Blogit - CDN

Näin Areenan jakelu toimii

Kari Haakana — Thu, 15 Jan 2015 08:52:54 +0000

Areenaan tulevat ohjelmat julkaistaan tv- ja radiojulkaisemisen järjestelmillä. Tv-ohjelmien sijoittelu ohjelmakaavioon, ohjelmien tietojen kuvailu ja ohjelmien julkaisu tehdään työkalulla, joka Ylen sisällä kulkee nimellä Plasma ja radiossa vastaavat toimet tehdään Radioman-työkalulla. Näistä järjestelmistä tulevat siis kaikki Areenan sisällöt, poislukien lyhyet ns. klipit eli esimerkiksi ohjelmien markkinoinnissa käytettävät videot ja uutisvideot, joita varten on oma työkalunsa. Julkaisutyön tekevät Ylen toimittajat ja tuottajat, jotka julkaisevat ohjelmat myös radioon ja televisioon.

Varsinaisesti ohjelmasisällöt ja -tiedot tallentuvat mediatietokantaan. Mediatietokannan tietojen mukaan määräytyvät esimerkiksi ohjelmien julkaisuajat ja ohjelmien poistuminen Areena-palvelusta. Julkaisu- ja poistumisajankohdat määritellään Plasmassa ja Radiomanissa ja nämä tiedot taas määräytyvät ohjelmien esitysoikeuksien mukaan.

Varsin usein verkkoesitysoikeudet on määritelty ohjelman broadcast-esitykseen linkittyviksi: ohjelmalla on esimerkiksi 30 päivän verkko-oikeudet alkaen ohjelman tv-esityksestä. Verkko-oikeuksien kesto riippuu kuitenkin kustakin ohjelmasta ja sen esittämistä koskevasta sopimuksesta.

Hajautettu jakelu

Kun ohjelma on julkaistu ja saatavilla mediatietokannassa, alkaa ohjelman matka kohti kuluttajaa. Ohjelmia voi selailla ja katsoa Areenan web-palvelussa sekä tietyille päätelaitteille tehdyillä sovelluksilla. Omat sovelluksensa on tällä hetkellä olemassa iOS-, Android- ja Windows 8 -mobiililaitteille ja Samsungin älytelevisioille.

Areenan ohjelmia ei esitetä yhdeltä palvelimelta tai yhdestä pisteestä Pasilassa. Sisällön jakelu on hajautettu ja siitä huolehtii erityinen jakeluverkko, CDN (content delivery network). Yle ostaa jakeluverkkopalvelut Akamai-nimiseltä, maailmanlaajuisesti toimivalta yritykseltä. Akamai hoitaa myös monien muiden tunnettujen tahojen CDN-palveluja.

Kun käyttäjä siis alkaa Areenassa toistamaan mediaa (joko suoraa lähetystä tai tallennetta), toistopyyntö välittyy Areenan taustajärjestelmiin, joissa luodaan käyttäjän pyytämän median väliaikaisesti toimiva osoite. Osoite osoittaa Akamain ns. edge-palvelimille, joita Akamailla on ympäri maailman. Akamain edge-palvelimia on esimerkiksi Suomessa useissa paikoissa eri puolilla maata. Mikäli käyttäjän haluama media löytyy kyseisen edge-palvelimen välimuistista, media toistetaan sieltä. Muussa tapauksessa edge-palvelin hakee median Ylen origin-palvelimilta ja käynnistää streamauksen sitten.

Edge-palvelimet siis hoitavat varsinaisen streamauksen ja origin-palvelimet toimivat medioiden varastona edge-palvelimille. Akamai pyrkii löytämään käyttäjälle häntä lähinnä olevan palvelimen, jonka kuorma on sellainen, että sinne voi osoittaa uusia pyyntöjä.

Periaatteessa sama käytäntö toimii myös suorana lähetettävien ohjelmien suhteen. Vaikka ohjelmat eivät olekaan tallenteina palvelimilla, ne välittyvät silti edge-palvelinten kautta. Suora lähetys puskuroituu jonkin verran edge-palvelinten välimuisteihin, jotta lähetys ei pätkisi. Edge-palvelinten välimuistit (ja mahdolliset operaattorien välimuistit) aiheuttavat myös sen, että verkon kautta katsottuna suora lähetys on jonkin verran tv:n kautta katsottua lähetystä myöhässä.

Erilaisille yhteyksille erilaista laatua

Saatuaan toistopyynnön Akamain edge-palvelin alkaa streamata haluttua ohjelmaa käyttäjälle. Streamin laatu riippuu palvelimen ja käyttäjän välisen Internet-yhteyden laadusta ja käyttäjän laitteen ominaisuuksista. Parhaimmillaan ohjelma välitetään HD-tasoisena, mutta mikäli yhteyden laadussa tapahtuu vaihtelua (esimerkiksi samaa wlan-yhteyttä ryhtyy käyttämään muita laitteita tai käyttäjän operaattorin verkossa on runsaasti liikennettä), laskee stream-laatu tasolle, joka voidaan ongelmitta toimittaa käyttäjälle.

