<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<rss version="2.0" xml:base="http://blogit.yle.fi"  xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/">
<channel>
 <title>Blogit - tieteiskirjallisuus</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/asiasana/tieteiskirjallisuus</link>
 <description></description>
 <language>fi</language>
<item>
 <title>Onko naisen ruumis Nuuksio?</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/10-kirjaa-vallasta/onko-naisen-ruumis-nuuksio</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Karel_%C4%8Capek&quot;&gt;&lt;em&gt;Dystopia&lt;/em&gt;&lt;/a&gt; eli tulevaisuuden kauhuvisio on uudehko kirjallisuudenlaji. Vielä sata vuotta sitten tieteisfantasiaa leimasi usko hienoihin keksintöihin ja ihmiskunnan edistykseen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen näkymä synkistyi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Uhkakuva oli koneellinen massayhteiskunta, jossa valta siirtyy roboteille. Uudissanan esitteli &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Karel_%C4%8Capek&quot;&gt;&lt;strong&gt;Karel Capek&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt; näytelmässään&lt;em&gt; R.U.R&lt;/em&gt; 1920-luvulla. Tämän lajin huipennus on &lt;a href=&quot;http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/george-orwell-elainten-vallankumous-1945&quot;&gt;&lt;strong&gt;George Orwellin&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt; klassikko &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuonna_1984&quot;&gt;&lt;em&gt;Vuonna 1984&lt;/em&gt;,&lt;/a&gt; jossa Iso Veli valvoo kaikkialla ja aivopesee kansan kuuliaiseksi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Yksilö vastaan koneisto on toki pelottava asetelma. Mutta minusta &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Aldous_Huxley&quot;&gt;&lt;strong&gt;Aldous Huxleyn&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt; &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Uljas_uusi_maailma&quot;&gt;&lt;em&gt;Uljas uusi maailma&lt;/em&gt;&lt;/a&gt; on tarjonnut astetta  tarkkanäköisemmän uhkakuvan: ihmistä ei tarvitse pakottaa, vaan hän lupuu itse omasta tahdostaan nauttimalla soma-huumetta. Tämä ajankohtainen näky kirjoitettiin 80 vuotta sitten.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Valta haluaa hallita ihmisen ruumista. Tämä on &lt;strong&gt;Margaret Atwoodin&lt;/strong&gt; lähtökohta &lt;a href=&quot;http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/margaret-atwood-orjattaresi-1985&quot;&gt;&lt;em&gt;Orjattaresi&lt;/em&gt;&lt;/a&gt;-romaanissa, joka on vuorossa &lt;em&gt;10 kirjaa vallasta&lt;/em&gt; –sarjassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kirja sijoittuu lähitulevaisuuteen, jollon Yhdysvalloissa valtaan on astunut äärikristillinen lahko. Fundamentalistivaltiossa naisen arvo riippuu pelkästään hänen ruumistaan, hänen hedelmällisyydestään.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;”Naisen ruumis, tai ainakin hedelmällisen naisen ruumis, on kansallinen luonnonvara, vähän niin kuin Nuuksio&quot;, summaa ohjelman vakiovieras &lt;strong&gt;Anna Kortelainen&lt;/strong&gt;. Ympäristökatastrofi on tuhonnut hedelmällisyyden, joten se on naisen taakka, hänen on pakko synnyttää, muuten ihmiskunta katoaa.&quot;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ohjelman vieras, &lt;em&gt;City-lehden&lt;/em&gt; päätoimittaja &lt;strong&gt;Maria Pettersson &lt;/strong&gt;korostaa kuitenkin: &quot;Feminismi ei ole tärkein kirjan teema, vaan vapaus, ja mitä vapauden menetys tekee paitsi naisille, myös miehille; koko yhteiskunnalle. Uskonnollinen fundamentalismi rajoittaa kaikkien vapauksia ja kaikkia vapauksia.”&lt;/p&gt;&lt;p&gt; Ruumis on sekä yksilöllinen että julkinen. Demokraattinenkin valta kajoaa ruumiseemme koko ajan terveyden ja työkyvyn nimissä. Yhteiskunnan päähuolia ovat syntyvyys, alkoholisairaudet, sotilaiden huono kunto sekä vanhuuttaan rappeutuvien ruumiiden kansantaloudellinen hinta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Suomesta on tullut liberaali valtio vähän nykyamerikkalaiseen tyyliin. Kukin saa elää ja ajatella miten tahtoo, kunhan sen tekee terveellisesti. Oman ruumiin laiminlyönti on kiellettyä ja rajoitettavaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Samoin sekä entinen pääministeri että nykyinen presidentti ovat kehottaneet kansalaisia tekemään lapsia. Anna Kortelaista tämä huvittaa: &quot;Siitä voisi tehdä kampanjan, julistesarjan, jossa sanottaisiin, että kun menette sänkyyn, älkää ajatelko rakkaussuhdetta - ajatelkaa huoltosuhdetta!&quot;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Myös elämänkaaren toisessa päässä käydään poliittista valtataistelua. Maria Pettersson havaitsee, että orjattaret eivät myöskään saa haltuunsa veitsiä eivätkä muita esineitä, joilla voisivat vahingoittaa itseään. &quot;Kyllä se jollain tavalla liittyy eutanasiakeskusteluun: saako Suomessa ihminen tappaa itsensä, jos haluaa.&quot;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Maria Pettersson luki Atwoodin Orjattaresi-kirjaa häämatkallaan, mikä ei kenties ole kaikkein romanttisin valinta. Sitä ei tosin ollut häämatkan kohdekaan - Pohjois-Korea. Tämän illan ohjelmassa Maria Pettersson kertoo, miksi hän keräilee kuolleita diktaattoreita.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;10 kirjaa vallasta, TV1 torstaina 26.7. klo 21:05. &lt;/strong&gt;&lt;em&gt;&lt;a href=&quot;http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/margaret-atwood-orjattaresi-1985&quot;&gt;Kirjaesittely&lt;/a&gt;&lt;/em&gt;&lt;strong&gt;&lt;br /&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Kuuntele kolumni Yle Radio Yhden Kultakuume-ohjelman sivulla &lt;a href=&quot;http://www.yle.fi/radio1/kulttuuri/kultakuume/kolumnit/&quot;&gt;tästä.&lt;/a&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/4465?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Thu, 26 Jul 2012 09:24:58 +0000</pubDate>
 <dc:creator>Timo Harakka</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">4465 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <comments>http://blogit.yle.fi/10-kirjaa-vallasta/onko-naisen-ruumis-nuuksio#comments</comments>
</item>
</channel>
</rss>
