Blogit - media-ala

Yle on Suomen kokoava voima

Gunilla Ohls — Wed, 02 Sep 2015 05:32:04 +0000

Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Yle on aina vienyt mediaa uuteen aikaan ja vuosikymmenten jalanjäljet ovat vaikuttavat. Jaetut, yhdessä koetut hetket ovat lähes yhdeksänkymmenen vuoden ajan muokanneet kansakuntaamme. Ja jokainen meistä kantaa Yle-muistoja mukanaan.

Kun internet murtaa olemassa olevat rajat, niin kansalliset kuin teknologiset, olemme jälleen uuden edessä. Sekä media-ala että koko yhteiskunta joutuvat miettimään, miten tästä selvitään.

Sanomalehtien digitulojen kasvu korvaa vain osan niiden printtitulojen menetyksestä. Uutisten tapakäyttö murenee samalla kun sosiaalisen suosittelun merkitys kasvaa. Uudet alalle tulijat, kuten YouTube ja Netflix, ovat vakava uhka perinteisten televisioyhtiöiden ansainnalle. Esitysoikeuksista kilpaillaan uusien globaalien toimijoiden kanssa. Suomessa kaiken lisäksi talouden jatkuva taantuma lisää kaupallisten mediayhtiöiden ahdinkoa. Viikoittaiset uutiset irtisanomisista ja uusista fuusioista vetävät hiljaiseksi.

Anssi Vanjoen johtama työryhmä pohtiikin syksyn kuluessa suomalaisen median toimintaedellytyksiä. Ensi vuonna liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner saa erillisen selvityksen Ylen tehtävästä ja roolista. On hyvä, että median tilannetta tarkastellaan laaja-alaisesti ja monesta näkökulmasta.

Samalla on tärkeää vaalia vuosien aikana rakennettuja, ainutlaatuisia arvoja ja toimintatapoja. Yle on poliittisesti ja kaupallisesti riippumaton ja läsnä sekä maailmalla että koko Suomessa. Ylellä on valtavat arkistot ja tekninen osaaminen toteuttaa suuria tuotantoja ja tapahtumia. Ylellä on monta tietä suomalaisten sydämiin. Näistä elementeistä Ylen merkityksellisyys on rakentunut.

Mikä on Ylen tulevien vuosien suunta? Viimeaikaiset uudistukset, kuten Vaaligalleria, Uutisluokka, Yle Tunnus ja Yle Folk ovat hyviä esimerkkejä tulevasta. Ylen oikeutus tulee suomalaisten hyvästä palvelemisesta. Tämä ei hoidu juhlapuheilla ja korulauseilla, vaan teoilla, joilla on merkitystä.

Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuksia tehdä entistä koskettavampaa ja vaikuttavampaa sisältöä. Ylen tarjoama julkinen palvelu on tässäkin ajassa jokaisen suomalaisen oikeus. Olisi outoa ajatella, että Yle ei tämän päivän myllerryksessä kaikin voimin pyrkisi vastaamaan suomalaisten uusiin tarpeisiin.

Yle ottaakin tulevaisuuden haasteet rohkeasti vastaan. Aiomme edelleen olla Suomen kokoava voima. Mitä enemmän ihmisten mediankäyttö sirpaloituu ja yhteiskunta moninaistuu, sitä haastavampi tämä tehtävä on. Mutta kansakuntamme tarvitsee ehkä kipeämmin kuin koskaan liimaa ja yhteen hitsaamista. Lupaamme tehdä kaikkemme, että suomalaisilla jatkossakin on yhdessä koettuja hetkiä ja mahdollisuus kuulua yhteen.

Olemme koko kansan Yle ja haluamme että jokainen suomalainen kokee Ylen omakseen. Tämä ei tapahdu itsestään, eikä pelkästään perinteisillä sisällöillä ja perinteisten televisio- ja radiokanavien voimin. Mahdollisuudet kuluttaa ja itse tehdä mediasisältöjä milloin ja missä vaan, vaativat Yleltä perinteisten toimintatapojen radikaalia muuttamista.

Ilman läheistä vuorovaikutusta suomalaisten kanssa, ilman merkittävää palvelukehitystä ja ilman yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kasvava joukko suomalaisia uhkaa jäädä ilman henkilökohtaista suhdetta Yleen. Vastuumme on tehdä parastamme, jotta ihmiset kokevat saavansa vastinetta rahoilleen.

