Blogit - Tekijänoikeus

Yle ravitsee suomalaisen musiikin elinvoimaa

Ismo Silvo — Tue, 01 Jul 2014 12:57:49 +0000

Ismo Silvo on Ylen julkaisujohtaja.

Säveltäjien ja sanoittajien Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen kirjoittaa tuohtuneena Ylen ohjelmatoiminnan ja suomalaisten musiikin tekijöiden suhteesta (Selvis 2/2014).

Erityisen ärtynyt hän on Ylen käyttämästä katalogimusiikista tv-ohjelmien yhteydessä. Hänen mielestään Yle pettää lupauksen kotimaisen kulttuurin tukemisesta.

Tuohtuneena kirjoittaessa tosiasiat usein unohtuvat. Todellisuus ja asioiden oikea laita katoavat intoilun alle, faktat vääristyvät ja menee mittakaavan taju. Näin on nyt käynyt valitettavasti Toivosellekin. Näitä faktoja olisi voinut saada Elviksen kattojärjestöltä Teostoltakin.

Aate jota Toivonen ajaa – kotimaisen musiikkikulttuurin tukeminen – on hieno. Julkisen palvelun Yle ajaa sitä samaa.

Koko Ylen vuosittain saamasta julkisesta rahoituksesta 90 % menee kotimaisen kulttuurin ja sisällön tekemiseen ja sen jakeluun kaikkien saataville. Rahallisesti tämä on yli 400 M€. Viime vuosina Ylen panostus kotimaiseen kulttuuriin on kasvanut sekä absoluuttisena summana että suhteellisena osuutena Ylen kuluista. Yle taitaa tosiasiassa olla ainoa merkittävä kansallinen toimija, joka voi todistaa lisänneensä panostuksiaan kotimaiseen kulttuuriin viime vuosina. Sen toki teemme mielellämme ja tehtävämme mukaisesti.

Ja sitten musiikkipanostuksista. Nekin ovat kasvaneet. Vuodesta 2011 kuluvan vuoden 2014 sopimukseen verraten oikeusmaksut musiikin tekijöille ovat kasvaneet 2,1 M€. Kasvua maksuihin on kolmessa vuodessa tullut liki viidennes!

Toki luvussa on mukana ulkomaisille oikeuksien omistajille suoritetut maksut, mutta kasvu suomalaisille tekijöille on yhtä suuri. Erityisesti tällä kasvulla saadaan lisättyä radiokanavilla soitettua kotimaisen musiikin määrää niin, että kotimaista musiikkia soi kanavillamme tänä vuonna 2014 yhteensä noin 18 000 tuntia. Tämä on viimeiseen tv-maksuvuoteen 2012 verrattuna noin 2000 tuntia enemmän. Eli soitamme nyt noin 5 tuntia enemmän suomalaista musiikkia joka päivä.

Toivosen ärtymyksen erityisenä kohteena on television katalogimusiikki. Ylelläkin on sopimus Epidemic Soundsin musiikin käytöstä tv-ohjelmien yhteydessä. Tämän sopimuksen arvo on jokseenkin sadasosa siitä, mitä Yle maksaa kotimaisille musiikin tekijöille, ja vain murto-osa siitä lisärahakakusta, jonka Yle on suomalaisille musiikin tekijöille viime vuosina kohdistanut. Mittakaavaltaan kyse ei siis ole lainkaan ”suomalaisen kulttuurin ulkoistamisesta” tai ”näivettämisestä” kuten Toivonen pelkää.

Katalogimusiikki on yksi nykymaailman keino musiikin käyttöön silloin, kun musiikki ei ole tv-ohjelmassa sisällöllisesti tai ilmaisullisesti merkittävässä roolissa, kuten useissa asia- ja ajankohtaisohjelmissa. Katalogimusiikilla ei tavoitella autenttisen musiikin syrjäyttämistä ohjelmissa, jossa musiikki on olennainen sisällön osa.

Valitettavasti suomalaiset musiikin tekijät eivät ole tuoneet tällaisia vaihtoehtoja mediayhtiöiden tarjolle. Voisivatko hekin kehittää uusia ratkaisuja ja tuotteita?

