Blogit - toimintaympäristö

Uutiset menivät mobiiliin - mediabrändit kilpailevat parhaasta käyttökokemuksesta nyt Applen ja Facebookin kaltaisten toimijoiden kanssa

Tuija Aalto — Wed, 12 Aug 2015 12:35:42 +0000

Älypuhelimien käyttö uutisten lukemiseen lisääntyy. Uutisia ei kuitenkaan aina lueta uutismedian julkaisijan omasta mobiilipalvelusta, vaan esimerkiksi sosiaalisen median tai erilaisten koontipalvelujen, aggregaattorien kautta.

Facebook ja Apple haluavat tarjota mobiilikäyttäjilleen uutiset omassa palvelussaan parhaan mahdollisen käyttökokemuksen varmistamiseksi. Nettijättien valtavat yleisöpotentiaalit houkuttelevat mediayhtiöitä.

Apple julkaisee personoitavan uutissovelluksen syksyllä lanseerattavassa iOS9-käyttöjärjestelmäpäivityksessä. Nykyisen Lehtikioskin (Newsstand) korvaa yksi sovellus, News, jossa uutiset ovat esillä aiheittain jokaiselle käyttäjälle automaattisesti yksilöllisesti taitettuna.

Facebook puolestaan kertoi toukokuussa sopineensa sisällönjulkaisuyhteistyöstä yhdeksän mediatalon kanssa: Instant articles -lanseerauksessa oli viisi USAlaista ja neljä eurooppalaista yhtiötä: BuzzFeed, National Geographic, The Atlantic, NBC News ja The Times; sekä The Guardian, BBC News, Bild and Spiegel Online. Yhteistyöllä tavoitellaan parasta mahdollista käyttökokemusta Facebookin mobiilisovelluksessa: suoraan Facebookiin julkaistut jutut latautuvat merkittävästi nopeammin kuin muualle johtavat linkit. Facebookin uutisjulkaisemisen uusi ominaisuus on aluksi käytössä vain Applen älypuhelimien käyttäjillä.

Apple News -palvelussa mukana olevat mediayhtiöt tuovat sisältönsä sovellukseen RSS-syötteinä, minkä lisäksi niillä on mahdollisuus räätälöidä sisältöä Applelle erityisellä julkaisutyökalulla samoin kuin Facebookin Instant Articlesissa.

Applella hyödynnetään myös yhtiön sisälle palkattavaa journalistista työpanosta. Apple rekrytoi kesäkuussa uutistoimittajia valitsemaan uutisvirrasta kiinnostavia juttuja, joita algoritmit eivät löytäisi.

Merkittävä yleisöpotentiaali

Apple julkaisee uutissovelluksen aluksi USA:ssa, UK:ssa ja Australiassa. Käyttöjärjestelmäpäivitys tulee asennetuksi Applen käyttäjien enemmistön laitteisiin muutamassa viikossa. Kun Applen mobiililaitteita on maailmanlaajuisesti käytössä satoja miljoonia, uusi uutissovellus tarjoaa huikeasti lisää potentiaalisia - myös nuorempia - uutisyleisöjä.

Facebookia käyttää 2,4 miljoonaa suomalaista, ja yhä useampi mobiilisti (Harto Pönkä; Tilastokeskus), ja 35 % suomalaisista kertoo käyttäneensä Facebookia uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen tai jakamiseen tai niistä keskustelemiseen (Uutismedia verkossa 2015 - Reuters Institute Digital News Report – Suomen maaraportti, PDF).

Näiden julkaisualustojen arvo kuluttaja-asiakkaille perustuu parempaan käyttökokemukseen kuin millaisen yksittäisen uutisjournalismin julkaisija voi yleensä sovelluksessaan tarjota.

Globaalien alustojen uutiskäytöstä keräämä data on arvokasta

Yhtäältä mediayhtiöt hyötyvät teknologiajättien tuotekehityksestä mobiilimainonnassa. Mediayhtiöt voivat myydä Facebookin tai Applen alustalle julkaisemiin sisältöihinsä itse mainontaa ja saada tulot kokonaan, tai antaa teknologiayrityksen myydä mainostila ja ottaa 30 % osuus tuloista. Toisaalta ne voivat menettää itsenäisen asemansa julkaisijana ja tulla entistä riippuvaisemmaksi kumppanin alustasta. Toki esimerkiksi Facebookin tarjoama sopimus ei edellytä sisällön julkaisemista yksinoikeudella Facebookissa. Julkaisijan prosessiin rinnakkaisjulkaisemisesta tulee kuitenkin ylimääräinen työvaihe.

Mainostaja-asiakkaiden kannalta näistä alustoista kertyvä kattava käyttäjädata mahdollistaa mainonnan tehokkaamman kohdentamisen kuin yksittäisen mediabrändin sovelluksen keräämä data.

IDC ennustaa Applen iOS:n globaalin markkinaosuuden älypuhelimista laskevan 2019 mennessä 14,2 %:iin Googlen Androidin pitäessä ylivoimaista 79 % osuutta. Älypuhelinmarkkina kasvaa enää maltillisesti (viiden vuoden CAGR-ennuste 8,2 %). Käyttöjärjestelmien kilpailun uudet rintamat ovat autoissa ja puettavassa teknologiassa.

Suomalaisilla mediabrändeillä on yhä kansainvälisessä vertailussa vahva suhde yleisöihinsä: peräti 63 % menee verkossa suoraan sille uutissivustolle, joka häntä kiinnostaa (Uutismedia verkossa 2015, s. 19). Miten mediayhtiöt pystyvät tulevaisuudessa tarjoamaan globaalien alustojen kanssa kilpailukykyisen käyttökokemuksen omilla sovelluksillaan?

Lainaus

Tutkija: Jakamistaloudesta välitystalouteen sääntelyä kiristämällä

Tuija Aalto — Thu, 05 Feb 2015 19:35:13 +0000

Überin ja Airbnb:n kaltaiset USA:sta lähtöisin olevat jakamistalouden palvelut uhkaavat mullistaa henkilökuljetus- ja majoituspalveluja Euroopassakin. Mitä yhteiskunta voi tehdä edistääkseen innovatiivisuutta, uudistumista ja tervettä kilpailua markkinoilla?

“Luodaan markkinoiden markkinat, jossa valtio luo sääntelyllään puitteet, joissa välityspalveluita on helppo perustaa, ja joilla eri välityspalvelut kilpailevat keskenään” ehdottaa taloussosiologi Vili Lehdonvirta.

