Aika kuluu, Vaasankatu kuluttaa

Poppers — Tue, 12 Mar 2013 13:53:41 +0000

Tiistai 12.3.2013

Kuukausi sitten odotimme innokkaina Pasilan Urheiluhallissa ensimmäisen emännöimämme kansainvälisen treenileirin alkua. Kaksi kuukautta sitten odotimme innokkaina Pasilan Urheiluhallissa ensimmäisen emännöimämme SM-liigaturnauksen alkua. Kolme kuukautta sitten odotimme innokkaina ensimmäisen emännöimämme miesten roller derby -matsin alkua. Neljä kuukautta sitten aloimme kerätä materiaalia hakeaksemme kansainvälisen roller derbyn kattojärjestö WFTDA:n jäseneksi. Viisi kuukautta sitten Suomen suurimmat seurat kirjoittivat perustuskirjan Roller Derby Finland ry:lle, joka tulee edistämään suomalaista derbyharrastusta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Siis huom! - nyt puhutaan alle puolesta vuodesta.

Kuukauden takaisella leirillä amerikkalaiset valmentajamme maailman johtavista derbyseuroista jaksoivat ihmetellä, kuinka eurooppalainen roller derby on seuratasolla niin järjestäytynyttä ja kunnianhimoista. Tammikuisessa Euroopan seurojen vuotuisessa organisaatiokonferenssissa Berliinissä puolestaan suurimmaksi puheenaiheeksi nousivat Euroopan monenkirjavat käytännöt kansallisessa seuratoiminnassa, ja miten Yhdysvaltojen seura- ja urheilukulttuuriin vahvasti keskittynyt WFTDA voisi palvella vanhan mantereen kansallisiin kulttuureihin sidottua roller derbyä.

Harjoitusleirillä ihmettelyä herätti myös Suomen, vähäväkisen ja syrjäisen maan aktiivisuus lajin parissa. "Siis mitä, teitä on vain viisi miljoonaa täällä ja teillä on pystyssä 16 seuraa about kolmessa vuodessa? Teillä on kansallinen liiga?? Suomi oli viides MM-kisoissa??? Onnenmyyrät, teillä on varmaan tosi hieno tukijärjestelmä täällä, että te voitte kehittyä tuota vauhtia!"

Niin, no. Palataanpa ajassa vielä pidemmälle takaisin.

Kolme vuotta sitten odotimme innokkaina Suomen ihkaensimmäisen seuran Helsinki Roller Derbyn ihkaensimmäistä peliä Stuttgart Valley Rollergirlziä vastaan. Kaksi vuotta sitten olemassaolevat seurat taistelivat treenitiloista ja yrittivät (usein vailla vastakaikua) todistella kaupunkien liikuntatoimille, että "KYLLÄ, ME HARJOITTELEMME, TÄMÄ ON URHEILULAJI". Samaan aikaan pääkaupunkiseudun seurat ottivat asiakseen kansallisen lajiliiton piiriin pääsemisen. Tämä lajiliitto oli Suomen Luisteluliitto, joka on Kansainvälisen Rullaluisteluliiton FIRS:n jäsen, ja jonka lajivalikoimaan kuuluvat mm. seuraavat: pikarullaluistelu, maratonrullaluistelu ja sauvarullaluistelu. Vielä vuosi sitten roller derby naurettiin ulos Pasilan liittojen talon kahviotiloissa käydyistä liittymispalavereista. Että liikuntaa? Ettäkö ihan urheilua, että muka tavoitteellista kilpaurheilua?

Me emme tietystikään halua dissata muita lajeja, vaan oppia niiltä sekä hyviä käytäntöjä, että suuntia minne emme halua kulkea. Se mitä haluamme, on yksinkertaisesti nostaa roller derby muiden lajien joukkoon vakuutuksineen, valmennuskoulutuksineen, harjoitustiloineen ja vaikutusmahdollisuuksineen.

Esimerkiksi Ruotsissa, jossa kaikki on lähtökohtaisesti aina vähän paremmin kuin meillä, roller derby on olennainen osa paikallisen luisteluliiton toimintaa ja se on hyväksytty urheilulajina niin median kuin rahoitustahojen puolesta. Roller Derby Finland ry. hakee roller derbyä parhaillaan osaksi Luisteluliiton lajivalikoimaa. Mitä veikkaatte, miten projektissa käy - ja millä aikajänteellä liitto on valmis avaamaan silmänsä tulevaisuuteen? Vai käykö niin, että me DIY-derby-yhteisössä (ja kenties WFDTA:n tai jonkin kansallisen järjestön avulla) hoidetaan tämä homma himaan muilla keinoin? Haluan kaiken, nopeammin ja tehokkaammin!

