusi tekniikka antaa uusia mahdollisuuksia tehdä ohjelmia. Esimerkiksi Venla-voittaja Norppa-uinnin taustalta löytyy uudenlainen tapa hyödyntää matkapuhelinverkkoja ohjelmanteossa. Yleläisten henkilökohtaiset työkalut ovat myös uudistumassa. Liikkuvan työnteon tukeminen korostuu, ja verkosta tai ”pilvestä” tulevat palvelut tekevät jokaisen työnteon helpommaksi.

Ylen Tuotannot-yksikössä keskitytään vuonna 2013 erityisesti kolmen alueen kehittämiseen.

Tuotantokoneiston uudistaminen ja kehittäminen. Verkkopalveluita kehitetään mm. lisäämällä tv-kanavien jakelua, parantamalla laatutasoa ja erikokoisten ruutujen palveluita. Tohlopin studiot siirtyvät teräväpiirtoaikaan helmikuussa 2013. Myös Pasilassa suunnitellaan tuotannon siirtymää teräväpiirtoon. Työympäristön parantamisen tärkeimmät kohteet ovat Tohlopin toimitilojen ehostus ja oman viestintäympäristön kehittäminen.

Luovan toimialan kehityksen edistäminen. Tohlopin Mediapolis lähti viime vuonna hyvin liikkeelle ja tänä vuonna tuomme uutta toimintatapaa käytäntöön. ”Pasilan Studiot” on työnimi, jonka puitteissa lähdemme luomaan Helsinkiin sähköisen median ekosysteemiä. Mukaan halutaan sähköisen median toimijoita, oppilaitoksia ja tutkimusta sekä uuden liiketoiminnan kehittäjiä. Open data nähdään mahdollisuutena, jonka avulla voimme rikastaa Ylen palveluita kaikille suomalaisille.
Oman toiminnan asennemuutos ”kyllä onnistuu” -periaatteella. Kehitämme organisaatiota ja toimintatapoja vastaamaan tulevaisuuden haasteita ja samalla parannamme toiminnan joustavuutta. Arvioimme tuotannon ja tekniikan eri osa-alueilla tarpeet ja mahdollisuudet tiiviimpään yhteistoimintaan kumppaneiden kanssa.

Kuluva vuosi on joka suhteessa meille voimakasta kehittämisen aikaa. Onnistumisemme takaa osaltaan entistä toimivampia ja laadukkaita mediapalvelut kaikille suomalaisille.

Lainaus

Mitä yhteistä on penisilliinillä ja sähköisen median maailmalla?

Pasi Ekman — Tue, 11 Dec 2012 07:50:07 +0000

Pasi Ekman työskentelee kehityspäällikkönä Ylen teknologiatoiminnossa.

Sähköisen median maailma on muuttunut viimeisen reilun sadan vuoden aikana merkittävästi ja viime vuosina muutosvauhti on vain kiihtynyt. Pelkästään tv-maailmassa muutoksia on viime aikoina tapahtunut valtavan tiheästi: mustavalko-tv, väri-tv, digi-tv, laajakuva-tv, HD-tv…

Mihin tämä kiihtyvä muutos sitten johtaa ja miten siihen voisi varautua? Itse uskon, että The New Yorkerin toimittaja Adam Gopnik on oikeassa väittäessään, että uudet ideat ja sattumukset muokkaavat tulevaisuutta enemmän, kuin mikään hyvissä ajoin havaittavissa oleva trendi: “Whatever happens next, short term or long, is likely to be more affected by accident and by invention – and by new ideas – than by any trend now in sight.”

Tästä on olemassa monia esimerkkejä, erityisesti lääketieteen puolelta: penisilliini, Viagra, jne.

Suurimman mullistuksen sähköisen median jakelussa ja kulutuksessa ovat tuoneet internet sekä mobiililaitteet ja -verkot. Parikymmentä vuotta sitten ei videokuvaa voinut katsella verkosta, valokuvatkin latautuivat todella hitaasti eikä kukaan edes yrittänyt käyttää internetiä saati katsella videoita mobiililaitteilla.

Mobiilivideokatselu kasvaa huimasti. Tuoreen Ericssonin Mobility-raportin mukaan mobiilidataliikenne kasvaa vuoteen 2018 mennessä 12-kertaiseksi, ja sitä kasvattaa ensisijaisesti videoiden katselu. Myös monien alan toimijoiden ansaintalogiikka muuttuu, esimerkkeinä musiikin jakelun tai sanomalehtien siirtyminen verkkoon viime vuosina.