Liikenne- ja viestintäfoorumissa eilen puhunut Lehdonvirta toteaa, että sääntely mahdollistaa markkinat poistamalla esteitä, kuten informaation ja luottamuksen puutetta ja transaktiokustannuksia.

Sääntelyä on kolmenlaista: sosiaalista, juridista ja teknologiaan perustuvaa.

Sosiaalinen sääntely on “kehitysmaiden tapa mahdollistaa markkinoita”. Sosiaaliset verkostot on “maailman vanhin tapa vähentää kitkaa ja luottamuspulaa”. Ongelmaksi nousee helposti nepotismi ja yleensäkin homofilia - tehdään bisnestä vaan tuttujen ja omanlaisten kanssa. Juridinen sääntely poistaa kitkaa markkinoilta: On eri kokemus astua taksiin Delhissä ja Helsingissä. Hinnasta ei tarvitse joka kerta neuvotella erikseen. Säännelty palvelu yleensä vastaa luvattua, vaikka tuottaja olisi ennalta tuntematon.

Teknologian avulla säänteleminen mahdollistaa vaikka markkinoiden reaaliaikaisen säätämisen. Tämän tietävät virtuaalimaailmojen pelaajat kokemuksesta.

Teknologia sääntelykeinona ei ota huomioon ulkoisvaikutuksia

Lehdonvirta esitti LVM:n tilaisuudessa, että ryhdyttäisi jakamistalouden idean pohjalta luomaan välitystaloutta.

Välitystaloudessa sääntely voi olla hyvinkin tarkkaa ilman että se aiheuttaa merkittäviä suoria kustannuksia sen enempää sääntelijälle kuin sääntelyn alaisille toimijoillekaan. Mutta jos sovellukseen voi koodata säännöt, mihin valtiota enää tarvitaan?

Markkinapaikan tarjoaja, “yksityinen regulaattori”, menestyy luomalla markkinan, jossa sekä myyjien ja ostajien on hyvä olla, mutta valtion tehtävänä on ottaa huomioon myös muut intressit huomioon. Miten kyseinen säänneltävä toimiala nivoutuu yhteiskunnan muihin insituutioihin, Lehdenvirta muistuttaa.

Esimerkiksi Airbnb:n kautta tarjoavat nykyään majoitusta myös sijoittaja. Laajamittaisesta bisneksestä asuintalossa voi kuitenkin aiheuttaa haittaa talon asukkaille. Voi olla meteliä, talon yhteisöllisyys saattaa kärsiä. Yksityinen etu ja julkinen etu eivät käy täysin yksiin. Julkisen sääntelyn kuuluu ottaa huomioon kaikki intressiryhmät, tässä tapauksessa naapurit, Lehdonvirta kuvaa, ja antaa toisen esimerkin: Überissä kuskit on USA:ssa kieltäytyneet palvelemasta näkövammaisia asiakkaita vedoten siihen, ettei heillä ole välttämättä koulutusta erityisryhmien palvelemiseen. Suomessa takseilla on julkisen palvelun velvoite: henkilökuljetuspalvelua on tuotettava kaikille.

Työmarkkinat kehittyvät silpputöiden suuntaan

Työnvälityksen uusilla keinoilla on se vaikutus työmarkkinoihin, että resurssit jakaantuvat hienojakoisemmin. Yhden täyspäiväisen työsuhteen syntymisen sijasta neljä ihmistä voi saada keikkatöitä. Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ei kuitenkaan ole suunniteltu jakamistaloutta silmälläpitäen, Lehdonvirta muistuttaa.

Sääntelyä siis tarvitaan - jopa hyvinkin tiukkaa sääntelyä, ohjaamaan markkinoita haluttujen yhteiskunnallisten vaikutusten suuntaan.

Siksi tarvittaisi markkinoiden markkinat, joilla toimijoita voitaisi ohjata sääntöjä muuttamalla, nykyistä joustavammin.

Jos palveluntuottajat ja asiakas pystyisivät helposti vaihtamaan rinnakkaismarkkinasta toiseen, kilpailu varmistaisi sen, että yksityisillä “regulaattoreilla” olisi tulevaisuudessakin kannustimet kehittää tehokkaita, sujuvia, kekseliäitä markkinapaikkoja. Avoimuusvelvoite puhkaisisi yksittäisen sovelluksen luoman kuplan ja toisi tämän markkinan osaksi yhteiskuntaa.

Sääntelemällä markkinoiden markkinaa valtiolla olisi keinot vaikuttaa siihen, miten välitystalous nivoutuisi muuhun yhteiskuntaan.

Sääntely kannattaisi luoda heti, eikä odottaa sitä, että kansainväliset palvelut ehtivät vallata markkinat yhä useammilla toimialoilla, kiirehti Lehdonvirta lopuksi.

Lainaus

Suunnannäyttäjä, ratkaisukeskeinen muutosvoima? - Wevolve: Yhteiskunnallinen arvonluonti määrittää uusiksi Ylen päämääriä ja toimintatapoja

Ville Tikka ja Nuppu Gävert — Tue, 09 Dec 2014 21:36:18 +0000

Kun Putin vertaa Krimiä Jerusalemin Temppelivuoreen ja perustelee uskonnolla sen liittämistä osaksi Venäjää, Kongolainen gynekologi saa EU:n huipputunnustuksen työstään raiskauksen uhrien hyväksi, ja kun Peru ohittaa Kolumbian maailman suurimpana kokaiinin tuottajana, Vice News raportoi. Vice News on monikansallisen Vice Median vuonna 2013 perustama “digisukupolven uutisorganisaatio”, joka pyrkii tinkimättömään ja rohkeaan raportointiin aikamme keskeisistä ilmiöistä.

Olemme keskellä laajaa yhteiskunnan ja mediakentän murrosta, jonka seurauksena median yhteiskunnallinen rooli on muuttunut nopeasti. Kun sisällöt tuotetaan yhteistyössä ihmisten kanssa ja vaikuttavuus haastaa tavoittavuuden tärkeimpänä onnistumisen mittarina, mediaorganisaatiot eivät voi pyrkiä neutraaliin tiedonvälitykseen tai ajatella olevansa riippumattomia ympäröivästä yhteiskunnasta. Sen sijaan niiden – kuten itse asiassa kaikkien alojen yritysten ja organisaatioiden – täytyy määritellä oma yhteiskunnallinen roolinsa, koska vain näin ne voivat säilyttää merkityksensä ja arvonsa muuttuvassa maailmassa.