Suomi ansaitsee jatkossakin moniäänisen ja laadukkaan mediatarjonnan kansalaisilleen. Ylellä on tässä selkeä missio. Haluamme olla ihmisten Yle, hyvä kumppani suomalaisten asialla.

Lainaus

Yle laskeutuu tornista

Risto Kuulasmaa — Thu, 06 Aug 2015 05:28:44 +0000

Kutsumme tänään suomalaiset mukaan tekemään uutta Yleä.

Toivotamme syksyn aikana kaikki tervetulleeksi tekemään kansalaismediaa. Rikastamme Ylen perinteistä tarjontaa kuratoimalla suomalaisten itse tuottamaa uutta sisältöä suuren yleisön tietoisuuteen. Kuka tahansa voi hakea mukaan omalla materiaalillaan. Porkkanana tarjoamme hankkeille pienrahoitusta, jonka kohteista päättää tekijöistä koostuva raati. Euroopan yleisradioyhtiöt seuraavat mielenkiinnolla, Yle näyttää nyt tietä muuttuvassa mediakentässä. Jaamme Ylen verkon, television ja radion käyttöön niille, joilla on halu luoda, ilmaista ja osallistua.

Millaista sisältöä on luvassa? Monenlaista. Kokeilevaa, monitasoista, monipuolista. Syntyy julkaisukanava kansalaisjournalismille, mediakoulujen nuorille toivoille, ulkomaankirjeenvaihtajille ja kansalaisyhteiskunnan aktiiveille. Tavoitteena on synnyttää tekijöiden verkosto, jossa luodaan uutta, tuetaan toisia ja lainataan osaamista. Kaivamme esiin uudet uunot, karpot, kummelit ja smoukahontasit. Sivutuotteena syntyy mahdollisuus purkaa median tekijöiden Helsinki-keskeisyyttä ja vahvistaa maakunnan ääntä ylpeästi kotiseutua edustaen ja reippaasti kotiinpäin vetäen.

Youtubessa on yli puoli miljoonaa suomalaista kanavaa. Yleisöllä on yleisö. Kuluneen kahden vuoden aikana on nähty tubettajien esiinmarssi ja kaupallisen television mullistus. Käynnissä on jo pidempään jatkunut alle kolmikymppisten kiihtyvä joukkopako television ääreltä verkkopalveluihin. Samaan aikaan moni nuori haaveilee urasta media-alalla. Nyt ei saa jämähtää, etenkin Ylelle tarjoutuu mahdollisuus kokeiluun.

Suunnitteluprosessiimme on tähän mennessä osallistunut noin sata 15-25-vuotiasta nuorta. Harjoitus opetti nöyryyttä: kevään aikana monta omaa ideaamme ammuttiin alas ja ajattelumme haastettiin vanhanaikaisena. Onneksi. Yksi nuorten viesti kuitenkin yllätti erityisesti: vanhan kunnon televisio nostettiin tärkeään asemaan. Nuoret kokivat, että television mukana olo uuden hankkeen julkaisukanavana nostaa sisällöt osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Syntyi myös outo idea: otetaan yö haltuun. Lokakuun alusta korvaamme TV2:n yön uutisikkunan ja tuuttaammme kansalaisten teoksia luupissa yöt läpeensä.

Mutta miksi uudenlainen media? Meillähän on jo facet, tubet, twitterit, vinet, snäpit ja periskoopit. Juuri siksi. Sisältöä ja kanavia on niin paljon. Tarvitaan kuraattori, joka etsii, löytää ja nostaa internetin kohinasta suomalaiset ilmiöt, uudet tähdet ja kotimaiset ohjelmakonseptit koko kansan tietoisuuteen.

Hassut kotivideot? Sekoilua verorahoilla? Jätämme tilaa katsojan tulkinnalle. Uudessa mediassa lämmin kotikutoisuus ja siihen samaistuminen voi hyvinkin olla eduksi. Ainakin luvassa on vihdoin julkinen alusta myös kokeilevampaan tekemiseen.

Virallisen valvojan roolin sijaan Yle purkaa kontrollin ja minimoi säännöt. Pidämme kiinni kahdesta ohjenuorasta: sisällöt ovat edelleen vapaita kaupallisista viesteistä ja edistämme yhdessä parempaa huomista Ylen tehtävän hengessä.