Tämä muutos on suurin median murrosvaihe tähän mennessä, ja monet tahot yrittävät arvata, mihin murros johtaa. Pohdintaa tehdään myös Ylessä sekä yhdessä muiden media-alan toimijoiden kanssa muutamassa kansallisessa tutkimushankkeessa: Next Media ja N-GEMS*, jonka loppuraportti julkaistaan juuri.

Ajatus siitä, että tulevaisuutta ei voi arvata, johtaa siihen, että meidän on varauduttava yllättäviin muutoksiin. Siksi meidän tulee rakentaa oma tuotanto- ja jakeluympäristömme sellaiseksi, että nopeatkin muutokset ovat mahdollisia. Mikä mediayhtiö oli varautunut tablettien tuloon ja niiden suureen suosioon muutama vuosi sitten? Me Ylessä yritämme varautua seuraavien ”tablettien” tuloon olemalla mahdollisimman joustavia ja ketteriä tulevaisuudessa, mutta siinä(kin) meillä(kin) on vielä paljon töitä.

“The whole thing goes: The future's not set. There's no fate but what we make for ourselves.“
-John Connor, Terminator 2

*N-GEMS (Next Generation Electronic Media Multiproduction and Multicasting Processes, Services and Tools)

Lainaus

Taide ja tuotanto

Iikka Vehkalahti — Sat, 28 May 2011 12:30:14 +0000

Dokumenttiprojekti on vahvasti mukana toteuttamassa harmonikan soittaja Kimmo Pohjosesta kertovaa dokumenttielokuvaa. Katsellessani viimeisintä raakaleikattua versiota, mietin mikä ero on tuotannolla ja ainutkertaisuudella.

Yleisradiossa puhutaan paljon asiakaslähtöisyydestä ja aihelähtöisyydestä. Eli siitä, kuinka tuotanto täytyy tehdä asiakkaita ajatellen: mille väestöryhmälle tuote on suunnattu ja tehty.

On ehdottomasti tervettä ja terveellistä ajatella kuulijoita ja katsojia, että tuotannolla olisi heille annettavaa ja että se olisi heille merkityksellistä.
Ja sitten Kimmo Pohjonen sanoo, että hän tekee musiikkiaan ennen kaikkea itselleen, itseään ajatellen. Oikeastaan se on koko elokuvan ”pääsanoma” ja sen ainoa tarina on - miten Pohjonen löytää itsensä muusikkona. (Siitä voi muuten tulla vielä todellinen dokumenttielokuvatapaus).

Mietin sitten omaa elokuvauraani. Otto Wille Kuusista tehdessäni kävin läpi kuvaa omasta isästäni. Past Is Present –lyhytelokuva syntyi puolestaan pitkästä henkilökohtaisesta etsinnästä ja ponnistelusta. Etelä-Afrikkaan ja Palestiinaan menin suurelta osin kohdatakseni oman pelkoni.

Entä muut minua paljon suuremmat tekijät, joiden kanssa olen työskennellyt. Henkilökohtaisia, hyvin henkilökohtaisia tekijät ovat lähes poikkeuksetta olleet. Henkilökohtaisista kokemuksista ja motiiveista ovat liikkeelle lähteneet myös Dokumenttiprojektin viimeiset tuotannot kuten Miesten vuoro, Reindeerspotting, Tuntematon emäntä jne…

Kysymys on taiteen tekemisen ainutlaatuisesta luonteesta, siitä että aiheen kulkeminen oman itsensä kautta tekee prosessista ainutlaatuisen – kukaan muu ei voi sitä kokea - juuri siksi tekijälähtöisyys on tuottanut ja tuottaa ainutlaatuisuutta. ( Jos tekijä on ajattelultaan keskinkertainen, tulos on silloin ikävä kyllä keskinkertaisuutta tai jos päämotiivi on vain tehdä taidetta, niin lopputulos on tekotaidetta tai… kaikkea tätäkin on nähty enemmän kuin tarpeeksi).

Tämä ei tarkoita, että asiakaslähtöisyys tuottaa vain ei-ainutlaatuisuutta. Hyvä ammattilainen hakkaa silmät sidottunakin huonon oman itsensä kautta räpeltävän taiteilijan tehdessään puhdasta tilaustyötä. ( Olen itse saanut enemmän palkintoja tilaustöistä kuin sielulla tekemistäni yrityksistä…). Mutta kyllä ulkopäin ohjautuvaisuus tuottaa helposti juuri sitä keskinkertaisuutta, jota maailmassa on aivan liian paljon jo nyt.