Ilokseni voin kuitenkin todeta, että Ylen ja musiikin tekijänoikeusjärjestöjen kesken on tällä hetkellä tulevaisuuteen katsova, uudenlaisia ratkaisuja etsivä yhteistekemisen henki. Molemmilla puolilla on tavoitteena suomalaisen musiikkikulttuurin elinvoima ja läsnäoleva rooli suomalaisten arjessa ja juhlassa. Ylellä ei ainakaan ole yhtään sellaista tulevaisuusskenaariota, jossa suomalaista musiikkia ajettaisiin alas.

Lainaus

Yle tulevaisuusvaliokunnalle: Tekijänoikeuslain muutos tarpeen arkistojen avaamiseksi

Kari Haakana ja Katri Olmo — Wed, 24 Oct 2012 12:35:09 +0000

Katri Olmo on Ylen lakiasioiden johtaja ja Kari Haakana on Yle internetin palvelupäällikkö.

Yle linjasi tänään Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle, että tekijänoikeuslain 25 g §:n muutos tulee toteuttaa ensi tilassa, jotta Yleisradion arkiston sisällöt voidaan tuoda paremmin yleisön saataville internetissä. Lainmuutos edistäisi radio- ja televisioyhtiöiden ja lehtikustantajien arkistomateriaalin saatavuutta.

Yleisradio pyrkii mahdollisuuksien mukaan hankkimaan yhä laajempia internet-jakeluoikeuksia, jotka mahdollistavat ohjelmien ladattavuuden ja jaettavuuden internetissä entistä paremmin. Yleisradio myös pyrkii tuottamaan kasvavassa määrin sellaista sisältöä, jota voimme julkaista myös edelleen jaettavaksi ja muokattavaksi.

Yleä ja muita sähköisen viestinnän toimijoita kuultiin tänään tulevaisuusvaliokunnassa sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman käsittelyn merkeissä.

Lausunnon tiivistelmä

Yleisradio pitää valtioneuvoston valmistelemaa sähköisen median viestintäpoliittista ohjelmaa yleisesti onnistuneena eikä näe tarvetta tehdä ohjelmaan muutoksia.

Kotimaisen av-sisältöjen tuotannon ekosysteemin kehittäminen onnistuu parhaiten toimijoiden yhteistyöllä, ei nostamalla ostoja määrittävää kiintiötä yli ohjelmassa esitetyn 19 prosentin. Lakisääteisen kiintiön nostaminen vaarantaisi sisältöpalvelujen riippumattomuuden ja kangistaisi tuotannon joustavuutta.

Yleisradio pyrkii mahdollisuuksien mukaan hankkimaan yhä laajempia internet-jakeluoikeuksia, jotka mahdollistavat ohjelmien ladattavuuden ja jaettavuuden internetissä entistä paremmin. Yleisradio myös pyrkii tuottamaan kasvavassa määrin sellaista sisältöä, jota voimme julkaista myös edelleen jaettavaksi ja muokattavaksi. Jotta Yleisradion arkiston sisällöt voidaan tuoda paremmin yleisön saataville internetissä, lähettäjäyritysten (radio- ja televisioyhtiöiden) ja lehtikustantajien arkistomateriaalin saatavuutta edistävä tekijänoikeuslain 25 g §:n muutos tulee toteuttaa ensi tilassa.

Viestintäpoliittisen ohjelman ehdotus maanpäällisten tv-lähetysten siirtymisestä uuteen lähetystekniikkaan on myönteinen tietoyhteiskunnan kehittämisen kannalta. Ehdotus tarjoaa lisää taajuuskapasiteettia langattomien laajakaistaverkkojen käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla, ja toisaalta pitkän ja joustavan siirtymäajan tv-liiketoiminnan ja tv-katsojien kannalta.

Sähköisen median nopeat muutokset voivat aiheuttaa tarvetta uusille sääntelytoimille, jotka eivät ole olleet nähtävissä viestintäpoliittista ohjelmaa valmisteltaessa. Siksi Yleisradio pitää tärkeänä, että liikenne- ja viestintäministeriö seuraa tarkasti viestintäpoliittisen ohjelman vaikutuksia, ja on valmis nopeasti reagoimaan mahdollisesti ilmeneviin uusiin sääntelytarpeisiin. Eräs mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tuleva sääntelytarve on Yleisradion tv- ja radiokanavien lähettäminen avoimessa internetissä ryhmälähetystekniikalla (IP-multicasting).