Muutostoimisto Wevolve toteutti loka-joulukuussa yhdessä Yle Strategian kanssa selvityksen, jonka tavoitteena oli ymmärtää tämän murroksen merkitystä suomalaiselle media-alalle ja määrittää uusia mahdollisuuksia laajempaan yhteiskunnalliseen arvonluontiin. Osana selvitystä kutsuimme kokoon joukon avoimen median ja yhteiskunnallisen arvonluonnin aiheiden parissa työskenteleviä luovia tekijöitä, tutkijoita, tuottajia, yrittäjiä ja toimittajia, joiden kanssa pohdimme ja ideoimme uusia ratkaisuja yhä laajempaan arvonluonttin yhä useammalle suomalaiselle.

Tuloksena syntyi raportti Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet (PDF), joka kokoaa yhteen selvityksen ydinteemat ja kuvaa kuusi uutta roolia yhteiskunnalliseen arvonluontiin esimerkkeineen ja ideoineen.

Yhteiskunnallinen arvonluonti on runsaan arvon luomista mahdollisimman usealle ihmiselle

Ylen tavoitteena on pystyä synnyttämään toiminnallaan yhä laaja-alaisempaa arvoa niin yhteiskunnalle, kansalaisille sekä muille yhteiskunnan ja media-alan toimijoille. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja demokratia, kulttuuri ja sivistys, yhteisöllisyys ja elämykset, sekä digiajan tasa-arvo ja kumppanuus on nostettu aiheiksi, joissa Yle voisi mahdollistaa yhteiskunnallisen arvon syntymistä ja siten toteuttaa yhä paremmin julkisen palvelun rooliaan.

Tavoite laajempaan arvonluontiin on hyvin ajankohtainen. Ympäristön, teknologian, yhteiskunnan ja talouden muutosten keskellä olemme tulleet käännekohtaan, jossa yhteiskunnallisesta arvonluonnista on tulossa yleisesti hyväksytty ja odotettu tapa mieltään yritysten ja organisaatioiden toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita. Kun tarkastelemme lähemmin tämän paradigmamuutoksen syitä ja seurauksia, huomaamme kuinka media-alan ympärikääntäneet yhteiskunnan digitalisaatio ja desentralisaatio ovat suoraan vaikuttaneet myös talouden toimintamalleihin ja haastaneet aikaisemmat taloustieteen käsitykset arvosta ja arvonluonnista.

Vielä 1990-luvulla vallitsevan uusklassisen taloustieteen piirissä ajateltiin talouden ja yhteiskunnan olevan jopa vastakkaisia kokonaisuuksia. Tämän maailmankuvan mukaan yritysten yhteiskunnallisen kontribuutio oli parhaimmillaankin vain välillistä ja tapahtui esimerkiksi lisäämällä työllisyyttä, tekemällä sijoituksia tai tuottamalla verotuloja yhteiskuntaan.

Vaikka nämä ajatukset kaikuvat edelleen nyky-yhteiskunnassa, on näiden viime vuosisadan taloustieteen teorioiden rinnalle noussut uusi kaanon, joka korostaa yhteiskunnallisen arvon merkitystä. Viimeisen viiden vuoden aikana useat taloustieteen, sosiologian, antropologian ja psykologian kontribuutiot ja lukemattomat empiiriset tutkimukset ovat tuottaneet uusia näkökulmia paremmalle arvonluonnille kriisiytyneessä ja verkottuneessa maailmassa.

Jaetun arvon ajattelun mukaan organisaatioiden arvonluonnin tulee näkyä laajasti yhteiskunnassa ja yhteisöjen tasolla, ei ainoastaan yksilöiden ja ryhmien tasolla.

Esimerkiksi New Yorkissa toimiva The Institute for New Economic Thinking [http://ineteconomics.org] kuvaa kuinka tarvitsemme rationaalisuutta ja tehokkuutta korostavien arvonluonnin mallien sijaan realistisempia malleja, joissa korostuu taloudellisen ja yksilökeskeisen arvon sijaan yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen arvo. Vain näin voimme löytää aidosti uusia ratkaisuja niin ilmastokriisiin, köyhyyteen, epätasa-arvoon kuin kestävän kasvun liiketoimintaan. Samoin ajattelevat liiketaloustieteen raskassarjalaiset, Michael E. Porter ja Mark R. Kramer, joiden jaetun arvon mallin [https://www.sharedvalue.org] mukaan organisaatioiden tulee menestyäkseen käyttää ydinosaamistaan vastatakseen merkittäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Uudet arvonluonnin mallit perustuvat nyt ihmistieteiden sosiaalisesti rakentuvaan maailmankuvaan, eivät enää viime vuosisadan käsityksiin yrityksistä ja yksilöistä rationaalisina arvon optimoijina. Siten median tehtävänä ei tulisi olla funktionaalisen tai emotionaalisen arvon tuottaminen kuluttajille ja katsojille, eikä menestystä tulisi mitata vain katsojaluvuilla. Uudessa arvonluonnissa kyse on yhteiskunnallisesti merkittävien sisältöjen, palveluiden, alustojen ja työkalujen luomisesta, jotka reagoivat nopeasti ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin sekä auttavat ihmisiä toimimaan heille merkityksellisten aiheiden parissa.

Yhteiskunnallinen arvonluonti tulee nähdä toimintana, joka auttaa synnyttämään mahdollisimman monipuolista arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. Uusina mittareina tulee käyttää esimerkiksi toiminnan lisääntymistä ja tuloksena syntynyttä vaikuttavuutta eri kohderyhmissä.

Suunnannäyttäjä, ratkaisukeskeinen muutosvoima

Ylen uusina rooleina voisi olla toimiminen sekä suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjänä että aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä muutosvoimana.

Ylen näkökulmasta tämänkaltainen yhteiskunnallinen arvonluonti tarkoittaa uusien roolien omaksumista. Kuvasimme Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -raportissa kuusi roolia, joilla Yle pyrkii synnyttämään uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Perinteisen, journalistisen riippumattoman tiedonvälittäjän roolin lisäksi Ylen tulisi nähdä itsensä yhä enemmän positiivisena, kriittisenä ja reflektiivisenä muutosvoimana, joka määrittelee aktiivisesti yhteiskunnan epäkohtia sekä auttaa kehittämään yhteiskunnallisesti merkittäviä sisältöjä, palveluja ja ratkaisuja.

Suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjänä toimivan Ylen tulisi pyrkiä käsittelemään rohkeasti ja oivaltavasti yhteiskunnallisesti merkittäviä, kompleksisia ja vaikeitakin aiheita. Tällöin esimerkiksi maailman muutosten systeeminen ymmärtäminen, ennakointi sekä kriittinen ote yhteiskunnan murroksiin ja haasteisiin nousee olennaisiksi. Ylen tehtävänä olisi siten ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja kääntää ihmisten huomio yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin.

