Mihin Ylen strategiaosasto tähtää vuonna 2013?

Gunilla Ohls — Mon, 14 Jan 2013 13:34:53 +0000

Kirjoittaja on Ylen strategiajohtaja.

Ylen tuore strategia hyväksyttiin marraskuun lopulla. Nyt yksiköt Ylessä ovat sen pohjalta työstäneet omia tavoitteitaan.

Yksiköiden tavoitteet, ns. läpimurtohankkeet sisältävät sekä tavoitteen että tekemisen, sillä vain näin saadaan aikaan muutoksia. Kun hankkeisiin vielä kytketään tiimi- ja yksilötavoitteet, olemme paremmin kuin koskaan aiemmin rakentaneet loogisen linjan yhtiön strategian ja yksilön tekemisen välillä.

Uusissa läpimurtohankkeissa näkyy tekemisen meininki. Ne painottuvat netin kehittämiseen, nuorten yleisöjen tavoittamiseen ja ketterään toimintaan. Media-alan ja teknologian muutokset ja vero-ratkaisun tuomat uudet odotukset Yleä kohtaan ovat niin kovia haasteita, että rima tekemiselle kannattaa jälleen asettaa korkealle.

Strategiaosaston tehtävä on tukea, auttaa ja jossain määrin myös työntää organisaatiota eteenpäin ja kohti vision ja tavoitteidemme toteutusta. Joukkueemme ottaa mielellään vahvan sparraavan roolin: toimintamme perustuu yhdessä tekemiseen muiden kanssa. Tämän takia meille elinehto on vahva verkottunut toiminta, sekä Ylen sisällä että ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa.

Ylen strategiaosaston ensimmäinen hanke on tukea, kehittää ja mahdollistaa toiminta- ja työtapojen muutoksia. Tavoitteena on ketterä, kehittyvä toiminta. Kehitämme toimintaympäristön seurantaa ja vastaamme siitä, että yksiköiden käytössä on ajantasainen tilannekuva. Palvelemme yksiköiden tulevaisuustyön tarpeita tarjoamalla tulevaisuuden tilannekuvan sekä metodin tulevaisuustyön tekemiseen. Edistämme rohkeaa uudistumista päivittämällä yhtiön innovaatiostrategiaa ja asettamalla yhtiön kehitystoiminnalle yhteisiä tavoitteita. Järjestämme keväällä kehitys- ja innovaatiopäivän Ylessä. Tuemme työnteon uusia muotoja. Varmistamme, että Ylen ohjelmistosuunnittelun uudistus toteutuu ja yhtiöllä on kokonaisvaltainen, ketterä ja joustava suunnittelu.

Toisen läpimurtohankkeemme taustalla on BBC:n ”beyond broadcast”-ajatus. Voimme tuottaa arvoa yhteiskunnalle ja saada aikaan vaikuttavia kohtaamisia olemalla läsnä kansalaisten parissa. Olemme mukana tukemassa ja käynnistämässä erilaisia arvoa tuottavia hankkeita yhteistyössä yleläisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Laajennamme Unelmien Yle -konseptia. Jatkamme kirjastoyhteistyötä ja solmimme uusia yhteistyösopimuksia. Hyvä esimerkki on tuore yhteistyösopimus Tallinnan elokuva- ja mediakoulun, BFMn kanssa.

Kolmas hankkeemme liittyy suoraan Ylen uuteen visioon. Haluamme kehittää maailmanluokan standardit toimintaamme. Meillä on julkisen palvelun mediana maailmanlaajuisestikin erinomaiset edellytykset toteuttaa tehtäväämme. Seuraamme systemaattisesti mitä muualla tehdään, jotta yhtiössä olisi relevanttia vertailuaineistoa. Ohjelmatoimintaamme ohjaavat eettiset säännöt – me varmistamme, että ne tunnetaan hyvin. Säännöstö eli OTS tehdään tutuksi kaikille ohjelmatyötä tekeville yleläisille kevään työpajoissa, tiiviissä yhteistyössä vastaavien toimittajien kanssa. Lisäksi kerromme Ylestä vastuullisuuden näkökulmasta.

