Blogit - Yle-vero

Verojalanjälki

Maisa Hyrkkänen — Fri, 13 Nov 2015 07:34:11 +0000

Maisa Hyrkkänen on Ylen talousjohtaja.

Verojalanjälki ja Yle – useimmille ihmisille tulee näistä sanoista varmasti ensimmäisenä mieleen Yle-vero ja sen “jalanjälki” omassa henkilökohtaisessa verotuspäätöksessä. Verojalanjäljellä tarkoitetaan kuitenkin niitä verotuloja ja veroluonteisia maksuja, joita yrityksen toiminnasta kertyy yhteiskunnalle.

Käsitteenä verojalanjälki on melko uusi. Vakiintuneita raportointikäytäntöjä tai -malleja sille, miten yritykset verojalanjäljestään kertovat, ei vielä oikein ole olemassa. Niitä kuitenkin kehitetään.

Myös se, mitä kaikkea verojalanjälkeen sisällytetään, vaihtelee. Useimmiten jalanjälki koostuu yhtiön maksamista välittömistä ja välillisistä veroista sekä henkilöstöön liittyvistä työnantajan ja työntekijän veroluonteisista maksuista.

Ylen verojalanjälki vuonna 2014 oli 119,6 miljoonaa euroa.

Välittömien verojen osuus oli 4,5 miljoonaa euroa. Summa sisältää työnantajan sosiaaliturvamaksuja 4,0 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 0,5 miljoonaa euroa. Välillisinä veroina Yle maksoi nettona 8,1 miljoonaa euroa arvonlisäveroa.

Henkilöstöön liittyviä veroluonteisia työnantajamaksuja maksettiin 43,7 miljoonaa euroa ja työntekijöiden maksuja tilitettiin kaikkiaan 63,3 miljoonaa euroa, josta ennakonpidätyksiä oli 51,2 miljoona euroa.

Yle maksoi palkkoja tai palkkioita vuonna 2014 kaikkiaan noin 10 000 henkilölle. Tästä joukosta vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa Yleen oli noin 3500 henkilöä ja loput 6500 olivat ammatinharjoittajia, jotka pääsääntöisesti tilittävät veronsa itse.

Lainaus

Vierailuja, vaikuttamista ja vuoropuhelua

Reija Hyvärinen — Wed, 30 Jan 2013 16:20:46 +0000

Kirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.

Työstä ja tehtävästä riippumatta meillä kaikilla Ylessä on - ja pitää olla - selkeä käsitys siitä, miten monipuolisin tavoin Yle tuottaa arvoa suomalaisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Kaikilla Yle-veron maksajilla tätä tietoa ei ole. Selvää on myös, että Ylen tehtävästä keskustellaan, Yleä seurataan ja Ylen hyödyllisyyden perään kysytään.

Yle on koko kansan yhtiö ja meidän pitää kuunnella suomalaisia, laajentaa verkostojamme ja tavoittaa keskusteluyhteyteen myös uusia ryhmiä. Meidän on jatkuvasti vakuutettava kansalaiset ja päättäjät kyvystämme toteuttaa meille annettu tehtävä parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän on kerta toisensa jälkeen kohdattava meitä seuraavat kyseenalaistajat.

Viestimme Ylen arvosta, monipuolisuudesta ja tehokkaasta rahankäytöstämmekin on oltava selkeä. Järkevän rahankäytön perään kysytään aivan erityisesti tässä taloustilanteessa, kun taantuma on totta yhä useamman elämässä.

Kuluva vuosi on suuri viestintäpoliittisen murroksen vuosi, kun koko viestintälainsäädäntö laitetaan yhteen pakettiin ja viedään eduskuntaan. Tekijänoikeudet on sekin kokonaisuus, josta suomalaisen luovan alan tekijöiden, järjestöjen, yritysten ja päättäjien kanssa on puhuttava paljon. Yle haluaa edistää työtä tekijänoikeusmallien uudistamiseksi, jotta sisältöjä voidaan tuoda eri välineissä mahdollisimman laajasti kaikkien ulottuville.