Yleisradion lausunto kokonaisuudessaan (pdf)
Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (word), käsittelytiedot
Tekijänoikeustoimikunnan opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdottama muutos tekijänoikeuslakiin (25 g §) ks. Tekijänoikeustoimikunnan mietintö; Ratkaisuja digiajan haasteisiin

Lainaus

Näinkin voi oikeuksia hankkia

Tuija Aalto — Fri, 11 Dec 2009 11:02:57 +0000

Tekijänoikeuksien luovutuslisenssejä tunnetaan vielä huonosti. Harva tietää esimerkiksi, että on olemassa tapa, jolla voi netissä ilmaista omien kuviensa ei-kaupallinen käyttö samalla kun pidättää kaupalliset oikeudet niihin.

CC-lisensoiminen mahdollistaa tekijän valinnasta riippuen joko kaikille ja myös firmoille kuvien käytön lisenssillä sallimisen tai vaihtoehtoisesti kaupalliset ulkopuolelle sulkien. (Ks. Aikaleima-blogi: Creative Commons on digitaalisen ajan tekijänoikeusmekanismi 30.3.2009)

YLE tutkii tapoja hankkia oikeuksia uusilla tavoilla.

Yllä oleva kuva on huhtikuisesta Mahdollistajastrategiatapaamisesta. Mikrofonia pitelee toimittaja Olli Sulopuisto ja pöydän äärellä istuu yleläisiä, yleisöä ja yhteistyökumppaneita.

Kuvan otti omia aikojaan omaan käyttöönsä Suvi Korhonen.

Tänä syksynä halusin käyttää joitakin Korhosen ottamia kuvia diaesityksessäni (s. 46 ja 47). Mutta sen sijaan, että olisin vain hankkinut perinteisesti sopivaa korvaussummaa vastaan YLElle julkaisuoikeuden haluamiini kuviin, päädyimmekin Korhosen ehdotuksesta ratkaisuun, jossa Korhonen luovutti ko. tilaisuudessa otetun kuvasarjan Creative Commons-Attribution -lisenssillä Flickr-palvelussa. Näin Yleisradiolla ja lisäksi kenellä tahansa on kuviin ajallisesti ja välineen puolesta rajaamaton muokkaus- ja uudelleenjulkaisuoikeus.

Tämä toimintamalli saattaisi sopia joidenkin ohjelmasisältöjenkin oikeuksien hankkimiseen tulevaisuudessa - vai mitä sanotte?

Lainaus

Creative Commons puhutti pohjoismaisia televisiojohtajia

Tuija Aalto — Wed, 04 Nov 2009 22:02:12 +0000

Tekijänoikeudet, tekijänoikeudet, tekijänoikeudet. Siinä kolme suurinta haastetta digitaalisen kulttuurin eteenpäinviemisessä lähivuosina. Aihe jakaa mielipiteitä: joidenkin mielestä sisällöntuotannon elinvoimaisuutta ja liiketoimintamalleja digitaalisessa ja verkottuneessa maailmassamme voidaan saavuttaa tiukentamalla kopiosuojausta ja varmistamalla kaikenlaisen digitaalisen jakelun kontrolli. Tämä leiri pitää kiinni entisistä liiketoimintamalleista - uusien vielä puuttuessa.

Kasvava osa alkaa havahtua avoimen jakamisen mahdollisuuksiin. Creative Commons on tekijänoikeuksien lisensointimalli, jonka avulla sisällön oikeuksien haltija voi määrätä joidenkin oikeuksien luovuttamisesta samalla kun pidättää toisia. Voi esimerkiksi antaa luvan kenelle tahansa jakaa tekemäänsä sisältöä muuttamattomana. Tai muokata ja jakaa, alkuperäisen teoksen tekijän mainiten. Voi rajata käyttöoikeuden vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin ja pidättää itselleen oikeudet sisällön kaupallistamiseen.

Tapasin Nordvision-juhlaseminaarissa Tanskan yleisradioyhtiön DR:n tiloissa firman entisen työntekijän, joka nyt on Creative Commonsista tietoa levittävä konsultti. Hän piti ajatuksesta, että mediatalossa työskentelevä toimittaja voisi halutessaan lähteä mukaan kokeiluun, jossa hän voisi määrätä tuottamansa sisällön tekijänoikeuksien luovuttamisesta ei-kaupallisiin tarkoituksiin työn teettäneen työnantajan hallitsessa kaupallisia oikeuksia entiseen malliin.