Muuten olen sitä mieltä, että kaukana omasta itsestään oleminen on yhteiskuntamme yksi suurimpia ongelmia.

Lainaus

Ammattijärjestäjän työssä ei ole "ongelmia" vaan asioita, jotka ratkaistaan.

Leila Koivuaho — Fri, 19 Feb 2010 07:12:47 +0000

Ruudun takaa –seminaarisarjassa on vuorossa puhetta TV-ohjelmien järjestelyistä ja Suomen upeimmasta rekvisiitasta. Niistä tulee kertomaan TV-järjestäjä Marita Pirttimaa.

”Järjestäjän ammatti on Yleisradiossa mielenkiintoinen ammatti. Perustyö toistuu tuotannosta toiseen samansuuntaisena, mutta ohjelmien aiheiden ja kuvauspaikkojen kirjo sekä TV-tuotantoryhmän kokoonpano että näyttelijät ja avustajat tuovat jokaiseen tuotantoon monenlaisia haasteita.”

Pirttimaa on opiskellut Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitoksessa erityistekniikoiden linjalla, josta hän valmistui kotiteollisuusohjaajaksi vuonna 1986. Käsityötausta antaa hyvän pohjan järjestäjän ammatissa toimimiseen, sillä usein on ”iskettävä kädet saveen” ja tehtävä itse sitä mitä ei ole saatavilla tai jos jotain olemassa olevaa on muokattava uuteen muotoon.

”Työssä on niin paljon muuttuvia elementtejä, että koskaan ei ole toista samanlaista päivää ja siksi ei työhön kyllästy.”

YLE:n useat järjestelytoiminnan tehtävät ovat tuttuja Pirttimaalle ja 20-vuotis mitalikin on jo plakkarissa. Kiinnostuksen kohteita ovat mm. kulttuuri, taiteet ja puutarhanhoito. Työn myötä tutuksi ovat tulleet myös monet ammatit, joihin tuskin muutoin olisi törmännyt. Esimerkiksi yhteistyö poliisien, kiinteistövirkailijoiden tai haudankaivajien kanssa on ollut antoisaa kertoo Pirttimaa. Tällä hetkellä hän toimii järjestelytoiminnan työvuorobuukkarina ja Puoli Seitsemän –ohjelman järjestäjänä.

”Luonteeni on sopivan levoton järjestäjän ammattiin. Jokainen uusi tuotanto on uusi haaste!”

Lisää Marita Pirttimaan ajatuksia ammattijärjestäjän työstä kuulemme seminaarisarjassa Ruudun takaa YLE Tuotanto esittää: järjestelyt ja rekvisiitta Ison Pajan auditoriossa keskiviikkona 3.3. klo 16.15.-18.00. Tervetuloa!

Esitystä voi seurata suorana lähetyksenä YLE Areenassa.

Tilaisuuden taltio siirretään katsottavaksi YLE Areenaan.

Lainaus

Ruudun takaa - nyt myös naamakirjassa

Tuija Aalto — Sun, 24 Jan 2010 14:11:47 +0000

Kollegani Pirkka Aunola YLEn Uusissa palveluissa huomasi syksyllä, että YLE Tuotanto pitää avoimen luentosarjan, jossa yleläiset ohjelmatuotannon osaajat kertovat työstään kiinnostuneille työkavereille ja mm. kyseisten alojen opiskelijoille Ison pajan auditoriossa.

Viime hetkellä ennen luentosarjan alkua lähestyimme luentosarjan järjestänyttä Leila Koivuahoa idealla: mitä jos luennot lähetettäisiin myös YLE Areenassa kenen tahansa kiinnostuneen katsoa? Ja mitä, jos joku meistä tekisi samalla muistiinpanoja verkossa? Ja voisiko sarjalla olla oma blogi, joka sitoisi jaksoja yhteen ja jossa linkitettäisi Areenaan ja verkon muistiinpanoihin?

Näin tehtiin.

Nyt YLE Tuotannon Ruudun takaa -konsepti on tekemässä uuden aluevaltauksen: suorien kännykkävideolähetysten avulla avataan kulissien takaista työskentelyä Pasilassa ja muualla - aluksi vaikkapa Vancouverissa helmikuussa. Liity Ruudun takaa - YLE Tuotanto esittää -FB-faniksi saadaksesi sivun päivitykset uutisvirtaasi, tai tilaa Bambuser-videolähetykset RSS-lukijaasi.