Tämä luo väistämättä jännitteitä perinteiseen näkemykseen journalismista objektiivisena tiedonvälityksenä. Kuitenkaan tarkoitus ei ole hylätä neutraaliuden tai objektiivisuuden periaatetta, vaan päinvastoin ymmärtää kuinka journalismin objektiivisuus on ajassa ja kulttuurissa elävä sosiaalinen konstruktio. Neutraaliuden tai passiivisen puolueettomuuden ei nähty esimerkiksi luovan laajaa yhteiskunnallista arvoa, vaan olennaisempaa on pyrkiä kriittisten ja hyvin perusteltujen näkökulmien esittämiseen, moniäänisyyden korostamiseen ja reflektiivisyyteen taustalla vaikuttavasta arvopohjasta ja maailmankuvasta.

Suunnannäyttäjä-Yle voisi tuottaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa merkityksellisiä ja kantaaottavia sisältöjä, osallistaa uusien palveluiden ja alustojen avulla asianomaisia valitsemaan kiinnostavia aiheita, sekä tarjota uudenlaisia mediatyökaluja kriittiseen kansalaisjournalismiin.

Yle Fixa [http://svenska.yle.fi/fixa-hogskolan] on verkkoalusta, tietoresurssi sekä juttusarja, joka tutkii ja tarkastelee, kuinka voisimme kehittää ja parantaa esimerkiksi saaristoa ja peruskoulua, tai ratkaista koulukiusaamiseen liittyviä ongelmia.

Aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä muutosvoimanana toimiessaan Ylen tulee pyrkiä miettimään uudelleen yhteiskuntavastuutaan ja vaikuttavuuttaan. Kun pyrkimyksenä on yhteiskunnallinen arvonluonti, pelkkä yhteiskunnallisten ongelmien käsittely ei riitä. Uudeksi tavoitteeksi muodostuu vaikuttavuus perinteisen tavoittavuuden ohelle. Siten selkeiden kysymysten esittämisen ja aiheiden käsittelyn ohella painottuu myös toiminta, sen jatkuvuus ja tulosten seuranta.

Sisällöntuotannossa tämä voi näkyä esimerkiksi vahvemmin ratkaisukeskeisen journalismin korostamisessa, yhteiskunnallisten haasteiden ja aiheiden syvällisessä taustoittamisessa, sekä tilanteen ja ratkaisujen pitkäaikaisena seuraamisena. Lisäksi pienimuotoisista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hankkeista, kuten Norppauinnista, Elämä pelissä ja Lupa välittää -hankkeista, voitaisiin siirtyä jatkossa suurempien haasteiden käsittelyyn.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikka jatkuvasti karttuvan avoimen tietopankin ja ohjelmaformaattien kehittämistä, joiden avulla ja yhdessä asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa pyritään ymmärtämään ja löytämään ratkaisumalleja aikamme suuriin haasteisiin, kuten vähähiiliseen talouteen tai eriarvoistuvaan yhteiskuntaan. Myös uudet avoimet alustat mahdollistaisivat paremman tiedon tuotannon, jakamisen ja toiminnan yhdessä kansalaisten ja moninaisten partnereiden ja yhteiskunnallisten tahojen kanssa.

—

Kirjoitus on ensimmäinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokainen kirjoitus avaa arvonluonnin uusia malleja sekä esittelee tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia.

Lainaus

Uudet verkostot vauhdittavat YouTube-nettivideoiden kaupallista hyödyntämistä

Tuija Aalto — Mon, 18 Aug 2014 21:00:01 +0000

YouTubea alustana hyödyntävät ns. multi-channel-network –verkostot ovat uusi ja taloudelliselta merkitykseltään kasvava toimijatyyppi mediakentällä. Verkostot keräävät yhteen suosittuja YouTube-kanavia ja vastaavat niiden sisältöjen kaupallistamisesta. Verkostot saavat tulonsa mainosnäytöistä ja mainostaja-asiakkaille myytävistä muista luovista ratkaisuista.

USAssa Disney osti keväällä Maker Studiosin, toisen maan kahdesta suurimmasta YouTube-verkostosta, puolella miljardilla dollarilla. Toinen suurista, Fullscreen, on toistaiseksi itsenäinen verkosto.

Meille nämä mediakentän uudet toimijat tulivat ensin Ruotsista. Splay Suomi käynnisti toimintansa vapun alla 2014 ja United Screens on avaamassa Suomen toimistonsa. Suomalaiselle mainostaja-asiakkaalle on YouTuben hyödyntämiseen tarjolla lisäksi kotimainen Töttöröö, jonka yleisösuhde rakentuu käynnistysvaiheessa Duudsonien ja Justimus Filmsin varaan.

Mainostajan kannalta YouTube-verkosto tarjoaa laajaa tavoittavuutta myös muille välineille vaikeissa nuorissa yleisöissä. Perinteisten mainosten lisäksi verkosto luo tuotesijoittelu- ja sisältömarkkinointiyhteistyömahdollisuuksia YouTube-sisällöntuottajien kanssa. Perinteisten sähköisten ja printtimediatalojen mainontaratkaisuihin verrattuna YouTube-verkostot tuoreine tähtineen näyttäytyvät ennakkoluulottomina sisältömarkkinointikumppaneina.

(Taulukon tiedot ovat yhtiöiden itse ilmoittamia).

Splayn perusti Vigor Sörman. United Screenin perustivat viime vuonna Malte Andreasson, Stina Honkamaa Bergfors, Oscar Höglund och Jan Zachrisson. Töttöröö -verkoston osakkaat ovat Rabbit Films, Iiro Lahdenrannan myyntitoimisto Result Entertainment Group, Justimuksen manageri Joona Haatainen ja luova johtaja Kai Rinkinen.

Miksi vlogaaja liittyisi verkostoon?

YouTube-sisällöntuottajalle verkostoon kuulumisen hyötyjä voivat olla pääsy parempiin tuotanto- ja editointityökaluihin ja verkoston sopima tekijänoikeuksin suojatun musiikin käyttölupa. Heitä voivat myös houkuttaa yhteistyöprojektit verkoston muiden tähtien kanssa osana merkkituotteille toteutettavia luovia kampanjoja.

Sitoutuessaan verkostoon sisällöntuottaja voi odottaa parempia mainostuottoja kuin itsenäisenä YouTube-kanavana. Tuottelias vlogaaja voi päästä mainostuloilla jonkinlaisiin sivuansioihin, mutta päätoimiseksi ansioksi on saatava myös muita tuloja. Nyrkkisääntönä mainosansainnassa on tuhat dollaria miljoonaa videonäyttöä kohti.