Ylen merkitys ja tarpeellisuus välittyy ohjelmistojemme ja palveluidemme kautta. Ylen monipuolisuudesta on kuitenkin tärkeää päästä keskustelemaan ihmisten kanssa myös kasvotusten. Useimmiten ihmiset muodostavat mielipiteensä Ylestä vain oman tai lähipiirin mediankäytön kautta.

Erilaisissa tapahtumissa, vierailuilla, keskusteluissa ja kohtaamisissa kasvokkain on mahdollista jakaa tietoa ja oivalluttaa ihmisiä siitä, miten monipuolinen sekä monin ja yllättävinkin tavoin hyödyllinen Yle erilaisille suomalaisille on. Siksi erilaista jalkatyötä ja viestintää julkisen palvelun tehtävästä on jatkettava ahkerasti tänä vuonnakin. Se on meidän työtämme Yle viestinnässä ja toki siihen omissa piireissään osallistuu jokainen yleläinen, jolta Ylestä tai Yle-verosta kysytään.

Vuonna 2013 Yle viestinnällä on vireillä useita vuoropuhelua edistäviä ja Ylen arvosta kertovia hankkeita:

Viestintä ja keskustelu Yle-verosta ja sen oikeutuksesta.
Koko kansan Yle -strategian tunnetuksi tekeminen eri tavoin erilaisille, myös uusille sidosryhmille.
Ylen arvon aktiivisempi viestiminen medialle ja sitä kautta kansalaisille.
Paremman vuorovaikutuksen ja keskusteluyhteyden kehittäminen kansalaisten kanssa koko kansan Ylestä.
Tietoyhteiskuntakaareen liittyvä seuranta (keväällä lausunnot, syksyllä lakipaketti eduskunnassa) sekä vaikuttaminen tekijänoikeuslainsäädäntöön.
Uuden, kevyen Yle Kulmilla -konseptin kehittäminen ja vieminen käytäntöön eri puolilla Suomea.
Yhteistyö oppilaitosten ja kirjastojen kanssa.

Me kerromme näistä asioista medioille ja toimittajille, viestimme verkon keskusteluissa ja tuotamme julkaisuja. Parin viime vuoden aikana Yle on myös avautunut hienosti, kun vierailuja ja tapahtumia on ollut enemmän sekä Ylessä että Ylen ulkopuolella. Yle viestintä toteutti viime vuonna lähes 100 eri tapahtumaa, joissa Ylen toimintaa avattiin niin nuorille kuin vanhoillekin suomalaisille. Pienimmissä oli mukana muutamia kymmeniä ihmisiä, suurimmissa satoja. Medioiden kautta tapahtumat levisivät tuhansien tietoon. Lisäksi Ylessä kävi 8000 vierasta kaikille avoimilla, opastetuilla Yle-kierroksilla.

Tervetuloa keskustelemaan ja kysymään Ylestä! Ylen viestintä ottaa vastaan palautetta, etsii vastauksia kysymyksiin ja kertoo Ylen tehtävästä.

Lainaus

Miten strategia ja asiakkuus uivat Yleen?

Martti Soramäki — Fri, 16 Nov 2012 13:34:29 +0000

Martti Soramäki työskentelee Ylen strategiaosastolla vastuualueinaan EU- ja mediakehitys.

Yleisradio on lakiin perustuva eduskunnan ja sen asettaman hallintoneuvoston valvoma valtionosakeyhtiö. Tämän takia sen strategisista elementeistä päätetään usealla tasolla.

Lainsäädäntö ohjaa viime kädessä toimintaa ja jo lakien valmistelussa de facto päätetään monesta strategian piiriin kuuluvasta asiasta. Viime vuosina asioita ovat valmistelleet parlamentaarisesti kootut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmät. Viimeksi asunto- ja viestintäministeri Kiuru ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat päättivät merkittävästä rahoitusratkaisuista, Yle-verosta.

