Synninpäästö joogalle

Riikka Kaihovaara — Fri, 02 Oct 2009 10:06:36 +0000

Maanantaina 5. lokakuuta lähetettävä ohjelmani MOT: Tantrakultin pimeä puoli kertoo romanialaisen MISA-joogakoulun epäillyistä kytköksistä pornoteollisuuteen ja ihmiskauppaan. Syytösten vastapainoksi haluan esittää puolustuspuheenvuoron joogalle.

Harrastan itse astanga-joogaa, ja nautin harrastuksestani suunnattomasti. En kiistä joogan myönteisiä vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Myös tantra voi oikein harjoitettuna olla kaunista ja tehokasta. Se voi rikastaa rakastavien parien suhdetta ja tuottaa syviä hengellisiä kokemuksia.

Tämä on asian ydin. En tuomitse joogaa tai tantraa sinällään, eikä sellaista viestiä ole myöskään ohjelmassa.

Sen sijaan kysyn, onko MISAn ja sen suomalaisen sisarkoulun Nathan toiminta avointa, rehellistä ja joogan periaatteiden mukaista?

Tantra on ikivanha oppi, joka on kulkenut paljolti suullisenä perinteenä. Siksi ei voi helposti sanoa mikä on ”oikeaa” tantraa ja mikä ei. Mielestäni voi silti perustellusti kysyä, mitä tekemistä pissaleikeillä, kaupallisten pornoelokuvien tekemisellä ja seksimessuilla esiintymisellä on tantran kanssa.

Myös kansainvälinen joogayhteisö on kiinnittänyt huomiota MISAn toimintaan. Koko MISA-joogakoulu erotettiin viime vuonna Kansainvälisestä Joogaliitosta IYF:stä. Erottamisen yhteydessä liiton pääsihteeri Philippe Barbier kirjoitti Tanskan Nathan johtajalle Mihai Stoianille näin: ”Sinä et ole tantrajoogan harjoittaja ensinkään. Olet vain vulgaari seksikauppias, joka käyttää Tantrajoogan ja Kansainvälisen joogaliiton nimiä verhona kyseenalaisille liiketoimille.”

Myös MISAn romanialainen guru Gregorian Bivolaru on erotettu Kansainvälisestä Jooganeuvostosta, johon kuuluvat vain maailman arvostetuimmat joogaopettajat.

MISAn/Nathan toiminta perustuu niin sanotulle karmajoogalle. Karmajooga pyrkii saavuttamaan vapauden hyvillä töillä ja epäitsekkyydellä. Karmajooga tarkoittaa muiden elävien olentojen pyyteetöntä palvelua, työtä, josta ei odoteta palkkiota. Se on siis eräänlaista hengellistä vapaaehtoistyötä.

Esimerkiksi Suomen Nathan joogaopettajille ei makseta palkkaa opetustyöstä, vaan he tekevät sitä ”karmajoogan hengessä” eli ilmaiseksi. Vapaaehtoistyö sinällään on hieno ilmiö. Erilainen liikuntaseuroissa ja kansalaisjärjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö on tuttua lähes kaikille suomalaisille. Kukapa meistä ei olisi joskus jakanut lehtisiä tai pitänyt kahvikojua jonkun järjestön hyväksi.

Jossain kulkee kuitenkin raja, mitä ihmisellä voi teettää karmajoogan nimissä. Mielestäni strippibaarissa esiintyminen tai kaupalliset privaattishowt eivät enää kuulu karmajoogaan, eivätkä edistä henkistä kasvua.

Yhden esimerkin karmajoogan väärinkäytöstä tarjoaa tanskalaisen Kim Schmockin ja Nathan kiista jooga-ashramiksi muuttuneesta maatilasta. Kun Kim Schmock teki Nathalle myyntitarjouksen maatilasta, nathalaiset pitivät hintaa liian korkeana. Nathan johto esitti arvion, että Natha olisi käyttänyt maatilan rakennusten remontointiin noin puolitoista miljoonaa kruunua. Summa oli saatu laskemalla yhteen tunnit, jotka joogaharrastajat olivat käyttäneet vapaaehtoiseen talkootyöhön. Kenellekään ei ollut maksettu työstä palkkaa, mutta yhtäkkiä karmajoogalla olikin hinta.

Schmock itse kommentoi asiaa näin: ”Kaikki tämä työ on tehty karmajoogana, se on siis vapaaehtoistyötä, jonka hedelmät pitäisi pyhittää Jumalalle, ja nyt he laittavat sille hinnan? Tarkoitan, että se on täydellisesti sitä vastaan, mitä he opettavat. Tämä osoittaa, että toiminta ei ole hengellistä.”

MISA/Natha siis muokkaa tantran ja karmajoogan käsitteitä omiin tarkoitusperiinsä sopiviksi. Onko kyseessä edes joogakoulu, vai jotain ihan muuta?

Riikka Kaihovaara
toimittaja / MOT

P.S. MOT-ohjelman ennakkotiedoissa tämän 5.10. lähetettävän jakson otsikkona on "Seksikultin pimeä puoli". Perjantaina 2.10. päätimme kuitenkin perusteellisen keskustelun jälkeen vaihtaa nimeksi "Tantrakultin pimeä puoli". Syy on se, että aiempi versio alkoi tuntua tahattoman koomiselta, koska kulttimainen seksin harjoittaminen on aika pimeää joka tapauksessa. Harkitsimme myös "joogakulttia", mutta päädyimme "tantrakulttiin".