Splay Suomi -verkosto edellyttää jäseniltään vähintään 10 000 tilaajaa. Splayn tallissa ovat suomalaiset sadan tuhannen tilaajan YouTube-tähdet MrTuomo, Mmiisas, Soikkuu, Eeddspeaks, Mariieveronica ja sketsiviihderyhmä Krouppi.

Mistä sitten voi tietää, kuuluuko tietty YouTube -kanava johonkin verkostoon? YouTube-kanavalla itsellään ei ole yleensä mitään merkintää asiasta, mutta SocialBlade-sivulla voi tarkastella kanavaan liitettyjä verkostokytköksiä.

Mediayhtiöt verkostojen kumppaneina

Sisällön oikeuksien haltijoiden kannalta YouTube-verkosto tarjoaa valmiin mallin sisällön kaupallistamiseen. Modern Times Group (MTG) omistaa Splay-verkostosta 35% ja Splay huolehtii MTG:n katalogista YouTubessa. Splayn kumppaneita ovat myös tuotantoyhtiöt Zodiac ja Fremantle. United Screens hallinnoi YouTubessa mm. Aftonbladetin ja SBS radion videoita. Yhtiön töitä on myös Ruotsin yleisradioyhtiön SVT1-kanavallakin lähetetty YouTube-tähdet-dokumentti.

Tubecon toi tubettajayhteisön esiin

Viime lauantaina Helsingissä järjestetty yhteisötapahtuma Tubecon havahdutti monet ensimmäistä kertaa tubettajien ja fanien maailmaan. Tube Awards -palkinnot toivat esiin yhteisön ansioituneimpia. Tapahtumaan osallistui viitisen tuhatta kävijää, joista silmämääräisen arvion perusteella valtaosa varhaisteinejä. Kaupallisuus oli näytteilleasettajien ja sponsoreiden tuotenäytteiden ansiosta käsinkosketeltavaa, mutta päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi kuitenkin tekijöiden aito ilo yleisöjensä ja toistensa kohtaamisesta.

Nettivideosta odotetaan perinteisenkin median puolella uutta ansaintaa. Sisältömarkkinointitoimistojen perustaminen kertoo, että mainonnan muutos on käsillä. Yleisöille kehitys merkitsee entistä suurempaa medialukutaitohaastetta, kun mainontaa on entistä vaikeampi erottaa muusta kerronnasta.

Lainaus

Suomalaisen media-alan tulevaisuus – edistyä, uudistua vai olla rohkea?

Gunilla Ohls — Mon, 09 Jun 2014 04:56:47 +0000

Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi toukokuussa sidosryhmiensä näkemyksiä tulevaisuudesta joukkoistamalla tiedonkeruun avoimelle wiki-alustalle. Ministeriön tulevaisuuskatsauksen tausta-aineisto on jäsennetty kolmentasoisia vaihtoehtoisia muutoksia kuvaavasti: edistyvä, uudistuva ja rohkea Suomi.

Millaisia muutoksia maamme media-alalla tarvitaan, jotta suomalaisen median elinvoimaisuus turvataan ihmisten mediakäytön muuttuessa, kilpailussa globaaleja toimijoita vastaan?

Juuri nyt on erityisen tärkeää tukea kotimaisen media-alan toimijoita. Suomessa tarvitaan kaupallisesti kannattavia digitaalisia sisältöjä. Ylen näkökulmasta monimuotoinen kotimainen media-tarjonta on kaikkien etu.

Mediayritysten kohtaamien haasteiden pohjalta ehdotamme, että

Suunnataan määräaikainen median innovaatiotuki digitaalisten sisältöjen, julkaisutapojen ja kaupallisten hyödyntämismenetelmien kehittämiseen. Innovaatiotuki palvelisi sekä perinteisiä kaupallisia toimijoita että uusia media-alan start-upeja.
Perustetaan sisältöteollinen ohjelma kotimaisen digitaalisen sisältötuotannon erilaisten ansaintamallien juurruttamiseksi ja laajentamiseksi käytäntöön. Kootaan media-alan yritykset, oppilaitokset ja muut media-alan toimijat kehittämään digitaalisen median tuottamista ja kaupallistamista. Vahvistetaan julkisrahoitteisten ja kaupallisten toimijoiden yhteistyötä.
Rohkeassa tulevaisuudessa valtakunnallisten (ml. Yle) ja alueellisten mediayritysten ympärille muodostuu digimedian tuotanto- ja kehitystoimijoiden verkosto, jossa niin mediayritykset kuin kansalaisyhteiskunnan yleishyödylliset toimijat voivat kilpailla keskenään taloudellisen ja sosiaalisen arvon tuottamisessa.

Kaikki ehdotuksemme kaupallistamisesta ja ansainnasta viittaavat kaupallisten mediayritysten tulojen lisäämiseen, eivät Ylen tuloihin. Media-ala Suomessa tarvitsee enemmän ennakkoluulottomia ratkaisuja ja lisää epäpyhiä alliansseja.

Ylen ja muiden media-alan toimijoiden näkemykset median sisältötuotannon tulevaisuudesta.
Ylen kommentit kokonaisuudessaan löytyvät wikin eri osioista: Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020

Lainaus

Digitaalinen murros ei päästä tuotteiden ja palvelujen kehittäjiä vähällä

Tuija Aalto — Sun, 29 Sep 2013 09:23:39 +0000

Median käyttötavat muuttuvat. Ihmiset ovat nykyään yhteydessä toisiinsa samalla kun kuluttavat mediaa, ja Ylessäkin tämä pitää ottaa huomioon ohjelmia ja lähetyksiä suunniteltaessa.

Perusasiat pysyvät: mediakäytölle on aina jokin tarve. Ihminen haluaa vaikkapa viihdyttää, sivistää tai informoida itseään. Samaan aikaan hänellä on mielikuva niistä mediapalveluista, jotka tuon tarpeen voisivat tyydyttää eli tutut suosikkikanavat ja-ohjelmat. Kolmas reunaehto mediakäytölle on konteksti, käyttötilanne.

Ennen konvergenssia vaihtoehdot olivat vähissä: autossa ajaessa avattiin radio ja kotona olohuoneessa oli kätevästi käsillä televisio. Nyt radiota ja televisiota voi käyttää kännyköillä ja tableteilla missä ja milloin vain ja mediatoimijat panevat yhä lisää paukkuja mobiilipalveluihin.