Yleisradion hallintoneuvosto ratkaisee lakisääteisten tehtäviensä puitteissa strategisia linjanvetoja ja yhtiön hallitus valmistelee ja päättää strategiset asiat.

Tämän kokonaisuuden päätöksenteko on 2000-luvulla tuottanut seuraavat keskeiset kehitystrendit.

Ulkoinen hallitus luotiin vuonna 2006 ja samalla siitä tehtiin uusi nimitysorganisaatio aiemman hallintoneuvoston tilalle. Yhtiön johdon nimityksissä on samalla vähitellen luovuttu kokonaan poliittisista virkanimityksistä. Tämä on mahdollistanut yhtiön organisaation rakentamisen pelkästään toiminnan tavoitteiden, ei nimitysten pohjalle, joka varhaisempina vuosikymmeninä oli säännönmukaista.

Asiakkuuden käsite sai jalansijan katsojan/kuuntelijan/yleisön käsitteiden rinnalle 2000-luvun alussa. Samalla alkoi asiakkuuden pohjalle rakentuvan organisaation vaiheittainen rakentaminen. Varhempi toimialarakenne purettiin. Asiakkuuden käsite mahdollisti fokuksen siirtämisen välineistä (tv, radio, internet) sisältöihin ja yhtiön koko organisaation rakentamisen tälle pohjalle vuonna 2011. Yksiköiden asiakkuustiimit perustettiin suorittamaan yleisötutkimusta jo vuonna 2006.

Yhtiön johtoryhmä perusteli asiakaslähtöistä Yleisradiota seuraavalla tavalla vuonna 2006:
”Asiakkuuskäsite on tarpeen perinteisen yleisökäsitteen rinnalla, koska yleisöt ovat muuttuneet. Nyt odotetaan sisällöiltä ja palveluilta ennen kaikkea henkilökohtaisia kokemuksia hyvin yksilöllisten odotusten täyttämiseksi. Suhteessa Yleen suomalaiset ovat edelleen yhtä hyvin yleisöjä, asiakkaita kuin kansalaisiakin; myös samanaikaisesti silloin, kun samoja sisältöjä ja palveluja tarjotaan eri välinein. Asiakassuhteilla vahvistetaan suomalaisten Yle-suhdetta ja sitoutumista Ylen palveluihin. Asiakkuusajattelu sitoo sisältöjen ja palvelujen tekijät tiukemmin kohdeyleisöjensä arkielämään ja median käyttömotiiveihin ja luo pohjan kehitystyölle.”

Hallituksen iltakoulussa vuonna 2010 asiakkuuteen liittyvät asiat muotoiltiin ytimekkäästi seuraavalla tavalla:
”Strategia perustuu asiakaslähtöisyyteen. Yle tarjoaa laadukkaita sisältöjä kaikille merkittäville käyttäjäryhmille. Ylen tarjonnan kokonaisuutta arvioidaan sen kansalaisille, yhteiskunnalle ja kulttuurille tuottaman kokonaisarvon näkökulmasta.”

Strategia-nimisiä hallitukselle ja hallintoneuvostolle tuotuja dokumentteja yhtiö on tehnyt vuodesta 1999. Vuodesta 2008 alkaen strategiasta on jaettu pieni vihkonen kaikille työntekijöille ja keskustelua siitä on käyty paitsi yksiköissä myös intranetissa. Joskus strategia-asiakirjoja kutsuttiin myös keskusteluasiakirjoiksi johdolle, nyt ne ovat muuttuneet koko yhtiön asiakirjoiksi, joita kaikki voivat kommentoida.

Lainaus

Suuri päivä!

Reija Hyvärinen — Thu, 21 Jun 2012 08:45:11 +0000

Kirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.

Keskiviikko 20.6.2012 jää historiaan Ylen suurena päivänä. Silloin eduskunta hyväksyi lopullisesti uuden lainsäädännön, jolla Ylen tehtävä määritellään ja yhtiön rahoitus ja asema turvataan Yle-verolla.