Moltke piti tämänpäiväistä yleisradiojohtajien seminaaria merkittävänä rajapyykkinä siinä, mihin sävyyn avoimesta lisensoinnista puhutaan.

Keskustelin tilaisuudessa myös Tanskan Teoston eli KODAn edustajan Ann Sophie Schroderin kanssa siitä, miten artistien mahdollisuus lisensoida KODAn edustamat teoksensa samaan aikaan myös Creative commons -lisenssillä on toiminut.

Lainaus

Creative Commons on digitaalisen ajan tekijänoikeusmekanismi

Tuija Aalto — Mon, 30 Mar 2009 20:54:23 +0000

Nine Inch Nails julkaisi Ghosts I - IV -albuminsa Creative Commons - lisenssillä faniensa ilmaiseksi ladattavaksi. Samaan aikaan albumi oli vuoden 2008 myydyin Amazonin MP3-kaupassa.

Valkoinen talo jakaa nettisivujensa sisällöt vapaasti jatkokäytettäväksi. BY-lisenssi ei vaadi muuta kuin alkuperäisen tekijän mainitsemisen. BY-lisensoidulle teokselle saa tehdä mitä vain; kopioida, kääntää, remiksata ja hyödyntää kaupallisesti, kunhan mainitsee lähteen.

Laulaja Gwen Stefani julkaisi Zuma-vauvastaan kuvan CC-lisenssillä. Hän olisi voinut myydä kuvan lehdille hyvään hintaan, mutta päätti antaa sen faneilleen ilmaiseksi. BY NC ND - lisenssin mukaan teosta saa julkaista uudelleen ei-kaupallisissa yhteyksissä, kunhan mainitsee lähteen.

Al Jazeera julkaisee vapaasti hyödynnettävää videoleikkeiden varastoa verkossa. Uutiskanavan Creative Commons Repositoryssä voi katsella sisältöjä ja ladata korkearesoluutioisen (broadcast-tasoisen) tiedoston koneelleen. Creatice Commons - lisenssi sallii jopa kaupallisen TV-käytön: ainoana ehtona on alkuperäisen tekijän mainitseminen.

Kansainvälinen TV-ohjelmien osto- ja myyntitapahtuma MIPTV on parhaillaan meneillään Cannesissa. Seminaariohjelma käynnistyi rautaisannoksella uudenaikaista tekijänoikeuksien luovutuslisenssitietoutta.

Esimerkkejä Creative Commons - lisenssin käytöstä esittelivät Donatella Della Ratta Creative Commons -verkostosta ja Pierre-Yves Lanneau-Saint-Léger Jamendo.com - musiikkipalvelusta.

Jamendo on maailman suurin ilmaiseksi laillisesti ladattavaa musiikkia tarjoava palvelu. Palvelussa on 200 000 biisiä 9000 artistilta. Jamendo Pro tarjoaa TV- ja mainostuottajille helpon väylän hankkia musiikkia tuotantoihinsa. Jamendoon sitoutuneet musiikin tekijät ja tuottajat eivät ole minkään tekijänoikeusjärjestön jäseniä, joten teidän ei tarvitse maksaa mitään mihinkään muualle, Lanneau-Saint-Léger mainosti.

Creative Commons - lisensoinnin hyötyinä tuotiin esiin viraalimarkkinointi ja brändin rakentaminen.

Paneeliin osallistunut lakimies Ingrid Silver kuvasi Creative Commons -lisenssin kasvavaa suosiota yhteiskunnalliseksi ja filosofiseksi muutokseksi suhteessa tekijänoikeuksiin. Perinteinen tekijänoikeus pidättää kaikki oikeudet, kun CC luovuttaa tekijälle sopivan osan niistä yhteisen hyvän vuoksi; jotta ihmiset voivat luoda uutta digitaalista kulttuuria yhdessä.

Silver huomautti, että jonkinlainen rajoitus tekijänoikeuteen yhteisen hyvän nimessä tehtiin jo 1710, kun tekijänoikeudesta ensimmäistä kertaa Englannissa lailla säädettiin. Kirjan tekijänoikeuden haltijan oli annettava yhdeksän kopiota ilmaiseksi yhdeksää eri kirjastoa varten.

Creative Commons Suomessa

Lainaus