Nykyään yleisöt odottavat jo, että ohjelmantekijät ovat vuorovaikutuksessa heidän kanssaan sosiaalisessa mediassa - niin ennen ohjelmaa, sen aikana kuin ohjelman jälkeenkin. Ylen radiot ovat saaneet lähetysikkunoita, ja televisionkin tekijät faktasta fiktioon kurkottavat isosta ruudusta suomalaisten käyttämille eri ruuduille (ks. esim. Yle Uutiset Suora linja, Docventures, ja #lovemilla -draamasarja.) Millaisia kokemuksia teillä on vuorovaikutuksesta radion ja television ohjelmien ja ohjelmantekijöiden kanssa?

Sosiaalinen TV puhutti myös mediateknologia-alan IBC-konferenssissa tässä kuussa (konsultti Timo Argillanderin tiivistelmä ja laajempi konferenssiraportti). Konferenssin omassa Exec Summary -julkaisussa valikoima puheenvuoroja television tulevaisuudesta broadcast-toimialan ulkopuolisilta haastajilta kuten YouTubelta ja Twitteriltä (s. 20 ja 41-44, ml. omani sivulla 45).

Lainaus

Median megatrendit

Tuija Aalto, Janne Holopainen — Thu, 20 Jun 2013 09:26:48 +0000

Juttusarjan kirjoittajat:
Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Yle Julkaisuissa ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla.

Juttusarja käsitteli touko-kesäkuun aikana keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä.
Kuvitus: Christer Nuutinen.

Mediatoimiala muuttuu automaation, digitaalisuuden, kaikkialla läsnä olevan tietotekniikan ja kansainvälisyyden yhteisvaikutuksessa.

Mediasisältöihin ja mediakuluttajan käyttökokemukseen sekä yritysten liiketoimintaedellytyksiin vaikuttavat
• tarjonnan valtava määrä, ilmaisuus ja uudet ansaintamallit
• päätelaitekehitys ja pilvipalvelut
• maittain erilainen sääntely
• suosittelualgoritmit, käyttäjätietoihin pohjautuva yksilöinti ja siihen liittyvä yksityisyyden suojan väheneminen.

Tässä juttusarjassa on tarkasteltu Ylen toimintaympäristöä mediatalouden, mediakäytön muutosten, sisältötarjonnan ja jakeluverkkojen näkökulmasta:

1: Mediatalous murroksessa – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti
2: Televisio ei kuole, se muuttaa muotoaan
3: Nettitelevisiopalvelut ovat saapuneet Suomeen – käyttäjät turvautuvat silti myös vertaisverkkoihin
4: Elämää laajakaistan puutteessa

Kysymyksiä blogin lukijoille

Mitä näkökulmia pidätte media-alan muutoksessa kiinnostavimpina?
Mihin tässä media-alaan liittyvään muutosilmiöön tässä blogissa pitäisi jatkossa tarttua?

PDF: Ylen toimintaympäristö keväällä 2013

PDF: Finnish Broadcasting Company Business Environment Analysis, May 2013

Maria Hausen: Nettitelevisiopalvelut vertailussa (blogi 12.6.2013)

Lainaus

Elämää laajakaistan puutteessa

Tuija Aalto, Jari Lahti, Janne Holopainen — Tue, 18 Jun 2013 07:55:06 +0000

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Yle Julkaisuissa ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla. Juttusarja käsittelee keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä. Kuvitus: Christer Nuutinen.

Vuonna 2017 voimaantulevista tv-verkkotoimiluvista tehdään todennäköisesti päätökset 2014, tällä hallituskaudella ja nykylainsäädännön pohjalta. Maksu-tv-kanavatoimijat haluaisivat jatkaa DVB-T jakelulla vielä 2017 jälkeen. Asiasta käydään keskusteluja. Ylen kannalta riskinä on, että DVB-T ja DVB-T2 -rinnakkaislähetyksiä joudutaan jatkamaan vuoteen 2026 ja jopa sen yli.

Lähivuosina lähettäjät maksavat päällekkäisiä jakelukustannuksia tv-toiminnasta tv- ja laajakaistaverkoissa: DVB SD, DVB HD (T & T2), IP jakelu.

Television internetjakelun merkitys yleisöille

Rinnakkainen jakelutie palvelee niitä, joilla ei ole tv-vastaanotinlaitetta, niitä, jotka haluavat korvata toisen tai kolmannen tv-vastaanottimen kannettavalla tietokoneella tai tablet-laitteella ja liikkuvia käyttäjiä. Osin television kulutus on siirtynyt ei-lineaariseen kulutukseen erilaisten video on demand-palvelujen käyttöön.

Yhden tv-kanavan jakelukustannukset ovat lähettäjälle laajakaistaverkossa halvemmat kuin DVB-T-jakelussa silloin, kun kanavan keskimääräinen katselu on alle 45 min päivässä – eli jos kaikki Suomen yli 10-vuotiaat katsoisivat televisiokanavaa keskimäärin 45 min vuorokaudessa. (Jakelun hintatiedot on laskettu suoratoistojakelija Akamain hinta-arvion ja yleisradiojakelija Digitan C-muxin listahinnan perusteella.)

Laajakaistajakelu ei kuitenkaan tavoita kaikkia suomalaisia. Suomessa on 2,5 miljoonaa kotitaloutta. Kotitalouksista 59 %:lla on kiinteä laajakaista. Miljoona kotitaloutta asuu kerrostaloalueilla ja niiden liepeillä. Heille nopea laajakaista on normaalia kiinteistötekniikkaa. 60 % kotitalouksista voi saada 25MB-laajakaistaliittymän, jolla taloudessa voidaan katsoa useita HD-tasoisia kanavia yhtaikaa (ks. kuva). Toisaalta 8 % ei saa lainkaan kiinteää laajakaistaa. Kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuusalue supistuu merkittävästi nykyisestä noin 92 %:sta arviolta noin 80 %:iin kotitalouksista.

Monissa Euroopan maissa valmistellaan siirtymää radion digitaaliseen vastaanottoon DAB-verkossa. Suomessa ei, vaan meillä kyseinen radiotaajuusalue on tv:n käytössä.

Suomessa radio saattaa digitalisoitua mobiiliverkkojen kautta. Radiosisällöt ovat saatavissa digitaalisina verkossa jo nyt. Kaikki kotimaiset radiokanavat ovat kuunneltavissa suoratoistona. Puoli miljoonaa suomalaista (11 % kaikista yli 9-vuotiaista) kuuntelee radiota netin välityksellä viikoittain.