Tälle päätökselle kannattaa uhrata kiitollinen ajatus. Olemme saaneet paljon! Kiitos jokaiselle, joka on vaikuttanut ratkaisun syntyyn tekemällä hyviä ohjelmia, palveluja ja uskottavaa julkista palvelua – jo kauan! Kiitos kaikille niille suomalaisille, jotka katsotte ja kuuntelette ohjelmia ja käytätte Ylen palveluita! Ja kiitos kansanedustajille, jotka päätöksen tekivät. Päätös kertoo rohkeudesta, päättäväisyydestä ja halusta vaikuttaa kauas tulevaisuuteen. Yle on keino siihen.

Luottamusta on nyt osoitettu. On päivänselvää, että me Ylessä tunnemme vastuumme ja hoidamme meille annetun homman. Työ jatkuu – samoin meihin kohdistettujen odotusten lunastaminen.

Yle-päätös kertoo vahvasti, että suomalainen yhteiskunta uskoo Yleen. Se uskoo poliittisen kentän kaikilla laidoilla Ylen koeteltuun kykyyn välittää luotettavaa tietoa ja oivaltavaa ajankuvaa. Se uskoo myös haluun inspiroida suomalaisia, taitoon luoda suomalaista kulttuuria ja ylläpitää kotimaisia kieliä. Päätös viestii välillisesti myös kansalaisten luottamuksesta meihin.

Meidän tehtävämme Ylessä on nyt median keinoin varmistaa, että kaikki suomalaiset pysyvät mukana yhteiskuntamme kehityksessä. Ketään ei saa jättää kelkasta.

Vaikka mediamaailma pirstaloituu, minä uskon, että yhteisten tarinoiden kertominen ja yhteisyyden, yhteisön luominen ja ylläpitäminen on lopulta tärkein syy, miksi suomalainen yhteiskunta päätti meidät haluta ja rahoittaa.

Tämän lisäksi meidän on kyettävä lunastamaan lupaus kuunnella "Sinun tarinasi". Meidän on osattava tehdä merkityksellisiä sisältöjä eri asioista kiinnostuneille, eri-ikäisille ja erilaisiin alakulttuureihin kuuluville ihmisille. Ja samanaikaisesti meidän on pystyttävä uusin tavoin kertomaan suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten yhteistä tarinaa.

Meidän Ylessä on kyettävä nyt näkemään mahdollisuudet, jotka meille on annettu. Meidän on osattava uudistua ja yllättää suomalaisten lisäksi itsemme. Meidän on osattava ymmärtää erilaisia tarpeita, motiiveja ja toiveita ja segmentoida tarjontaamme. Sen lisäksi meidän on oltava hienovaraisia ja herkkiä; me emme halua jakaa suomalaisia emmekä viestittää, että kukaan jäisi tarjontamme ulkopuolelle.

EU-komissio painottaa tiedonannossaan vuonna 2009 laajan yleisradiotoiminnan merkitystä kansalaisten osallistamisessa ja koko yhteiskunnan puhuttelemisessa.

"Julkista yleisradiotoimintaa ei voida verrata julkiseen palveluun millään muulla talouden alalla. Mikään muu palvelu ei pysty samanaikaisesti kattamaan yhtä laajaa osaa väestöstä, tarjoamaan yhtä paljon informaatiota ja ohjelmasisältöä sekä vaikuttamaan sekä yksittäisten ihmisten että yleisön mielipiteisiin". Yleisradiotoiminta "edistää julkista keskustelua ja varmistaa viime kädessä kaikkien kansalaisten jonkinasteisen osallistumisen yhteiskunnallisiin asioihin".

Yle tarvitaan, sillä Yle yhdistää suomalaisia. Yle on mahdollisuus, silta meille kaikille, jotta paremmin ymmärtäisimme toisiamme ja sitä mitä tässä maassa ja maailmassa tapahtuu.

Lainaus