Matti Virtanen

tuottaja / MOT

P.S. Nettisivuillaan Natha kirjoittaa, että "Kansainvälisen Joogaliiton jäsenten enemmistö on vapaamuurareita". Tästä, ja Kansainvälisen Joogaliiton useista kielloista huolimatta Natha käyttää yhä esitteessään heidän logoaan:

Lainaus

Hengitä tai kuolet!

Jorma Kivistö / yle.fi — Fri, 03 Apr 2009 13:07:52 +0000

"Ihminen pysyy hengissä aika monta päivää syömättä, juomatta ei montaa päivää, ja hengittämättä vain muutaman minuutin. Kuolema tulee."

Tämän totuuden kuulin kauan aikaa sitten epätäydellisellä suomenkielellä lausuttuna yliopistoliikunnan itämaisen itsepuolustuslajin vetäjältä, joka halusi painottaa oikean hengittämisen merkitystä hyvän suorituksen aikaansaamiseksi. Asia palautui mieleeni pari kuukautta sitten työpaikan järjestämällä joogakurssilla. Olihan maratonille valmistautuminen aloitettava jollakin liikuntamuodolla, ja tämä tuntui helpoimmalta.

Ensimmäiset kosketukset joogaan sain kuitenkin jo kolmisen vuotta sitten vastaavalla alkeiskurssilla. Silloin harrastus katkesi alkuunsa muualla hankittuun polvivammaan. Alkuun pidin joogakurssia hyvänä ideana ennen kaikkea siellä tehtävien pitkäkestoisten venytysten takia. Melko pian tajusin vähintään yhtä hyödylliseksi asiaksi joogassa opetettavan hengityksen. Olenkin kokeillut tuon muutaman vuoden takaisen kurssin jälkeen joogahengitystekniikkaa satunnaisilla juoksulenkeilläni.

Keväisin, joskus huhti-toukokuussa innostun yleensä lähtemään ensimmäisille juoksulenkeille. Hengitys tuppaa olemaan aluksi nopeatahtista läähätystä, jossa ei keuhkojen hengityskapasiteetti ole lähimainkaan kokonaan käytössä. Läähätystä tehostavat lepän ja koivun siitepölyjen aiheuttamat lievät allergiaoireet. Monesti vasta lenkin loppupuolella tuntuu, että hengitykseen löytyy enemmän syvyyttä ja pitempikestoista rytmiä.

Joogaoppien mukaan hengittäminen, vaikka onkin automaattinen toiminto, ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti oikein. Normaalisti hengästyessämme, vaikka koitammekin hengittää syvään, jää hengitys vajavaiseksi. Sisäänhengityksessä keuhkot vedetään täyteen ilmaa ja samalla vedetään vatsa sisään.

Joogassa käytetään ns. palleahengitystä. Sisäänhengitettäessä ilma pitäisi saada ensin keuhkojen alaosaan siten, että vatsa pullistuu ulos - siis päinvastoin kuin yleensä olemme tottuneet. Rintakehä ei saisi pullistua, eivätkä hartiat kohota. Sisäänhengityksen jälkeen pidetään pieni tauko. Sitten vatsa vedetään sisään pallealihasten avulla, jolloin tästä seura uloshengitys. Hengityksen pitäisi siis seurata pallealihasten liikkeitä luonnollisesti.

Tämä tuntui aika vaikealta aluksi ja juostessakin se tahtoo näin aluksi unohtua. Sitä onkin aluksi hyvä kokeilla vain hetken aikaa kerrallaan keskittyen, ja lisätä sitten sitä kun se tuntuu luonnolliselta. Joogahengityksen pitäisi edistää hapen ja hiilidioksidin vaihtoa ja siten tehostaa hengitystä. Kun hengitys on tehokkaampaa, voi hengitysrytmiäkin hidastaa.

Joogahengitystä käytetään myös pilateksessa (en ole kokeillut). Sibelius-Akatemiassa joogahengityksestä ja laulamisesta on tehty opinnäytetyö ja sairaanhoidossa sitä on kokeiltu ainakin sydämen vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden hoidossa.

Hengittämisen hallinnalla, keskittymisellä ja tietoisuudella (ajatukset, tunteet ja tahto) katsotaan joogassa toimivan vuorovaikutuksessa. Tämä vuorovaikutus voi kehittyä meditaatioksi. Keho ja mieli toimivat yhdessä, keskittyminen ja läsnäolo syventyvät. Mielestä poistuu kaikki turha. Se on myös kääntymistä sisäänpäin, suuntana se, mitä todella olet.

Johonkin tämmöiseen transsiin voisi päästä maratonillakin. Kunhan muistaa hengittää. Miten sinä hengität juostessasi?

Jorma Kivistö / yle.fi

linkkejä:

Jooga auttaa löytämään omat parantavat voimavarat (YLE Pohjanmaan radio)

Ruumis solmulla mutta mieli tyynenä (Olotila)

Oopperalaulaja Ture Ara oli suomalaisen joogan pioneeri 1960-luvulla (Elävä arkisto)

Lainaus

Blogit - jooga

Synninpäästö joogalle

Hengitä tai kuolet!