Lainaus

Kuva syntyy valosta

Leila Koivuaho — Fri, 22 Jan 2010 10:50:58 +0000

Vuoden 2010 ensimmäisellä Ruudun takaa –luennolla kuulemme Jari Väisäsen ja Mika Tertsusen luennon kuva- ja valosuunnittelun lähtökohdista ja käytännön toteuttamisesta televisiotuotannoissa.

Väisänen aloitti uransa Yleisradiossa reilut parikymmentä vuotta sitten. Siitä asti hän on toiminut valaisijana ja sittemmin myös suunnittelevana kuvaajana. Hänen ominta aluetta on viihde- ja musiikkiohjelmat, joita hän on ehtinyt tehdä runsaasti. Mm. Hymy pyllyyn, Haaveiden ilta ja Make up. Parhaillaan työn alla on uusin Emma gaala.

Jari Väisäsen ura alkoi Yleisradion ammattiopistosta. Sittemmin hän on täydentänyt ammatillista osaamistaan opiskelemalla valo- ja äänisuunnittelun opettajaksi Teatterikorkeakoulussa.

Mika Tertsunen tuli Yleisradioon opiskelemaan kuvaajakurssille kymmenisen vuotta sitten ja jäi sen päätyttyä taloon töihin. Hänen töistään mainittakoon mm. Levengood, Porvoo 1809 ja Kymmenen uutta käskyä.

Kuvasuunnittelija on aina alusta asti ohjelman suunnitteluprosessissa mukana, sen jälkeen kun ohjelmaidea on selvillä. Aluksi lähdetään hakemaan muotoa olemassa olevalle idealle. Joskus suunnitteleva kuvaaja voi olla jo ideointivaiheessa mukana.
Monikamera- ja yksikameratuotannot eroavat toisistaan monin tavoin. Monikameratuotannoissa kuvien on sovittava toistensa kanssa peräkkäin heti kuvausvaiheessa. Sen sijaan yksikameratuotannoissa tehdään kuva kerrallaan ja yksittäisten kuvien jatkuvuus mm. valoilmaisussa on pidettävä mielessä.
Suunnittelun lähtökohdat voivat olla hyvin moninaiset riippuen tekeilläolevasta aiheesta ja genrestä. Esimerkiksi musiikkiohjelmissa valosuunnittelun lähtökohtana on lähes poikkeuksetta musiikki. Kuunteluelämyksen synnyttämät tunnetilat ja mielikuvat ilmaistaan valoilla.
Valon merkitys kuvan synnyttämisessä on aivan olennainen tekijä. Ilman valoa ei voi olla kuvaa.

Keskiviikkona 27.1. järjestettävää luento Ruudun takaa YLE Tuotanto esittää: kuva- ja valosuunnittelu voi seurata suorana lähetyksenä YLE Areenassa klo 16.15 – 18.00. Tallenne siirretään katsottavaksi YLE Areenaan, josta löytyy myös aiemmat luennot.

Lainaus

Pukusuunnittelija Leila Jäntti jatkaa Ruudun takaa –luentosarjaa

koivuaho — Fri, 09 Oct 2009 10:14:44 +0000

Johtotähteni on aina ollut intohimoinen työn tekeminen, sanoo pukusuunnittelija Leila Jäntti. Ensimmäisen oman puvustukseni tein Kiljusen herrasväki –elokuvaan vuonna 1981, silloin olin vielä opiskelijana Taideteollisessa korkeakoulussa.

Elokuva- ja teatteripuvustukset seurasivat sittemmin toinen toistaan, kunnes Jäntti siirtyi Yleisradioon. Ensimmäisiä töitä olivat mm. absurdi ooppera Grand Hotel (ohj. Arto af Hällström) ja Kiinnisidottu (ohj. Åke Lindman).

Televisiotyön ohella hän on jatkanut puvustusten tekemistä näytelmiin ja elokuviin. Mm. Muumit kulisseissa (ohj. Birgitta Ulfsson) ja Täällä Pohjantähden alla 1-2, jonka ensimmäisen osan ensi-ilta on 4.12. 2009 (ohj. Timo Koivusalo).

Jäntti myös opettaa vuosittain Taideteollisessa korkeakoulussa.

Tartu hetkeen on mottoni, kertoo Jäntti, inspiroidun aina siitä mitä olen tekemässä.