Toisin kuin esimerkiksi YouTube, joka tallentaa toistettavan videon käyttäjän koneelle, Areenan videot eivät tallennu koneelle, koska Ylen ja oikeuksien omistajien sopimukset mahdollistavat vain sisällön suoratoiston. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Areena vaatii tasalaatuista yhteyttä, jotta hyvälaatuisen videon esittäminen onnistuu. Yhteyden laatu on eri asia kuin operaattorin ilmoittama liittymän nopeus. Liittymän nopeus koskee nopeutta asiakkaan modeemista tai muusta päätelaitteesta operaattorin yhteyspisteeseen: siitä eteenpäin yhteyden nopeus ja esimerkiksi streamatun videon välittyminen on pitkälti kiinni operaattorin verkon toiminnasta.

Kapasiteettia riittää

Akamain edge-palvelinten kapasiteetti on varsin suuri. Esimerkiksi viime joulukuussa Akamain palvelimet eri puolella Suomea ja maailmaa välittävät asiakkaille noin 8,5 petatavua Ylen video- ja audiosisältöjä. Sinä aikana, kun Yle on käyttänyt Akamain palveluja, edge-palvelinten kapasiteetti ei ole loppunut kesken. Ruuhkatilanteet eivät siis ainakaan toistaiseksi ole johtuneet siitä, että Ylen tai Akamain järjestelmät eivät olisi kyenneet vastaamaan käyttäjien kysyntään.

Yleensä toisto-ongelmat johtuvat ongelmista Akamain palvelimen ja käyttäjän koneen välillä. Tähän ketjuun mahtuu monenlaisia verkkokomponentteja operaattorin palvelimista operaattorin sisäverkon kautta käyttäjän omaan verkkoon saakka. Toiston sujuvuuteen saattaa vaikuttaa myös se, miten operaattorin ja Akamain väliset yhteydet on järjestetty.

Kuva on huomattavan yksinkertaistettu kuva CDN:n ja operaattoriverkon toiminnasta. Käyttäjä saattaa katsoa tai kuunnella ohjelmaa mobiililaitteella matkapuhelinverkon kautta, jolloin operaattorin viimeinen piste on tukiasema; tämä ei kuitenkaan muuta yleisperiaatetta.

Ongelmia siis saattaa syntyä verkko-ongelmien vuoksi, mutta niitä saattaa syntyä Ylen puolellakin. Ohjelmien julkaistuminen on automaattinen prosessi, mutta syystä tai toisesta (esimerkiksi bugi mediatietokannassa) yksittäinen ohjelma tai joukko ohjelmia voi jäädä julkaistumatta. Tällöin vaaditaan käsityötä, jotta ohjelma saadaan palveluun. Myös tekstitykset tuottavat silloin tällöin ongelmia: tekstitykset on esimerkiksi voitu ajastaa väärin ja niiden korjaaminen on aikaa vievää työtä.

Joissakin tapauksissa toistettava media ei lähde käyntiin toistuvista yrityksistä huolimatta. Syynä saattaa olla jokin väliaikainen häiriö Akamain palvelussa tai yhteysongelma jossakin kohtaa välitysketjua. Yleensä selaimen välimuistin tyhjentäminen auttaa tähän. Mikäli ongelma tulee vastaan mobiilisovelluksessa tai äly-tv-laitteessa, saattaa sovelluksen lopettaminen ja uudelleenkäynnistys auttaa.

Suomi on urheilun live-streamien kehitysmaa

Panu Vatanen — Mon, 18 Jun 2012 13:14:51 +0000

Sunnuntain ja maanantain välinen yö. Kello on yli kolme aamuyöllä. Täysin valkoisiin pukeutunut lähes 20 000 ihmisen yleisömeri kannustaa yltiöpäisesti kotijoukkuettaan, kun Miami Heatin tähtipelaaja LeBron James pussittaa pallon korisukan läpi maailman parhaan koripalloliigan finaaliottelussa.

Samalla Länsi-Pasilassa aurinko alkaa pikku hiljaa sarastaa, kun hieron väsyneitä silmiäni tietokoneruudun äärellä – NBA:n finaalien kolmas osaottelu on parhaillaan menossa.

Katson peliä HD-laatuisena suorana lähetyksenä – niin sanottuna live-streamina – netin välityksellä. Näkyisihän peli myös Suomen televisiosta, tosin vain maksukanavalta, ilman HD-laatua. Nykyään internetin streamaus-palveluista onkin tullut penkkiurheilijoille henkireikä, jota ilman useimpien amerikkalaisten ammattilaisliigojen seuraaminen olisi lähes ainoastaan maksukanavien tai laittomien torrentien ja streamien varassa.

Yhdysvalloissa ammattilaissarjat ovat ymmärtäneet otteluiden internet-jakelun tärkeyden täydellisesti.

