Päästöjen reipas kasvu jatkuu, ilmastonmuutos etenee

Petteri Taalas, Pääjohtaja Ilmatieteen laitos — Tue, 05 Mar 2013 07:05:07 +0000

Kasvihuonekaasujen päästöjen maailmanlaajuinen rajoittaminen ei ole edennyt merkittävästi sitten Kööpenhaminan 2009 ilmastokokouksen epäonnistumisen. EU-maissa edetään edelleen kohti päästöjen 20 % vähennystä vuoteen 2020. Samalla koko maailman päästöt kasvavat ennätyksellistä vauhtia.

Mutta mitä kuuluu itse ilmastolle? Aihe on saanut vähemmän huomiota mediassa viime vuosina, ja sosiaalisessa mediassa äänessä ovat eniten tieteellisten tulosten kieltäjät tai ”vaihtoehtotutkijat”.

Tiedemaailman perustulokset ovat edelleen muuttumattomia. On selkeästi todistettu, että ihmistoiminta on saanut aikaan jo havaitun muutoksen maailman lämpötilojen ja sademäärien jakaumissa. Nämä näkyvät helleaaltojen lisääntymisenä, tulvina ja kuivuutena. Lämpötilanennätyksiä on rikottu viime vuosina esimerkiksi Suomessa, Venäjällä ja Australiassa.

Viime vuosi oli USA:n yli satavuotisen mittaushistorian lämpimin. Helleaallot ovat lisänneet kuolleisuutta ja johtaneet sadon menetyksiin. Kesän 2003 helleaallossa kuoli ennenaikaisesti jopa 70 000 Keski-Euroopan asukasta, kesällä 2010 Venäjällä noin 55 000 ihmistä. Ilman lisäksi myös meret ovat lämmenneet.

Merien lämpölaajeneminen on ollut tärkein syy valtamerien pinnan noin 30 cm kohoamiseen viimeisten 100 vuoden aikana. Osa noususta johtuu vuoristojäätiköiden, kuten Grönlannin, Alppien, Himalajan, Kilimanjaron, Andien ja Kalliovuorten, sulamisesta.

Maailman ilmastotutkimuksen tulokset kootaan noin kuuden vuoden välein yksiin kansiin Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin (IPCC) toimesta. Parhaillaan maailman johtavien ilmastotutkijoiden johdolla koostetaan IPCC:n viidettä arviointiraporttia. Osaraportti tähän mennessä havaituista muutoksista sekä laskelmat ilmaston tulevasta kehityksestä julkaistaan syyskuussa 2013, ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hillintää koskevat osaraportit vuonna 2014.

Maailman kasvihuonekaasujen päästöt ovat kasvaneet vuoden 2007 raportissa arvioitua nopeammin. Tämän vuoksi laskelmat ilmaston tulevasta kehityksestä on jouduttu uusimaan. Myös meriveden pinnan nousuarviot ovat päivittymässä ylöspäin. Todennäköisin valtamerien pinnan nousu on vajaan metrin suuruusluokkaa vuoteen 2100 mennessä.

Arktisen alueen lumi- ja jääpeitteen sulaminen sekä Grönlannin jäätikön sulaminen ovat edenneet aiemmin arvioitua nopeammin. Satelliittihavaintojen mukaan arktisen alueen niin sanottu monivuotinen jääpeite on huvennut vuodesta 1980 alle kolmasosaan laajuudeltaan. Vuonna 2012 havaittiin jään peittävyydessä kaikkien aikojen minimi. Tämä helpottaa alueen merenkulkua sekä luonnonvarojen hyödyntämistä. Suomessa on runsaasti lumi- ja jääolosuhteiden osaamista esimerkiksi laivanrakennuksen, jää-sääpalvelujen, jäänmurron ja arktisen logistiikan aloilla. Arktinen muutos tarjoaa Suomelle myös uusia mahdollisuuksia.

Koko maailman mittakaavassa ilmastonmuutos on uhka ihmiskunnan hyvinvoinnille tämän vuosisadan loppupuolella. Muutoksen torjuminen on taloudellisesti ja inhimillisesti järkevämpää kuin sen haittavaikutusten kanssa eläminen. Päästöjen vähennys tulisi käynnistää lähivuosina, sillä hiilidioksidin pitkän eliniän vuoksi tilanteen korjaantuminen on hidasta, ja kestää jopa vuosisatoja.