Keskiviikkona 14.10. hän luennoi pukusuunnittelijan työstäYLE:n Ison Pajan auditoriossa Ruudun takaa –luentosarjassa.

Luento sisältää runsaasti kuvanäytteitä ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä YLE Areenassa klo 16.15 -18.00. Video tilaisuudesta tulee myös jälkikäteen katsottavaksi YLE Areenaan: tallenne tilaisuudesta YLE Areenassa

Verkkoselostus: Arttu Silvast ja Maarit Piippo Yle.fi -toimituksesta tekevät lennossa yhteiset muistiinpanot nettilähetyksen katsojien kanssa Qaikun Seminaarikannu-kanavalla. Twitterissä kanavatunnisteena toimii #ylety.

Lainaus

Lavastussuunnittelija Kimmo Turusen luento Areenassa, liverapo Qaikussa

Tuija Aalto — Thu, 10 Sep 2009 11:51:21 +0000

Lavastesuunnittelija Kimmo Turunen näytti luentonsa loppukevennyksenä kuvan Conan O´Brienista tekemissään lavasteissa. Uran huipentuma!

Pirkka Aunola välitti Qaikun ja Twitterin kautta tulleet yleisökysymykset Turuselle luennon lopussa. YLE.fi -toimituksen Maarit Piippo ja Arttu Silvast dokumentoivat Ruudun takaa -luentosarjan avausluennon valokuvin Flickriin, kännykkävideolähetyksin Qikiin ja tekstinä Qaikuun. Taltio luennosta löytyy tietenkin myös YLE Areenasta.

Ruudun takaa - luentosarja jatkuu seuraavasti

14.10. Leila Jäntti, pukusuunnittelu

4.11. Päivi Kela ja Guy Hellström, naamiointi

2.12. Sami Liljeblad, graafinen suunnittelu

Kaikki luennot esitetään suorana YLE Areenassa klo 16.15 -18:00, yhteiset muistiinpanot tehdään verkossa ja taltio julkaistaan seuraavana päivänä Areenassa. Kunkin seminaaritilaisuuden vuorovaikutuskanavista kerrotaan tarkemmin tässä blogissa.

Lainaus

Lavastussuunnittelija Kimmo Turunen avaa Ruudun takaa -luentosarjan

Leila Koivuaho — Wed, 09 Sep 2009 07:57:38 +0000

- Kaikki meidän ympärillämme oleva maailma on materiaalia, sanoo lavastussuunnittelija Kimmo Turunen. Hän avaa YLE Tuotannon Ruudun takaa -seminaarisarjan tänään.

Turunen on suunnitellut YLEn viikottaisohjelmien lavastuksia yli 20 vuotta. Mieluisimpina viimeisinä töinään hän mainitsee TV-Nyttin lavasteen, joka oli toki pieni, mutta haastava projekti.

Työmetodeistaan hän tuo esille valokuvaamisen. Luennossa nähdäänkin paljon kuvanäytteitä.

Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä YLE Areenassa klo 16.15 -18.00. Video tilaisuudesta tulee myös jälkikäteen katsottavaksi YLE Areenaan, päivitämme linkin myös tänne.

Jos sinulla on kysyttävää tai kommentoitavaa, voit osallistua keskusteluun tämän blogin lisäksi myös Twitterissä ja Qaikussa, sekä tekstiviestillä.

Lähetä viesti ylety oma viestisi numeroon 16113 tavallisen tekstiviestin hinnalla.

Lainaus

Rahaa tuotannoille

Tue Steen Müller — Thu, 26 Mar 2009 03:10:09 +0000

The Idfa based Jan Vrijman Fund, named after the late Dutch documentarian, who made several great films, including one about the COBRA painter Karel Appel, has finished the first round selection for 2009, second round deadline June 1st. The fund considered 248 projects from 42 different countries. In total, an amount of € 223.900 was granted to 21 projects. The committee selected five projects for script and project development, ten projects for production and post-production, as well as six festivals and/or workshops.

Even if the money from a Western point of view is not a lot for the individual projects, it is without doubt one of the most important financial sources for film projects coming from Asia, Africa, Latin America and Eastern Europe. It is very often the first funding that brings along further funding as a support from the fund is considered a quality stamp.

Photo from The Caviar Connection, by Dragan Nikolic, supported by Jan Vrijman Fund.

http://www.idfa.nl/industry/vrijman-fund/supported-projects/selection-fe...

Lainaus