NBA:lla, NFL:llä, NHL:llä ja MLB:llä on erinomaiset ja vieläpä suhteellisen edulliset netti-tv-palvelut. Itse seuraan koripalloa NBA:n League Pass -palvelun pudotuspelipaketin avulla; voin katsoa kaikki playoff-ottelut HD-laadulla suorina lähetyksinä, ja lysti maksaa noin 60 dollaria, eli noin 50 euroa. NHL:n vastaava GameCenter –nettipalvelu maksaa koko kauden osalta noin 135 euroa. Tähän hintaan sisältyy satoja NHL:n runkosarjaotteluita, pudotuspelit, finaalit sekä yli 800 vanhaa NHL:n klassikkopeliä.

Kaiken lisäksi stream-palvelut toimivat molemmissa kansainvälisesti sekä useilla alustoilla. NBA:n League Passin suoraa lähetystä voin tiirata älypuhelimellani, iPadilla ja tietysti tietokoneella.

Ja mikä parasta, otteluita ei ole pakko katsoa suorana, vaan matsit pysyvät jälkikäteen katsottavina. Tämä palvelee erityisesti ulkomailla asuvia, sillä aikaero voi olla todella raskas. Yhdysvaltain itärannikolla Miamissa ilta on finaalin aikaan vasta nuori, kun taas seitsemän tunnin aikaero painaa suomalaisen penkkiurheilijan pikkutunneille.

Toki urheilukisojen ja -otteluiden nettilähetyksiä on tarjolla myös Suomessa ja suomalaisista liigoista. Esimerkiksi URHOtv näyttää muun muassa koripalloa, jääkiekon SM-liigaa ja jalkapallon Veikkausliigaa nettisivujensa kautta. Hinta ja kuvanlaatu eivät tosin ole olleet kovin mairittelevia verrattuna jenkkien vastaaviin, vaikka kanava tiedottaakin parantaneensa laatua tämän vuoden alussa.

Resurssit ovat tietysti täysin eri maailmoista Yhdysvalloissa ja Suomessa, mutta siitä huolimatta tuntuu kiskonnalta maksaa esimerkiksi yhdestä kotimaisen sarjan (SM-liiga, Korisliiga) pudotuspeliottelusta 15 euroa ja runkosarjapelitkin maksavat 12 euroa per matsi. Hintaa pahempi seikka on kuitenkin suomalaisten lähetyksien laatu. En olisi voinut kuvitellakaan katsovani Suomi-korista yli 20-tuumaiselta näytöltä, sillä kuva pikselöityy niin voimakkaasti. NBA-streamissa tietokoneen voi sen sijaan surutta yhdistää 40-tuumaiseen televisioon laadun kärsimättä.

Eikä kuvanlaatuongelma kosketa vain koripalloa, vaan samasta kärsivät myös muut lajit kuten jalkapallo ja jääkiekko. Esimerkiksi parhaillaan menossa olevia jalkapallon EM-kisoja voi katsoa suorina nettilähetyksinä muun muassa Yle Areenasta. Lähetys kyllä pelaa, mutta kuvantarkkuus ei riitä television ruudulle. Kuten arvata saattaa, tämä on kustannuskysymys.

HD-kuvalaatu nimittäin maksaa - ja paljon. Tästä pitävät huolen internetin maailmanlaajuisia CDN-verkostoja (Content Delivery Network) ylläpitävät tahot kuten vaikkapa Akamai, jolta suomalaiset televisioyhtiöt palvelunsa pääasiassa ostavat. CDN:t ovat sisällön jakamiseen tarkoitettuja verkostoja, joiden avulla voidaan jakaa mediatiedostoja kuten videokuvaa. Verkostot koostuvat palvelimista, joiden kautta kuvavirta tai tiedostot kulkevat käyttäjille mahdollisimman nopeasti.

Yle internetin palvelupäällikön Kari Haakanan mukaan korkeat CDN-kustannukset eivät ole ongelma Yhdysvaltojen rikkaille taalaliigoille.

- Tällä hetkellä CDN-verkostoja tarjoavilla yrityksillä ei ole kilpailua vielä hirvittävästi, mutta tämä muuttuu ajan myötä, sillä hintojen laskiessa myös laadun nostaminen on helpompaa, Haakana kertoo.

Oklahoma City Thunder hassaa tärkeän sivurajasyötön ja on pakotettu rikkomaan Heatin tähtitakamies Dwyane Wadea. Kello lähestyy kuutta ja pelin ratkaisu tiivistyy jälleen viimeisen neljänneksen loppuhetkiin. Wade naulaa kylmähermoisesti molemmat vaparit sukan pohjaan ja peli on selvä. Samaan aikaan Länsi-Pasilassa alkaa näkyä ja kuulua arjen alkamisen merkkejä, kun roska-auto kaartaa kerrostaloni pihaan tyhjentämään lasinkeräyspistettä.

Netissä suomalaiset ovat tosin olleet hereillä koko matsin ajan. Twitterissä aktiivisimmat käyvät jo tiukkaa analyysia pelin tiimoilta. Kiivaimmat urheilukeskustelut on jo vuosia käyty netin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Laajakaistojen nopeuksien kasvaessa, näyttöjen suurentuessa ja laadun parantuessa urheilulähetysten seuraaminen painottuukin entistä voimakkaammin juuri verkkoon.

Lainaus