Tehtävälistamme on pitkä ja työmotivaatio korkealla. Yhdessä paremmin!

Ylen strategiaosastolla työskentelevät Tuija Aalto, Kirsi Brück, Petri Home, Ralf Kevin, Erja Ruohomaa, Emmi Ruth, Saija Uski ja Marina Österlund-Karinkanta sekä seuraavan puolen vuoden aikana HR-osastolta lainattu Kari Kilpinen.

Lainaus

Suomi 2019: Videota aivan kaikesta; pelaaminen elämänasenteena

Tuija Aalto — Wed, 08 Apr 2009 10:49:01 +0000

Olin maanantaina Sitran järjestämässä aivoriihessä, jossa mietittiin, millainen Suomi on verkkopalvelujen näkökulmasta 10 vuoden kuluttua. Ryhmätöissä pohdittiin mm. asiakastiedon omistamista, sähköisen kansalaisuuden toteutumista ja kansalaisvaikuttamista, kaiken viihteellistämistä ja kaikkialta saatavaa suoraa videota sekä elämän pelillistymistä.

Omassa ryhmässäni laadimme Teppo Turkin ja Herkko Hietasen kanssa visiot Viihteellistynyt elämä ja videota kaikialta ja Oman elämän tietovirrat / aktiivinen sähköinen kansalaisuus.

Viihteellistynyt elämä ja videota kaikkialta

  Lähes kaikki on kytkeytynyt verkkoon. Voimme helposti jättää ympäristöön kertakäyttönettikameran kuvaamaan vaikkapa lumiukon sulamista.   Kaikkialla käytössä olevat langattomat laajakaistaverkot mahdollistavat reaaliaikaisen videovirran lähettämisen mistä tahansa, ja tätä mahdollisuutta käytetään laajasti luontokameroista kansalaisvaikuttamiseen ja poliittisesta vaikuttamisesta viihteeseen.

  Huippuspektaakkelit kilpailevat suomalaisten huomiosta itse tehdyn rinnalla. Omat kiinnostuksen kohteet ja sosiaaliset siteet tuottavat merkityksellisyyttä ja auttavat valitsemaan sisältöjä.  

 Videovirtaa lähetetään julkisten ja yksityisten toimijoiden aloitteesta kaupungeista karhunpesille.

  Viihdettä tuotetaan niin ketterästi harrastelijavoimin kuin kalliisti ja ammattimaisin voimin. Urheilun, musiikin ja politiikan spektaakkelit videoidaan HD-tasoisesti kotiteattereihin.     Lähes kaikki media on taltioituna ja saatavissa katseltavaksi jälkeenpäin.     

Joillekin pelillisyys on elämänasenne. Pelillisyys on heille käyttöliittymä elämään ja yhdistyy rinnakkaiseen elämänhallinnnan ja datavirtojen visioon.

Oman elämän tietovirrat / aktiivinen sähköinen kansalaisuus

Yhteiskunnan palvelut kuten asiointi, sosiaaliturva ja kansalaisvaikuttaminen, ovat käytössäni ja osaan käyttää niitä.   Minä omistan omat tietoni. Kaikki rekisterit, joissa on henkilötietojani, ovat saatavillani. Kaikki data, mikä koskee minua, on käytettävissäni ja halutessani jaettavissani tahoille, joihin luotan.   Minulla on käytettävissäni valikoima erilaisia työkaluja - niin ilmaisia kuin maksullisiakin - oman elämäni tietovirtojen seuraamiseen ja jatkojalostamiseen.

Voin laatia henkilökohtaisen reaaliaikaisen sosiaalisen vuorovaikutuskartan, terveystietoseurannan, ostos- ja kulutuskartan ja niin edelleen; "koko perheen ohjauspaneelin".