-----

Bout Report: KRR vs Luisteluliitto
Tasaisen pelin viimeinen jami, 2. erä, ylivoima KRR:llä.
Jammereina Poppanen vastaan Pollari, Pollari istuu minuutin jäähyään ennakkoluuloisuudesta.
(Carlos Mönkkösen kuvissa jammaa oikeasti Tsubutex, KRR)

Kaikki valmiina? PIIP!

Kallion jammeri kiihdyttää, mutta törmää Luisteluliiton neljän blokkerin muodostamaan seinään heti kättelyssä. Sisäradalta ohi yrittäessään vastassa on pelätty Eihän-tämä-ole-pitkäjänteistä-seuratoimintaa, josta Poppanen pääsee eroon taklaamalla tätä lantioon laillisesti ja rajojen sisäpuolella, käyttäen KRR:n salaista taktiikkaa, missä Kallio Rolling Rainbow ry. kuuluu Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:hyn ja on myös vuosina 2012 - 2013 vastuussa Valtakunnallista seuratukea nauttivasta valmennusverkostohankkeesta. Jammeri antaa vastustajablokkerille vielä viimeisen niitin kuulumalla henkilökohtaisesti, seuransa edustajana, Helsingin Seuraparlamenttiin, joka mm. valmistelee esityksiä Helsingin kaupungin liikuntalautakunnalle.

KRR:n blokkerit ovat jääneet passiiviseen hyökkäyskuvioon pakan taakse ja valitettavasti Liiton kolme muuta blokkeria ehtivät jammerin eteen. Eihän-tämä-ole-pitkäjänteistä-seuratoimintaa "bridgettää" pakkaa pidemmäksi seisomalla linkkinä KRR:n ja omien blokkereidensa välissä, kun Poppanen puskee läpi Mutta-oikeassa-urheilulajissa-harjoitellaan-tavoitteellisestin, Eihän-teillä-ole-oikeita-valmentajiakaan-eikä-junioritoimintaan ja Ei-tässä-lajissa-oo-mitään-sääntöjän muodostaman, jykevän puolustusmuurin.

Jammeri puskee ja puskee ja pystyy työntämään seinää eteenpäin sillä tarmolla, minkä saa muistellen treenanneensa tavoitteellisesti ja ohjatusti 8 - 10 tuntia viikossa joukkueensa kanssa kuukausien ajan tätä peliä varten. Kun kaksi vastustajan blokkeria joutuvat jättäytymään taakse pitämään pakkaa kasassa, Poppanen muistaa miten KRR:n koko ajan itseään mahdollisuuksien puitteissa kehittävä valmennustiimi oli juuri tämän strategian ja taktiikan luonut tähän tilanteeseen, juuri hänelle, ja harmitellut, kun valmentajia ei pysty sertifioimaan lajiliiton puutteessa.

Ohikiitävän hetken Poppanen muistaa miten hänkin olisi halunnut aloittaa jo nuorena, mutta koska ilman päteviä ohjaajia junioritoiminnan aloittaminen olisi vaatinut liikaa resursseja, KRR ei pystynyt sitä tarjoamaan. Samalla kun jammeri vaipuu ohikiitäväksi hetkeksi ajatuksiinsa, tarjoilee Ei-tässä-lajissa-oo mitään-sääntöjä hänelle mojovan taklauksen, josta Poppanen horjahtaa ja on mennä ulos radalta. PIIP! Kouluttautunut tuomari viheltää kuitenkin blokkerin minuutin jäähylle flat-track roller derbyn kansainvälisten sääntöjen mukaisesti pelialueen ulkopuolella tapahtuneesta, törkeästä kontaktista. Kaikki seitsemän tuomaria, toimitsijat, pelaajat, valmentajat, turnauksen ja ottelun järjestäjät tuntevat www.wftda.com/rules-osoitteesta löytyvät säännöt pilkuntarkasti.