Ubiikkiyhteiskunta autoon

Mediasisällöt tuodaan autoon matkustajien henkilökohtaisten mobiilien laitteiden kautta (tableteista päällepuettavaan tekniikkaan kuten Google-laseihin). Palvelutieto (esim. reaaliaikainen sää- ja liikennetieto) tullee autojen tietokoneisiin osana älyliikenteen kehitystä. Tiedon avoin saatavuus mahdollistaa tietojen yhdisteltävyyden uusiksi palvelukokonaisuuksiksi.

Kysymys blogin lukijoille:
Toimivatko langalliset ja langattomat laajakaistapalvelut riitävän hyvin tv-ohjelmien ym. videosisältöjen käyttämiseksi?

PDF: Ylen toimintaympäristö keväällä 2013

PDF: Finnish Broadcasting Company Business Environment Analysis, May 2013

Lainaus

Nettitelevisiopalvelut ovat saapuneet Suomeen – käyttäjät turvautuvat silti myös vertaisverkkoihin

Tuija Aalto, Jari Lahti, Janne Holopainen — Thu, 13 Jun 2013 12:29:48 +0000

Netflix
Viaplay
SVT Play
Yle Areena
YouTube
Boox TV
BBC iPlayer
Katsomo
Ruutu
HBO Nordic
Tv-kaista
Elisa Viihde
Sonera Viihde.

Globaalit toimijat panostavat laatudraamaan verkossa

YouTuben kanavilla julkaistava sisältö alkaa olla tasoltaan ammattimaista ja kymmenet julkaisijat valmistelevat kuukausimaksujen perimistä tilaajiltaan. YouTube palvelee sekä kulttuuri- että viihdekanavana ja vastaa myös moniin tiedollisiin tarpeisiin. Trendinä tv-sisältöjen tarjoamisessa on, että kansallisten suurten yleisöjen sijaan etsitään ylikansallisia niche-yleisöjä, jotka voivat olla suuria maailmanlaajuisesti. Netflixin ja Amazonin panostukset omatuotantoisiin sisältöihin ovat saaneet laajaa mediahuomiota.

Sisältöjen tarjonnassa ja kysynnässä on silti jännite. Yleisöt odottavat sisältöjen olevan saatavilla kaikkialla, kaikilla laitteilla ja ilman aikarajoituksia.

Kaupankäynnin lähtökohtana av-sisällön jakeluoikeuksien markkinoilla on elokuvien, tv-draaman ja huippu-urheilun alueellisten ja ajallisten yksinoikeuksien paloittelu eli ”ikkunointi”. Miten tämä jännite mediasisältöjen tukku- ja vähittäismarkkinoiden välillä vaikuttaa markkinoiden kehitykseen?

Motivoitunut käyttäjä pystyy yleensä kiertämään sisältöjen ajalliset ja alueelliset ikkunat. Näin kuluttajat kiertävät esitysoikeuksien rajoituksia kun sisältö ei ole markkinoilla saatavilla siten kuin he haluavat:
1.   Vertaisverkkojen ja tiedostonjakopalvelujen käyttö: 36 % 15 - 29-v. miehistä lataa tv-ohjelmia tai elokuvia internetin vertaisverkoista (Lähde: Monimediatutkimus 2012/ Yle Julkaisut)
2.   Ulkomaisilla palvelimilla toimivien suoratoistopalvelujen käyttö internet-selaimella
3.   Tallentaminen (“stream ripping”) omalle laitteelle esim. YouTubesta)

Entä mihin kategoriaan luetaan ajansiirtokatselu ns. netti-PVR-palveluja kuten TV-kaistaa käyttämällä? Viime vuosina Suomessa on käynnistetty useita muitakin netti-PVR-palveluja. Niiden laillisuus on kyseenalaistettu. Oikeuskäsittely on kesken.

Näkökulman asiaan tarjoaa se, että uusien innovaatioiden lainsuojattomuus on väistämätöntä, koska medialainsäädäntö kulkee aina perässä. Piraattiradiot kiellettiin 60-luvulla, kaapelitelevisioiden lainsäädäntö saatiin vasta 1981.

Saatavuus paranee sopimalla

Ohjelmien esitysoikeudet paketoidaan jo niin että ne sisältävät sekä broadcast- että verkkoesityksen yhtenä kokonaisuutena. 30 vrk:n catch up -oikeuksista on tullut standardi aiemman 7 vrk:n sijaan –verkkoesityksen aikaikkuna on jopa vuosi.

Oikeuskokonaisuutta käytetään entistä joustavammin: suunta on kohti sarjakokonaisuuksien esittämistä kerralla, irti yksi kerrallaan -malleista. Ohjelmien esittäminen ensin verkossa ja sitten broadcast-tv:ssä yleistyy.

Ohjelmien tallentamisen merkitys on pienenemässä, koska niihin pääsee kiinni entistä joustavammin milloin vain. Kokeiluja tilapäistallentamiseksi (offline-käyttö) on mm. BBC:llä. Tämä on tärkeää mobiilissa käytössä.

Kysymyksiä blogin lukijoille

Onko suomalaisten ja kansainvälisten video- ja tv-palvelujen sisältö riittävä?
Mitä jää puuttumaan, onko laiton vertaisverkko ainut lähde sinua kiinnostaville videosisällöille?
Mitä laillisessa video- ja tv-palvelussa verkossa pitää parantaa laittomaan verrattuna?

PDF: Ylen toimintaympäristö keväällä 2013

PDF: Finnish Broadcasting Company Business Environment Analysis, May 2013

Lainaus

Nettitelevisiopalvelut vertailussa

Maria Hausen — Wed, 12 Jun 2013 09:56:28 +0000

Teimme Yle Julkaisujen verkkokehitystiimissä vertailun netti-tv-palveluista osana tämän kevään toimintaympäristökatsausta. Katsauksen ensisijaisena kohderyhmänä oli Ylen hallitus. Vertailun tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä vod- (video-on-demand) markkinakentästä Suomessa.

Tässä vaiheessa oli tarkoituksenmukaista tehdä vertailu jäljempänä kuvatulla tavalla asiantuntija-arviointina. Tämä on hyvä pitää mielessä juttua luettaessa. Määrittelimme arvioitavat asiat, mutta emme laatineet yksityiskohtaisia kriteerejä. Tein itse suurimman osan arviointityöstä, mutta käyttäjäkokemusta arvioi useampi henkilö.

Tarkempi ja systemaattisempi arviointi saattaa olla paikallaan jatkossa.

Vertailuun valittiin 13 palvelua

Vertailuun valitsimme tällä hetkellä merkittävimmät Suomen markkinoilla toimivat palvelut. SVT Play ja BBC iPlayer otettiin mukaan tuomaan ymmärrystä muiden yleisradioyhtiöiden tarjoomasta, vaikka niiden merkitys kotimaassa onkin melko pieni.