Käytännössä Yle kääntää nyt suuntaa: siirrymme lähettäjän roolista vastaanottajaksi ja dialogiin.

Parhaimmillaan syttyy uusia tähtiä, syntyy uusi media-alan hurja joukko ja televisio muuttuu mielenkiintoisemmaksi.

Joka tapauksessa vältämme paikalleen halvaantumisen ja teemme rohkean kokeilun yhdessä suomalaisten kanssa.

Tervetuloa mukaan!

Risto Kuulasmaa
Julkaisupäällikkö
Ylen televisio ja Areena

PS. Tulevan median sisällön ja nimen päättää yleisö. Nimikilpailu ja ilmoittautuminen osoitteessa www.yle.fi/keksinimitahan. Nimi paljastetaan TubeCon-tapahtumassa, josta TV2 lähettää suoraa televisiolähetystä 15.8. klo 19.10-21. Uudet sisällöt käynnistyvät Ylen kanavilla perjantaina 2. lokakuuta 2015.

Lainaus

Ylen suuri tehtävä

Gunilla Ohls — Thu, 15 Jan 2015 12:07:58 +0000

Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Eurooppalaisen julkisen palvelun yleisradiotoiminnan keskeisin tehtävä on tukea yhteiskunnan demokraattisia, kulttuurisia ja sosiaalisia tarpeita. Jokainen valtio järjestää itsenäisesti julkisen palvelun toiminnan puitteet, määrittelee tehtävän ja päättää rahoituksesta. Yleisradiolaki, Yle-vero ja tapa, jolla Ylen toimintaa valvotaan, ovat suomalaisen yhteiskunnan tahdonilmaisun tulos.

Ylessä me haluamme toteuttaa annetun tehtävämme mahdollisimman hyvin. Yleisö on meihin tyytyväinen ja meihin luotetaan, tästä kertovat tutkimukset. Se antaa meille varmuuden siitä, että teemme monia asioita hyvin, ja olemme osanneet tulkita tämän ajan tarpeet ja vaatimukset oikein.

Tervetuloa keskustelemaan!

Keskustelu Ylen tehtävästä ja sen toteutuksesta on demokratian ja oman tekemisemme kannalta sekä välttämätöntä että toivottavaa. Haluamme aktiivista dialogia laajasti suomalaisten ja eri päättäjien ja sidosryhmien kanssa.

Median murros, sen vaikutukset kaupallisen median liiketoimintaan ja lisäksi yleinen taloudellinen tilanne ovat lisänneet paineita avata keskustelu Ylen tehtävän laajuudesta ja rahoituksen tasosta. Keskustelun taustalla on ennemminkin tyytymättömyys tapaan, jolla yleisradiotoiminta Suomessa on järjestetty, ei Ylen toiminta mediayhtiönä ja laadukkaiden mediapalveluiden tuottajana. Ylen toimintaa pidetään jopa ”liian hyvänä” – ikään kuin Yle toimisi saman markkinalogiikan mukaisesti kuin muu media.

Ylen suuri tehtävä -raportti ja tekeillä oleva samanniminen dokumentti ovat eräänlaisia keskustelualoitteita. Samalla on täysin selvää, että niissä puhutaan myös raportin ja elokuvan rahoittajien äänellä. Ylen suuri tehtävä -hanketta rahoittavat niin Sanoma, Keskisuomalainen, Turun Sanomat, kuin MTV, Alma Media ja Viestinnän keskusliitto.

Alan ongelmat eivät johdu Ylestä

On hyvä taas kerran toistaa, että Yle ei ole syypää muun median ahdinkoon. Median digitalisointi ja uudet globaalit toimijat muuttavat alaa ja sen toimintaedellytyksiä – ei kansallinen yleisradiotoiminta.

Ylen toimintalogiikka on täysin erilainen kuin kaupallisen median. Emme maksimoi markkinaosuuksia, vaan haemme olemassaolon oikeutuksemme laajasta kosketuspinnasta kaikkiin suomalaisiin. Tämän takia tavoittavuus – ei markkinaosuus – on ollut yhtiömme keskeisin strateginen tavoite jo useamman vuoden ajan. Ylen toiminta-ajatus lähtee oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisesta saatavuudesta.