Osa ihmisistä haluaa tilaston omasta verkkoelämästään, esim. ostaminen ja kuluttaminen voitaisiin seurata. Samoin voidaan saada sosiaalinen interaktio näkyviin: siinä missä ennen pantiin kerran vuodessa merkille, keneltä tulikaan joulukortti ja keneltä ei, voidaan nyt viikko- ja kuukausitasolla seurata viestintää kuten montako minuuttia on puhuttu puhelimessa kenenkäkin kanssa ja keneltä on tullut minkäkin verran tekstiviestejä.

Yhteiskunnan julkiset toimijat ja kaupallisilla markkinoilla toimivat palveluntarjoajat ovat lain nojalla velvollisia toimittamaan asiakkaidensa käyttöön APIn, standardoidun rajapinnan, tietojen imuroimiseen niiden palveluista.   Yhteiskunta säätelee tätä tietojen siirtelemistä suojellakseen yksityisyyttäni. Lainsäädännöllä estetään yksityisten henkilöiden tietojen väärinkäyttö. Tiedon louhinta siten, että yksittäisiä henkilöitä ei voi aineistosta tunnistaa, hyödyttää kaikkia toimijoita viranomaisista kaupallisiin toimijoihin ja kansalaisjärjestöihin.

Pääseekö SMS-sukupolvi mukaan nettiin?

Muita ryhmissä esille tulleita teemoja olivat "sms-sukupolven" eli "kalapuikkoviiksimiesten" eläköitymisen asettamat haasteet verkkopalvelujen käytettävyydelle, netti infrana kuin sähkö tai vesi; ja netti taskussa.

Yleisökommentti nollasi komiteoiden visiot:”Ei tulevaisuutta tehdä komiteatyönä vaan irtiottoina joista sitten yksi sadasta ottaa ilmaa allensa ja komitean hommaksi jää poistaa lainsäädännöllisiä ja kilpailuteknisiä esteitä näiden irtiottojen tieltä”

Etäosallistuminen toimiva työskentelytapa

Eilinen Sitran tilaisuus järjestettiin työpajana, jossa 12 kutsuttua verkkoasiantuntijaa kehitti visiot ennakkotehtävien pohjalta ryhmissä keskustellen. Koko kolmen tunnin työskentely videokuvattiin ja lähetettiin suorana verkossa. Tätä webcastia seurasi vähintään toinen tusina asiantuntijoita, jotka osallistuivat keskusteluun lähes reaaliajassa.

Kaksi henkilöä huolehti muistiinpanojen tekemisestä ja jakamisesta järjestäjän puolesta: paikalla olijoiden puheita tiivistettiin tekstirepliikkeinä webiin ja web-kommentteja kerättiin keskusteltavaksi paikalla olijoille videotykin näytölle. Lisäksi muutama osallistujista oli paikan päältä mukana verkkokeskustelussa ja "liverapoili" eli kirjoitti muistiinpanoja mikroblogiin lennossa.

Työpajan linkit

Tilaisuuden järjestänyt kehityspäällikkö Katariina Luoto (Qaikussa totoroki) otti onkeensa ideasta, joka syntyi iltapäivän aikana verkkokeskustelussa: myös web-osallistujien pitäisi voida saada tehdä ryhmätöitä eikä olla vain yleisönä kommentoimassa.

Eilinen Sitran tilaisuus sekä aikaisemmin tänä vuonna videoitu Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan Tietoyhteiskunta-akatemia-seminaari luovat uskoa siihen, että reaaliaikainen tapahtumaosallistuminen onnistuu jo verkossakin.

Alkaako etäosallistuminen toimia kuntapäätöksenteossa?

Minkäköhänlaisia mahtavat olla ensimmäiset kuntavaikuttajien kokemukset etäosallistumisesta? Kuntalain muutoshan toi vuodenvaihteessa mahdollisuuden osallistua kunnallisten toimielinten kokouksiin ja päätöksentekoon etänä. Onko tämän blogin lukijoilla asiasta jo kokemusta?