Vertailussa olivat mukana

Yle Areenan suhteen emme tietenkään olleet jäävejä, mutta yritimme parhaamme mukaan arvioida sitä ei-yleläisen käyttäjän silmin.

Lisäys 14.6.2013: Vertailu tehtiin alunperin sisäiseen käyttöön. Emme ottaneet vertailussa kantaa palveluiden laillisuuteen tai laittomuuteen. Vertailussa mukana olleet palvelut (pl. BBC iPlayer ja SVT Play) toimivat Suomen netti-tv-markkinoilla ja kilpailevat keskenään ihmisten ajasta. Nämä palvelut ovat siis osa jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöämme, jota meidän tulee kokonaisuudessaan ymmärtää.

Käyttökokemus, sisältö ja saavutettavuus

Vertailussa arviomme seuraavia seikkoja:

Käyttökokemus ja palvelusuunnittelu (asteikko 1-5)

Käyttökokemusta arvioidessamme mielessä olivat mm. palvelun ja sen mediasoittimen käytettävyys, valikoiman esittelyn selkeys, haun toimivuus ja sisältösuosittelut. Käyttökokemuksen saumattomuutta eri päätelaitteiden välillä ei tässä vaiheessa arvioitu.

Sisältö

Sisältöä arvioimme kolmesta eri näkökulmasta:

1. Sisällön määrä (asteikko 1-5): Koska BooxTV, TVkaista, Sonera Viihde ja Elisa Viihde tarjoavat usean tv-kanavan ohjelmiston, ne saivat täydet pisteet. Muiden palveluiden kohdalla nimikkeiden määrä laskettiin manuaalisesti. Netflixin kohdalla määrä on karkea arvio, koska aakkosellista hakemistoa ei ole ja genrelistauksessa yksi nimike saattaa kuulua useampaan eri genreen.

2. Palvelussa olevat uudet korkean profiilin nimikkeet (asteikko 1-5): Kuinka paljon palvelussa on uusia nimikkeitä, jotka ovat saatavilla hyvin nopeasti ohjelman globaalin tv-ensiesityksen jälkeen.

3. Genrejen määrä (max. 10): Palvelut saivat jokaisesta genrestään yhden pisteen. Määritimme genret Yle Areenan genrejen mukaan: suorat, sarjat, elokuvat, viihde, kulttuuri, dokumentit, fakta, lapset, uutiset ja urheilu.

Ansaintalogiikka

Palvelun ansaintalogiikka kirjattiin ylös, mutta tietoa ei arvotettu eikä otettu mukaan indeksiin.

Saavutettavuus eri päätelaitteilla (max. 27)

Määritimme ensin strategisesti tärkeät päätelaitteet ja selvitimme palveluista mitä päätelaitteita ne tukevat.

Älypuhelimet (0-5): iOS, Android, Windows Phone 7, Windows Phone 8, Symbian
Mobiili-/responsiivinen palvelu (0-1): toimii selaimilla varustetuissa älypuhelimissa
Tabletit (0-4): iOS, Android, Windows Phone 7, Windows Phone 8
Pelikonsolit (0-3): Xbox, PlayStation, Wii
ÄlyTV (0-4): Samsung, LG, Sony, Panasonic
Suoratoistosoittimet (0-3): (AppleTV, Phillips, WD TV)
IPTV (0-2): Elisa Viihde, Sonera Viihde
NettiPVR* (0-2): TV-kaista, BooxTV. Esim. Areenan lasketaan olevan näissä molemmissa, koska Ylen kanavia voi tallentaa kummankin netti-PVR:n kautta.
Muita (0-2): Bluray, digisovittimet

* Personal video recorder eli digitaalinen videotallennin

Jokaisesta listalla olevasta tuetusta päätelaitteesta palvelu sai yhden pisteen, enimmäispistemäärän ollessa 27. "Muita" -kategoriassa meillä on vain kaksi laitetta, mutta tiedämmme, että BBC:llä niitä on satoja.

Indeksi kiteyttää vertailun tulokset

Vertailtavuuden vuoksi laskimme indeksin, johon vaikuttavat kaikki ansaintalogiikkaa lukuunottamatta kaikki yllä kuvatut muuttujat. Perusajatus on, että käyttökokemuksella, sisällöllä ja päätelaitetuella on sama painoarvo.

Indeksi laskettiin näin:

summa((Päätelaitetuki yhteensä/5)+((Genrejen määrä/2)+Käyttökokemus+Sisällön määrä)/3+Uusia korkean profiilin tuotteita)/3

Korkein mahdollinen indeksiluku tällä kaavalla on 5.13.

Vertailun anti: tärkeimmät havainnot

Netflix nousee käyttökokemukseltaan muiden arvioitujen video-on-demand –palvelujen yläpuolelle. Käyttöliittymä on selkeä ja suosittelualgoritmi on omaa luokkaansa.

Millään toimijalla ei ole sekä sisällöllisesti että määrällisesti laajaa ja uutuusarvoltaan korkeaa sisältöä. Viaplaylla on Netflixiä enemmän nimikkeitä. Globaalit ensi-illat puuttuvat valikoimista Netflixin omaa tuotantoa lukuunottamatta. Silläkin on valikoimassaan vain muutamia tällaisia nimikkeitä vuodessa.

Päätelaitetuessa suomalaistoimijoilla on tekemistä verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihinsa. Palvelut eivät juuri tue älyTV- ja pelikonsolikäyttöä.

Älypuhelimissa heikoin tuki yleisesti on Windows Phone –alustalla. Windows Phonen markkinaosuushan on suurempi Suomessa kuin muulla maailmassa, minkä vuoksi sen tukeminen ei todennäköisesti ole ulkomaisille palveluille korkea prioriteetti.

Tilausmaksun lisäksi useammassa palvelussa on sisältökohtaisia maksuja (esim. sarjan kausi, jääkiekko-ottelu, elokuva).

Lisää aiheesta

Koko toimintaympäristökatsaus: http://www.flickr.com/photos/tuija/sets/72157633755330699/with/8863662757/
http://blogit.yle.fi/aalto/media-ala-muuttuu-mita-ylen-toimintaymparistossa-tapahtuu-lahivuosina
http://blogit.yle.fi/avoin-yle/mediatalous-murroksessa-ylen-toimintaymparisto-muuttuu-nopeasti
Releen blogi lokakuulta 2012: http://blogit.yle.fi/rele/viaplay-ja-netflixin-sisallot-vertailussa

Lainaus