On oikeastaan yllättävää, miten muuttumattomana Ylen yhteiskunnallinen tehtävä on vuosien saatossa säilynyt. Uskon, että se johtuu yleisradiotoiminnan vahvasta arvopohjasta ja tehtävämme merkityksestä.

Ylen tehtävä kestää myös median murroksen, vain toteutustavat muuttuvat. Suomalaisia on kohdattava uusilla otteilla ja uusien väylien kautta. Samalla pirstaleinen yhteiskunta tarvitsee yhteisiä keskustelufoorumeita. Keskustelut, jotka eivät kohtaa, voivat olla tuhoisia. Charlien jälkimainingissa on useita viittauksia juuri tähän.

Ylen tehtävän lähtökohta on kaikkien palveleminen yhtäläisin ehdoin. Kaikki Yle-veroa maksavat osallistuvat julkisen palvelun rahoittamiseen. He ovat osittain myös mukana rahoittamassa sellaisia palveluita, joita kukaan ei muuten tarjoaisi.

Toisaalta, kaikki Yle-veronsa maksavat ovat oikeutettuja saamaan myös henkilökohtaista vastinetta rahalleen. Yhtiö, joka ei kehitä sisältöjään ja palveluitaan, laiminlyö tehtävänsä. Tämän takia strategian kärki on nyt verkon kehittämisessä ja Yle tekee toiminnassaan isoja rakenteellisia muutoksia.

Hyvä yleisösuhde sekä laaja julkisen palvelun ymmärrys ovat tehtävämme kannalta aivan keskeisiä. Ylessä asiakkuuksien ymmärtäminen perustuu tähän. Asiakkuuksien johtaminen Ylessä tarkoittaa suomalaisten sekä julkisen palvelun tehtävän että arvon tuottamisen huomioimista kaikissa tekemisissämme.

Ennakoin, että tästä tulee vilkas vuosi – keskustelu jatkuu.

-------

Lue myös Ylen viestintäjohtaja Reija Hyvärisen vastaus Ilta-Lehden pääkirjoitukseen.

Lainaus

Sähköisen median näkymiä

Tuija Aalto & Janne Holopainen — Mon, 24 Sep 2012 12:16:48 +0000

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiatoimistossa ja Janne Holopainen on mediasääntelyn päällikkö Ylen lakiyksikössä.

Sähköisen joukkoviestinnän murros jatkuu edelleen. Alaa muuttavat uudet palvelukonseptit, yleisön muuttuvat käyttötottumukset, kilpailun globalisoituminen sekä sääntelyn keveneminen.

Tässä joitakin havaintoja Ylen näkökulmasta. Mitä lisäisit jatkoksi? Millaisia toimijoita ja palveluita Ylen kannattaisi tulevaisuuden kannalta erityisesti arvioida? Jatketaan keskustelua tässä blogissa ja Twitterissä hashtagilla #ylefubot.

Televisio jatkaa vahvana

Yle jatkaa tv-kanavamuotoisia lähetyksiä perinteisissä tv-verkoissa (antenni-tv, kaapeli-tv, satelliitti-tv) vielä vuosia. Teräväpiirtotasoiseen tv-jakeluun kelpaavaa laajakaistaa ei tule koko väestön käyttöön ainakaan vuoteen 2020 mennessä. Tilauspohjainen tv-ohjelma- ja muu videotarjonta (mm. Yle Areena) laajakaistaverkkojen kautta on kasvussa, mutta tämä käyttö koko väestön keskuudessa on toistaiseksi vähäistä perinteisiin tv-kanaviin verrattuna.

Teräväpiirto-tv-jakelu laajenee. Internetiin liitettävät älytelevisiot tarjoavat mahdollisuuksia uusille palveluille. Laajakaistaverkkojen puutteiden lisäksi myös laite- ja palvelumarkkinan pirstoutuneisuus hidastaa älytelevisioiden palveluiden yleistymistä koko väestön käyttöön (vrt. kaikissa tv-vastaanottimissa samanlaisena toimiva teksti-tv). Monissa Euroopan maissa HbbTV-standardi vaikuttaa todennäköiseltä tv-palvelujen laajentamisen välineeltä älytelevisioihin (mm. laajennettu ohjelmaopas, "super-teksti-tv" jne), mutta senkään läpimurto koko yleisön käyttöön ei ole vielä varmaa.

