Suomen ja EU:n rahat tulevalla budjettikaudella

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 09 Jan 2013 08:08:31 +0000

Suomi kuuluu EU:n budjetin suurimpiin nettomaksajiin suhteessa bruttokansantuloomme. Suurin maksaja 2011 oli on Italia ja sen jälkeen tuli Alankomaat. Jaetulla kolmannella sijalla olivat Saksa, Suomi ja Tanska.
Parhaillaan neuvotellaan EU:n tulevasta rahoituskehyksestä budjettikaudelle 2014-2020, eli siitä mihin rahaa tuona aikana käytetään, paljonko sitä käytetään ja missä suhteessa rahat mistäkin kerätään.

Rahoituskehykseen sovitetaan sitten EU:n vuotuiset budjetit. Esimerkiksi 2011 vuotuinen budjetti oli kokonaisuudessaan 141,9 mrd euroa silloin Suomi maksoi eu:lle 652,9 miljoonaa euroa enemmän kuin sai siltä maksatuksina ja eli nettomaksumme EU:lle oli silloin 123 euroa kansalaista kohden.
Rahaa EU:n budjetissa käytetään tällä hetkellä eniten kestävän kasvun ja työllisyyden hoitoon ja toiseksi eniten maatalouden tukiin.

Komissio on tehnyt esityksen tulevasta monivuotisesta budjettiraamistasta. Ehdotuksen mukaan Suomi maksaisi entistä enemmän rahaa EU:lle, joka sitten palauttaa suurimman osan tästä rahasta takaisin Suomeen käytettäväksi EU:n sääntöjen mukaisesti.

Kun nykyisellä, vuosien 2007–2013 kehyskaudella Suomen maksaa EU-budjettiin arviolta noin 12,0 miljardia euroa, niin Komission ehdotuksen mukaan vuosina 2014–2020 mukaan maksut nousisivat 15,1 miljardiin euroon

Suomi on sitä mieltä (U-jatkokirje U 40/2011), että Komission esitystä matalampi taso olisi parempi, Mutta mikä neuvottelutilanne tällä hetkellä on?

Siitä tietää Suomen EU-edustustosta Brysselissä työskentelevä rahoituskehyksestä vastaava lähetystöneuvos Marianne Huusko-Lamponen, joka on virkamiestasolla edustanut Suomea tämänhetkisissä EU:n budjettiraamineuvotteluissa.

Lainaus

EU:n aluekehitysrahojen vähenemisen seuraukset

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Tue, 27 Nov 2012 12:57:21 +0000

EU:n budjetin koosta vuosille 2014 - 2020 käydään vielä vääntöä.

Kun budjetin koko on päätetty, on edessä uusi tiukka keskustelu siitä, kuinka suuret ovat eri maiden maksuosuudet, ja erityisesti kuinka isot ne ovat suhteessa EU:n budjetista eri kautta saataviin rahoihin.

Sekin on tietysti siis vielä päättämättä, miten paljon esimerkiksi Suomi saa rahaa seuraavalla maksukaudella EU-budjetista.

Suurimmat rahaeräthän Suomeen EU:n budjetista tulevat maatalouden tukien ja rakennerahojen kautta. Rakennerahastoista suurin osuus Suomelle tulee Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta.

Kaikki tämä myös vaikuttaa Suomen aluekehitysrahoihin, jotka vievät leijonan osan Suomen saamista rakennerahoista, ja joilla tuetaan hankkeita, jotka kehittävät suomalaisia yrityksiä, erilaisten innovaatioiden syntymista, osaamista, verkottumista ja alueiden saavutettavuutta.

Nyt vaikuttaa siltä, että Suomen aluekehitysrahat ovat vähenemässä, ja neuvottelut siitä, miten niitä tulevaisuudessa saadaan käyttää, ovat vielä käymättä.

Mutta miten se vaikuttaa tavallisen suomalaisen elämään, vai vaikuttaako suoraan mitenkään?

Ja entäpä byrokratia. On sanottu, että näillä EU:n rakennerahahoilla tuotetaan lähinnä byrokratiaa. Onko asia niin, ja yritetäänKö byrokratian osuutta taas vähentää?
Kun joissain maissa talous on todella rankoissa ongelmissa, niin se heijastuu myös Suomen neuvotteluasemiin, kun rakennerahoista EU:ssa käydään vääntöä.

Lainaus

Blogit - EU:n budjetti

Suomen ja EU:n rahat tulevalla budjettikaudella

EU:n aluekehitysrahojen vähenemisen seuraukset