KRR saa lead jammerin statuksen, eli Poppanen voi halutessaan lopettaa jamin ennen kuin kaksi minuuttia tulee täyteen. Jammertuomari seuraa häntä radan sisäpuolella osoittaen lead jammeria sormellaan. Poppanen ei kuitenkaan lopeta, vaan jatkaa radan ympäri takaisin pakkaan ja pistekierrokselle. Pollari istuu edelleen boksissa. KRR:n blokkerit ovat muodostaneet hyökkäysseinän taakse, ja kun jammeri lähestyy blokkereita, hyökkää KRR kaikkien blokkereidensa voimin kaikkien Luisteluliiton kolmen blokkerin kimppuun tehdäkseen tietä jammerilleen. Luisteluliiton alin blokkeri puolustautuu nähdessään taklauksen tulevan ja vetää takataskustaan ulos konservatiivisesta pelikirjasta tutun "verkkosukkahousut, ei oo urheilua" -taktiikan. KRR:n blokkeri työntää hänet ulos radalta pukeutuneena Carolina Klüftin toppiin, sulkapalloilijoiden, tenniksenpelaajien ja lentopalloilijoiden muodollisiin hameisiin (kaikki päällekkäin). Florence Griffith-Joynerin inspiroimat kynnet vain vilkkuvat kun tämä epäurheilija taklaa puolet isompaa vastustajaansa. Ai minkä nimisiä ovat KRR:n pelaajat? No näiden radalla olevat neljä blokkeria käyttää niitä tyhmiä lempinimiä, kuten Super Mario, Pelé, Magic ja Megatron(*.

KRR:n jammeri etenee ja kerää pisteitä ohittaessaan vastustajiaan, omien blokkerien pitäessä vastustajien säälittävät puolustusyritykset minimissään. Kun vastajammeri Pollari on pääsemässä boksista radalle, Poppanen päättää jamin asettamalla kätensä toistuvasti lanteilleen - PIIP PIIP PIIP PIIP! - ja jättää vastustajajammerin pelin päätteeksi jäähyaitioon huutamaan: "ENTÄ NE VAKUUTUKSET!? NE KALLISTUVAT VAKUUTUSMAKSUT!!" KRR:n logoa kunnioittaen jammeri vetäisee esille kansainvälisen käsimerkin tähtihattunsa päällä hyppivän vastustajan suuntaan: "Kysy Ruotsin Skridskoförbundetilta!"

Pelin jälkeen voittoisa KRR saattaa suunnata minnekäs muualle kuin kaljalle! Niin, valitettavasti aikuisurheilu ei ole enää sitä ateenalais-arjalaista, kirkasotsaisten, nuhteetttomien nuorukaisten moraalia kohottavaa harrastetta ja kisailua. Ota mikä tahansa aikuisten salibandyseuran peli, lätkäpeli, ringettepeli, pesispeli, futispeli, korispeli, jonka pelaajille ei makseta palkkaa: pelin jälkeen osa pelaajista todellakin JUO KALJAA. Osa ei.

--------

*) Olisin halunnut laittaa "Blade Runner" Pistoriuksen ja "Tiger" Woodsin ja muita, mutta jotenkin kaikkien lempinimiurheilijoiden julkisuuskuva alkoi näyttää niin epäilyttävältä, että jätin sikseen. Siksi esimerkit ovat kuivia. Voisko joku tehdä tutkimuksen aiheesta: "Lempinimeä käyttävät urheilijat - tuhoontuomitut?"?

PS: Pitää nyt vaan mainita, kun eilen juteltiin aiheesta Pi Muncherin kanssa, että koska homotlesbotsateenkaaretnönnönnöö: nykyaikaisen urheilulajin on mielestäni oltava tarpeeksi avoin ja ennakkoluuloton irrottautuakseen vanhojen setien lajimäärittelyistä. Vaikka me esimerkiksi kannatamme avoimesti ehdotonta seksuaalista tasa-arvoa ja jalkapalloilijat piileskelevät kaapeissa, se ei tarkoita, että meidän tulee vajota samaan formaattiin jos haluamme olla urheilulaji. Roller derby on uusi, yhteisöllinen tuulahdus modernia ideologiaa ja työskentelytapaa Suomen(kin) seurakentälle ja varsinkin tunnustettujen lajien valikoimaan. (Sanonpa myös, että jossain vaiheessa sponsorikuviotkin kääntyvät päälaelleen; isojen firmojen toimitusjohtajien tullessa kaapeistaan rymisten ulos urheilijoidenkaan ei enää tarvitse pitää kulisseja yllä säilyttääkseen rahoittajansa, vaan nimenomaan avoimuus kerää sponssirahat.)

Lainaus

Blogit - Luisteluliitto

Aika kuluu, Vaasankatu kuluttaa