http://blogit.yle.fi/asiasana/havikki fi http://blogit.yle.fi/pallo-kuumenee/neljan-tahteen-illallinen <div class="field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden"><div class="field-items"><div class="field-item even" property="content:encoded"><p class="Standard">Ruokaa pursuava jääkaappi tuo turvan tunnetta. Jos jotain kävisi, meidän perhe selviäisi omin varoin vielä muutaman päivän. Kaipaamme tuoreita raaka-aineita, niiden rikkoutumattomia muotoja, eheitä värejä. Tuoksuja. Parittomaksi jääneet kuivat käntyt eivät mielly kokkiohjelmien humalluttamia silmiämme. Emme halua tuottaa kanssamme aterioiville pettymystä. Siksi nuo jääkaapin <em>ylijäämät</em> päätyvät lopulta roskiin. Kenties päivittelemme hetken aiheuttamaamme ruokahävikkiä ja lupaamme parantaa tapamme. Pitäisikö meidän muokata suhdettamme uutuuden hohtonsa menettäneisiin elintarvikkeisiin?</p><p class="Standard"><span style="line-height: 1.538em;">Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) </span><em style="line-height: 1.538em;">Foodspill</em><span style="line-height: 1.538em;">-tutkimuksen mukaan keskimäärin jokainen suomalainen heittää vuosittain 23 kiloa ruokaa roskiin. Tästä määrästä noin 40 % olisi vielä syömäkelpoista. Omat hävikkisyntini tuntuvat vahvistavan tämän tutkimuksen lukuja. Auts. Kun mietin kaikkia niitä porkkanoita, perunoita, tomaatteja ja hedelmiä, jotka olen unohtanut ja lopulta hylännyt, mieleni valtaa syyllisyys. Juuri tällaisista pienistä ravintorikkeistä kertyy vuosittain kasapäin ruokahävikkiä.</span></p><p class="Standard">Tutkimuksia ja tilastoja ruokahävikin määrästä, hinnasta ja vaikutuksesta ympäristöömme on viime vuosien aikana alkanut ilmestyä. Keskustelu käy kiivaana niin kuppiloissa kuin valtiosaleissakin. Mikä on maatalouden ja elintarviketeollisuuden vastuu? Tai valtio? Entäpäs mikä on meidän kuluttajien osa? Kyseessä on hyvin monimutkainen ongelma, johon ei ole yhtä tai kahta ratkaisumallia. Silti tahtotila turhan ruokahävikin vähentämiseen tuntuu nykyään enemmänkin yhdistävän kuin jakavan suomalaisten mielipiteitä. Veikkaan, että jatkossakin ruokahävikistä keskustellaan yhä enemmän ympäristöongelmien yhteydessä – planeettamme räjähdysmäisen väestönkasvun myötä pula luonnonvaroista, niin ruoasta kuin puhtaasta vedestä tulee pahenemaan entisestään, tosin eriarvoisesti.</p><p class="Standard"><span style="line-height: 1.538em;">Pysytään kuitenkin Suomessa. Arvioiden mukaan meillä menee eniten ruokaa hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa.</span></p><p class="Standard">Useasti perinteisiin perhearvoihin nojaava ruokakulttuurikeskustelu unohtaa, että yhä useampi kotitalous on yhden tai kahden hengen asuttamia. Silti ruokakaupoissa lukuisia tuotteita myydään mega-perhe-pakkauksissa. Joudut helposti ostamaan yli tarpeen, ellet ole valmis maksamaan yksikköä kohden kalliimpaa hintaa. Jotta voit päihittää systeemin, pitää pystyä suunnittelemaan oma toimiva strategia. Tajuan tämän teoriassa. Huolimatta säännöllisistä harjoituksista kauppaan mennessäni unohdan edelleen mitä ruokaa kotoa löytyykään. Lopulta jääkaappimme vihanneslokerossa on 5 kiloa porkkanoita. Ehkä minun pitää vielä opetella hallinnoimaan jääkaappiani hieman paremmin.</p><p class="Standard"><span style="line-height: 1.538em;">Totuus on, että kotitalouksissa ruokahävikkiä tulee kuitenkin aina, enemmän tai vähemmän, riippuen perheen tilanteesta. Ehkä painopisteen tulisikin olla turhan ruokahävikin vähentämisessä? Siinä 40 %:ssa, joka on vielä syömäkelpoista. Voisiko kollektiivista hävikkiämme pienentää omasta jääkaapista käsin, viikko viikolta, vuosi vuodelta?</span></p><p class="Standard">Koska monet meistä ovat jo täysin kyllästyneitä kokkiohjelmiin, jalostetaan niistä yksi palvelemaan ruokahävikin vähentämismissiotamme. Kerää <em>sinun</em> <em>hävikkipiiriisi</em> kolme sinulle läheistä kotitaloutta. Kotitaloudet voivat olla yhden, kahden tai vaikka kuuden hengen vahvuisia. Tavatkaa kerran kuussa (aikataulun yhteensovittamisen tuoma realiteetti) vuorotellen kunkin perheen luona. Sääntönä on, että kaikki osallistujat tuovat käyttämättömät mutta edelleen syömäkelpoiset einekset tullessaan. Kyseisen illan isäntä/emäntä saa haltuunsa koko einespotin ja pääsee kokkaamaan koko porukalle. Kaikista loihdituista aterioista tehdään reseptit ja ne voisi jakaa yhteisellä reseptisivulla netissä.</p><p class="Standard">Olisi hienoa nähdä, miten joku julkkiskokeista innostuisi tästä <em>Neljän tähteen illallisen</em> eetoksesta. Tosin tärkeintä olisi, että kukin <em>hävikkipiiri </em>pitäisi hauskaa kerran kuussa; tunnelma kattoon, viini virtaamaan ja lopulta porukalla tähteistä nauttimaan. Kenties vuosittainen kotitalouskohtainen ruokahävikkimme lähtisi ilon kautta laskuun. Tähteet ja luovuus valloilleen.</p><p class="Standard"> </p></div></div></div><ul class="links inline"><li class="quote first last"><a href="/comment/reply/4884?quote=1#comment-form" title="Quote this post in your reply.">Lainaus</a></li></ul> Thu, 21 Mar 2013 07:53:50 +0000 Kimmo Ohtonen, Toimittaja, Yle Asia 4884 at http://blogit.yle.fi http://blogit.yle.fi/pallo-kuumenee/neljan-tahteen-illallinen#comments