Areenan mobiilikäynnistysten määrä yli kaksinkertaistui vuodessa

Kari Haakana — Thu, 05 Feb 2015 13:32:55 +0000

Runsaan puolen vuoden tauon jälkeen Yle Areenan kuukausiraportti tekee paluun. Viimeisin julkaistu raportti julkaistiin viime vuoden kesäkuussa, jonka jälkeen emme teknisten haasteiden ja ajanpuutteen vuoksi ole raportteja tuottaneet. Nyt ongelmat on selätetty ja tarkoitus on, että Areenan käyttölukuja julkaistaan vastedes kerran kuussa.

Toukokuun jälkeen Areenan tukemaan laitevalikoimaan on saatu Samsungin äly-tv-laitteet. Tämän ja muiden ns. big screen -laitteiden Areena-käyttö on tästä raportista eteenpäin mukana katsauksissa. Kovin suuresta käyttömäärästä ei vielä ole kysymys: stream-käynnistyksiä on noin miljoona kappaletta kuukaudessa.

Mobiilikäytössä näkyy selkeä muutos vuoden takaiseen tilanteeseen. Viime vuoden tammikuussa iPad-laitteilla tehtiin yli puolet kaikista Areenan mobiilikäynnistyksistä. Nyt määrä on kutistunut runsaaseen 40:een prosenttiin. Osuuttaan mobiilissa ovat kasvattaneet Android-laitteet ja erityisesti Android-tabletit. Windows-mobiililaitteetkin ovat kasvattaneet osuuttaan, sillä ne erottuvat jo omana siivunaan kuvaajassa: runsaat kaksi prosenttia Areenan mobiilikäynnistyksistä tehdään nyt Windowsia käyttävillä mobiililaitteilla. Mobiili-Areenan käyttö kokonaisuudessaan on kasvanut huimasti: vuodessa mobiililaitteilla tehtyjen videokäynnistysten määrä on hypännyt runsaasta kahdeksasta miljoonasta noin 18 miljoonaan käynnistykseen kuukaudessa.

Areenan kuukausiraportti 1/2015

Raportin lähdetiedot Google Drive -dokumenttina

Äly-tv sorsii suomalaista sisältöä

Lauri Miettinen — Wed, 20 Jun 2012 06:42:22 +0000

Televisiomarkkinoiden viimeisin villitys ovat smart-tv:t, joiden pitäisi sulauttaa perinteinen televisio ja tietokone. Nämä nettitelkkarit yleistyvät nopeasti, sillä tällä hetkellä Suomessa myydään vuosittain noin 400 tuhatta televisiota, joista valtaosassa on myös nettiyhteys.

Smart-telkkareihin on usein ympätty myös nettiselaimen lisäksi liuta erilaisten verkkopalvelujen täsmäohjelmia tai sovelluksia Facebookista Skypeen.

On helppo ymmärtää, miksi valmistajat rakentavat tällaisia älytöllöjä. Onhan jo vuosia uhkailtu, että nettiin uppoutunut yleisö hylkää pian lopullisesti perinteisen tv-aparaatin.

Vaikka tv-valmistajat puolustavat asemiaan olohuoneissa, niin toistaiseksi Smart-tv:n kohdalla kyse on korkeintaan tolppalaukauksesta. Suomalainen sohvaperuna saa mm. ihmetellä sitä, miksi äly-tv:t syrjivät suomalaista sisältöä.

Esimerkiksi kotimaisten pääkanavien hienot nettipalvelut Yle Areena, MTV3 Katsomo ja Nelosen Ruutu eivät ole saaneet omia sovelluksiaan älytelkkareihin. Poikkeuksen tekee Yle Areena, joka pilottihankkeen myötä löytyy joistakin Sonyn Bravia –malleista. Eli kotimaisten kanavien nettikäyttöä varten tarvitaan edelleen käytännössä tietokone, jos haluaa varmistaa, että videot pyörivät kunnolla ja käyttäminen on helppoa.

Selitys tähän päättömyyteen on laitetekniikassa. Älytelkkareiden valmistajat ovat operoineet toisistaan poikkeavilla tekniikoilla. Standardin puute aiheuttaa sen, että tv-talojen pitäisi räätälöidä omat versiot nettitelevisioiden sovelluksista jokaiselle laitteelle erikseen. Ja se on kallista.

- Pahimmassa tapauksessa pitäisi tehdä useampia sovelluksia per valmistaja, koska valmistajilla on useampia malleja, sanoo Yle Internetin palvelupäällikkö Kari Haakana.

Ja kun tähän ynnätään vielä päivitysrumba ja vuosittain vaihtuvat tv-mallit, paisuu lasku kohtuuttomaksi.

Naapurissa on samansuuntaisia ajatuksia. Maikkarin Katsomo.fi –sovelluksen valmistus erikseen jokaiselle tv-merkille ei ole vielä tarpeeksi kannattavaa liiketoimintaa.

- Se alkaa olla järkevää vasta sitten, kun käyttäjiä ja laitteita on riittävästi markkinassa, sanoo internetliiketoiminnan apulaisjohtaja Sami Kanninen MTV MEDIASTA.

Kannisen mukaan myös mainosten toteuttaminen Smart-tv:n sovelluksessa vaatisi oman erityispanostuksensa.

TV-sovellusmarkkinat aukeavat vähitellen

Älytelevisioiden tekniikassa on kyse paitsi pirstaloiduista, myös suljetuista alustoista. Kuka tahansa ei voi koodata sovellusta älytelevisiota varten ja pistää tuotosta jakoon, vaan sovellusten tekeminen vaatii yhteistyötä laitevalmistajan kanssa. Tämä rajoittaa väistämättä tarjolla olevia palveluja. VTT:n erikoistutkijan mielestä taustalla haisee raha.

-Sen lisäksi, että valmistaja on myynyt laitteen, se pyrkii myös myymään sisältöjä ja palveluja siihen laitteeseen myöhemmin, sanoo VTT:n erikoistutkija Ville Ollikainen. Lisää Ollikaisen ajatuksia oheisessa haastattelussa.

Osa laitevalmistajista on asiasta toista mieltä. Samsung ilmoittaa, että se ei veloita kynnysrahaa sovellusvalmistajilta. Panasonic puolustaa suljettua alustaa turvallisuudella: näin torjutaan viruksia ja taataan mm. maksuliikenteen turvallisuutta.

On silti päivänselvää, että sisällöntuottajien kynnys älytelevisioon pääsemiseksi pitäisi olla huomattavasti nykyistä matalampi.

Valoa kuitenkin pilkottaa tunnelin päässä, sillä huhtikuussa Suomen suurimmat tv-merkit ilmoittivat sitoutuneensa tukemaan ns. HbbTV –standardia, joka on saanut jalansijaa jo muualla Euroopassa. Nähtäväksi jää, onko tämä sellainen yhteinen standardi, joka keventää myös sovellusvalmistajien kustannuksia.

Lainaus

Blogit - smart-tv

Areenan mobiilikäynnistysten määrä yli kaksinkertaistui vuodessa

Äly-tv sorsii suomalaista sisältöä

TV-sovellusmarkkinat aukeavat vähitellen