Tällä hetkellä maailman päättäjien huomio on vahvasti kiinnittynyt lähivuosien talouskasvun vaalimiseen. Ilmastonmuutoksen on osoitettu olevan talouskasvua merkittävästi rajoittava tekijä vuosikymmenten ja vuosisadan aikaskaalassa; tulevien sukupolvien hyvinvoinnista puhumattakaan. On toivottavaa, että ihmiskunta kykenee pitkän aikavälin hyvinvoinnin takaaviin päätöksiin. Tämän hetkinen kehitys on päinvastainen, eli fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa kiihtyvää tahtia.

Lainaus

Hiiletön yhteiskunta?

Jari Mäkinen — Sat, 28 Mar 2009 11:05:33 +0000

Tuore uutinen YLEn uutissivulta kirjoittaa: "Se edellyttää käytönnässä hiilettömään yhteiskuntaan siirtymistä siten, että siirtyminen alkaa jo nyt. Pitemmän päälle tällaisen tavoitteen toteutuminen vaatii aivan uudenlaista teknologiaa, ja tässä vaiheessa onkin vaikea sanoa, kuinka realistinen tavoite on, Mäkelä sanoo."

Luin koko jutun pariin kertaan uudelleen, ja vaikka sitä ei jutussa sanota, voisin olettaa, että kyse on hiili-polttoaineen käyttämisen lopettamista. Hiili-alkuaine on yksi elämän perusta, joten yhteiskunta ei voisi toimia lainkaan ilman hiiltä kaikissa eri muodoissaan. Voi olla, että kyse tässä jutussa on vain ajatuskatkoksesta tai vahingossa epäselvästä ilmaisusta, mutta kirjoitus kirvoittaa minussa kaksi ajatusta.

Ensinnäkin monet (toimittajat mukaan luettuna) eivät tunne tieteen perusasioita kovin hyvin, joten lausahdukset "hiili on paha", "mä en halua syödä geenejä" tai "säteily on kauheaa" menevät helposti läpi. 18% ihmisestä on hiiltä, kaikissa kasvi- ja eläinsoluissa on geenejä ja säteilyä on joka puolella ihan luonnostaan.

Toiseksi ilmastomuutoksesta puhuttaessa huomio on nyt kiinnittynyt vain muutamiin yksiin ja samoihin mantroihin, joita toistetaan aivottomasti. Hiilidioksidipäästöjen pienentäminen on tärkeää, ilmaston muuttuminen pitää ottaa vakavasti, enkä millään muotoa ole kyseenalaistamassa asian tärkeyttä, mutta valtaossa aiheesta tehdyissä jutuissa pääasiassa kauhistellaan vain asialla samaan tapaan kuin nyt kilpalauletaan kurjimpia talousennusteita. Samaan aikaan mitään ei oikeasti tapahdu, tuntuu siltä, että kukaan - ainakaan Suomessa - ei oikeasti haluaisi tehdä mitään. Enkä laske tähän tänään illalla olevaa pimennyskampanjaa, joka todennäköisesti tuottaa enemmän päästöjä kuin valojen päällä pitäminen. Kaipaisin enemmän analyysiä, konkretiaa, keskustelua ja ennen kaikkea toimintaa.

Tähän viimeiseen lauseeseen liittyen huomasin tuoreimmassa Vihreässä langassa kiinnostavan kirja-arvostelun. Kyseessä on Roope Mokan ja Aleksi Neuvosen kirja "Olimme kuluttajia. Neljä tarinaa vuodesta 2023." En ole lukenut vielä kirjaa, enkä voi siten arvostella sitä mitenkään, mutta se vaikuttaa paitsi kiinnostavalta, niin myös juuri sellaiselta mitä ilmastonmuutoksesta käytävään keskusteluun haluan. Viesti ei tosin valitettavasti ole ihan miellyttävä.

Yksi asia kuitenkin on varma: tulevaisuudessakaan ei eletä ilman hiiltä.

Lainaus

Blogit - hiili päästöt

Päästöjen reipas kasvu jatkuu, ilmastonmuutos etenee

Hiiletön yhteiskunta?