Radion jakelu siirtynee 2020-luvulla osaksi langattomiin laajakaistaverkkoihin. Lähivuodet radiojakelu perustuu perinteisiin ULA-radioverkkoihin, ja nettiradion liikkuvaa kuuntelua rajoittaa vielä pitkään langattoman laajakaistan peittoalueiden aukollisuus. Osa muista Euroopan maista on siirtymässä digitaaliseen radiojakeluun (DAB ym.), mutta Suomessa tämä ei vaikuta todennäköiseltä. Tuorein esimerkki radion digisiirtymästä tulee Ruotsista. Ruotsin juuri julkaistussa julkisen palvelun selvityksessä radion digitalisointiehdotus on mukana.

Kansainvälinen tilausvideo -tarjonta haastaa kotimaiset toimijat

Erillisissä radio- ja tv-verkoissa (broadcasting) on ohjelmakartan mukainen eli lineaarinen käyttö edelleen lähivuosina tärkein tapa kuluttaa myös Ylen tarjoamia sisältöjä. Samaan aikaan mediasisältöjen tilaaminen laajakaistaverkkojen kautta tulee arjen rutiiniksi yhä useammalle. Yle tuo sisältönsä tarjolle yhä useammilla erilaisilla tavoilla. Siten mahdollisimman moni voi löytää ja vastaanottaa niitä omien mediankäyttötapojensa mukaisesti.

Kotimaisen nettivideotarjonnan lisäksi kansainväliset tilausvideopalvelut (VOD = video on demand) tuovat suomalaisten saataville kasvavan valikoiman myös suomalaisia sisältöjä. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi iTunes, Viaplay, Google Play, Netflix ja HBO Nordic. Nämä globaalit toimijat tarjoavat asiakkailleen parhaimmillaan erittäin hiotun käyttökokemuksen. Tämä nostaa odotuksia myös Ylen sisältöjen helpon saatavuuden ja niiden käyttökokemuksen suhteen. Mediasisällön tuottajat, jakeluyritykset ja laitevalmistajat muodostavat globaalin mediaekosysteemin, yhteistyön ja kumppanuuksien verkoston, jossa uudet oivallukset ja niihin perustuva kilpailu leviävät nopeasti yli valtiorajojen.

Perinteisen joukkoviestinnän osuus kansantaloudesta pienenee, samoin sanomalehdistön osuus joukkoviestinnän kokonaisliikevaihdosta. Toistaiseksi heikosti kannattava maksu-tv heikentää Suomen koko kaupallisen tv-toimialan kannattavuutta, kun taas mainosrahoitteinen tv- ja radiotoiminta kokonaisuutena on kohtuullisen kannattavaa.

Taulutietokoneet yleistyvät – mediakäyttö eriytyy rajusti

Älypuhelimien ja tablet-laitteiden käyttö näyttää lisääntyvän hyvin nopeasti. Sisältötarjonta juuri näihin välineisiin kasvaa. Sovelluksia tuottavat niin kaupalliset sisältötoimijat kuin riippumattomat sovelluskehittäjätkin. Muun muassa avoimen datan trendi ruokkii sovellusinnovaatioita erityisesti mobiileissa päätelaitteissa.

Erilaiset median käyttötavat ja mieltymykset jakavat suomalaiset lukuisiin eri osayleisöihin. Perinteisen joukkoviestinnän suhteellinen osuus ihmisten ajankäytöstä pienenee edelleen. Eri väestöryhmien erilaiset mieltymykset ja mahdollisuudet lisäävät edelleen median käyttötottumusten eriytymistä, jopa polarisoitumista.

Globaalina tasa-arvon uhkana nähty digitaalinen kuilu (digital divide) näkyy uhkana myös kansakunnan sisällä. Ylen tehtävänä on palvella koko suomalaista yleisöä, ja tämä edellyttää tasapainoilua eri väestöryhmien odotusten välillä.

Suomalaisen yleisön vuorovaikutuksen ja vapaa-ajan palvelujen markkinoilla sosiaalinen media muodostaa merkittävän uuden areenan. Ainakin hetkittäin somessa on mahdollista muodostaa massayleisöjä ilman perinteisiä joukkoviestimiä. Osayleisöjen keskinäinen vuorovaikutus verkon eriytyneillä foorumeilla jättää samanmieliset seurustelemaan keskenään. Ylen yhtenä haasteena on luoda myös osayleisöjen välistä dialogia ja edistää sosiaalista koheesiota, yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Lainaus