Blogit - kilpailut

Kyydissä kallis lasti - eli kuinka hevosta kuljetetaan?

Ronja — Sun, 13 Jul 2014 19:28:38 +0000

Kisakauden ollessa täydessä vauhdissa traikkuja näkee maanteillä toinen toisensa perään. Kyydissä on arvokas ja rakas eläin, jonka kuljetuksessa tulee olla tarkkana.

Juuri ennen lähtöä

Hevonen tulee aina tarkastaa ennen kuljetusta. Mahdollisen turvotuksen jaloissa huomaa perillä paremmin, kun on juuri ennen lähtöä kokeillut miltä hevosen jalat tuntuvat käsikopelolla. Jos tiedossa on pidempi ajomatka, hevonen kannattaa kävelyttää kunnolla ennen koppiin laittoa. Ruumiinlämpö tulee myös tarkistaa ja kaviot putsata.

Juottaminen ennen lähtöä ja matkan aikana on ensiarvoisen tärkeää. Vettä ja ämpäreitä tulee aina olla mukana ja hevoselle tulee tarjota vettä säännöllisin väliajoin. Jos hevonen on haluton juomaan, voi veden sekaan sekoittaa melassisiirappia, leipää, omenoita tai muuta herkkua juomisen helpottamiseksi. Jos epäilet hevosesi kärsivän nestevajauksesta, voit selvittää kuivumisen nyppäisemällä hevosen kaulan ihoa. Jos iho palautuu nipistämisen jälkeen hitaasti paikoilleen, hevonen ei ole juonut riittävästi.

Kuljetussuojat tai vaihtoehtoisesti lämpöpintelit ja patjat suojaavat hevosen jalkoja kolhuilta. Hevonen astelee traikussa silloin tällöin, ja se saattaa nirhaista itseään kengillänsä. Myös lastaustilanteessa suojista voi olla apua, jos hevonen astuu ohi lastaussillasta tai muuta yllättävää tapahtuu. Toisaalta, erityisen pitkillä matkoilla moni kokenut hevosihminen jättää suojat kokonaan laittamatta. Suojat voivat heikentä verenkiertoa jaloissa jos hevonen joutuu seisomaan esimerkiksi laivamatkan ajan paikoillaan.

Hops -hevonen matkusti Suomesta Ruotsiin pienen ponin kanssa, joten sille tehtiin kuljetuskoppiin enemmän tilaa liikutettavan väliseinän avulla.

Riimunarun kiinnityspaikka tulee valita harkiten, ja se tulee aina sitoa tukevaan paikkaan vetosolmulla. Hevonen kuljetetaan riimulla, mieluiten nahasta valmistetulla. Nylon -riimu voi polttaa hevosen ihon rikki, jos hevonen saa vetopaniikin ja riuhtaisee päätään ollessaan kiinni.

Lastaussillan yläpuolella olevan pressun voi jättää auki tai kiinnittää parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuumana päivänä pressu kannattaa jättää auki ilmanvauhdon takia, mutta toisaalta kerkempi hevonen voi hermostua takaa kuuluvista äänistä. Kuljetuskopin ilmanvaihto on yksi kuljetuksen tärkeimmistä asioista: hevonen kun ei siedä laisinkaan huonoa ilmaa. Perussääntönä voisikin sanoa, että ilmanvaihto ennen kaikkea. Jos hevonen on hionnut ennen matkaa viileällä kelillä, voi sille laittaa ohuen hengitävän loimen matkan ajaksi.

Liikenteessä

Ajomatkan aikana tulee pitää taukoja, joiden aikana hevosen kunto tarkastetaan. Tauoilla kannattaa kiivetä sivuovesta kopin etuosaan asti, nähdäkseen hevosen kokonaisuudessaan. Samalla tulee myös katsottua, onko heinäverkko edelleen tiukasti paikallaan ja ovatko hevoset syöneet matkan aikana. Syöminen on hevoselle mukavaa ajanvietettä matkan ajaksi, ja se myös rauhoittaa hevosen seisomaan paikoillaan.

Laivamatkoilla hevosautot ajetaan muiden autojen tapaan autokannelle. Kaikki kuljetuskopin ovet tulee avata ilmanvaihdon takia. Kannen alla on usein huono ilma, joka on hevoselle pahempaa kuin kylmä tai kuuma lämpötila. Yön yli kestävän matkan aikana hevosia tulee käydä katsomassa myös pikkutunteina. Autokannelle menosta tulee sopia erikseen kannen vartijan kanssa. Hevosten pitkää matkaa helpottaa, jos niille tarjoillaan iltaruuat oman tallirytmin mukaisesti.

Hyvin tehty kuljetus päättyy määränpäässä tehtyyn jälkihuoltoon. Hevosen kävelytys, jalkohen kylmäys ja tarkastus ovat hyviä asioita ottaa osaksi omaa kuljetusrutiinia.

Kuvat Emmi Kähkönen

Kuvissa Muusa Enjala ja Hops.

Lainaus

Kolmet kuteet kisoihin

Ronja — Wed, 23 Apr 2014 15:48:51 +0000

Kesä ja kisat tulevat! Mitä päälle? Esittelyssä kolme tyylikästä kisalookkia, kolmelle eri budjetille.

Lainaa ja osta kaverilta

Jos kilpaileminen on satunnaista tai lompakko ei anna myöden, kisavaatteissa voi päästä myös vähällä rahalla. Ensimmäiseksi kannattaa kysyä lähipiiriltä ja tallikavereilta, olisiko jollakulla kisavarusteita kaapissa tyhjän panttina. Jos tiedossa on vain muutamat kisat kaudessa, kannattaa harkita kahdesti omien varusteiden hankkimista. Lainavarusteissa saavuttaa kisafiiliksen siinä missä omissakin kamoissa!

Jos ostohommiin kuitenkin ryhdytään, kannattaa suunnata nettiin. Kisatakkeja myydään nettikirppareilla jatkuvasti, ja muutamalla ompeleella niistä voi saada itselleen istuvia. Itse olen löytänyt kuvassa olevan Pikeur-merkkisen takin (50e, nettikirppari) juurikin netistä, ja vanhasta mallista huolimatta se on toiminut käytössä hyvin. Kangas on laadukasta ja jämäkkää, joten hyvällä huollolla ja säilytyksellä se on edelleen priimakunnossa.

Valkoisia housuja taas tuntuu olevan myynnissä jatkuvasti, vyötärönympärys kun muuttuu kaikilla ajan saatossa. Kokopaikkaisetkin housut saattavat irrota käytettynä pilkkahintaan.
Jos normaalissa ratsastuskäytössä ei ole saappaita, ei niitä myöskään kisoissa tarvitse. Sen sijaan kannatta panostaa hyvään nahkasaippuaan ja hoitavaan öljyyn, joilla saa viimeisteltyä jalkineisiin hohtavan kiillon.

Kaulaan laitettava plastrong taas mahdollistaa sen, että kisapaidan voi jättää kokonaan laittamatta. Tavallinen t-paita vain kisatakin alle ja plastrong huolellisesti paikalleen. Plastrongneuloja on iso kirjo, mutta simppeli rintanappikin voi pitää liehukkeet paikallaan.

Uusissa varusteissa kimmeltävät kristallit

Keskihintaisissa varusteissa on edelleen vallalla selkeä trendi: kirstallit ja muovitimantit. Kun hintaa tulee hieman lisää, yksityiskohtiin on panostettu enemmän. Tässä setissä löytyi kimmellystä niin hanskoista, saappaanvarsista kuin takinnapeista.

Takki on kypärän ohella näkyvimpiä osia asusta, joten olisi mukavaa jos se olisi mieleinen. Kisatakista (59,70e, Hööks) huomaa sen olevan selkeästi tämän vuoden mallistoa, koska se on tehty nyt muodissa olevasta joustavasta, vartalonmyötäisestä kankaasta. Erona vanhempaan Pikeurin malliin on myös pituus, uudet takit kun jäävät juuri takapuolen ylle. Samankaltaisia, tiukkaakin tiukemmin istuvia takkeja on näkynyt Horse Showssa monen tähtiratsastajan päällä muutaman vuoden ajan. Keskihintaisiin tuotteisiin kaikkki trendit tulevat usein hieman viiveellä, mutta se ei vähennä niiden ihanuutta. Tämän takin juju on mielestäni ihana sininen väri, joka on raikas ja makea valinta. Värin lisäksi tykkäsin söpöistä taskuista, joissa on valkoiset kantit.

Kun taivas on rajana

Jos haluaa, voi kisavarusteisiin upottaa koko kuun tienestit. Luksus-tuotteissa materiaalit ovat ylellisiä ja yksityiskohdat häkellyttäviä. Vereduksen saappaat (799e, Keravan Horse & Rider) ovat suunnittelutyön taidonnäyte, ja istuvat kuin ne olisi jalkaan valetut. Jalan sisäpuolen nihkeältä tuntuva pinta todennäköisesti kuin liimautuu hevosen kylkeen kiinni ja sivussa oleva säätöruuvi takaa täydellisen pohkeen istuvuuden.

Samaa istuvuutta ja tarttumapintaa tarjoavat myös Animon housut (269e, Keravan Horse & Rider), jotka ovat juuri erikoisten paikkojensa takia nousseet suureen suosioon huippuratsastajien keskuudessa. Nahkapaikkojen sijaan Animon housissa on muoviraidat, jotka todella tarrautuvat satulaa vasten.

Animoa pidetään trendsetterinä ratsastuspiireissä, ja onkin jännittävää nähdä saavuttaako tämän kesän kisatakkimalli suosiota radoilla. Yleistakissa on vaikutteita frakkimallista ja kaksirivinen napitus on mielestäni persoonallinen valinta. Myös tässä takissa vilahtaa hitunen taivaansinistä, jonka uskallankin veikata olevan tämän kesän ykkösväri.

Tärkeintä kisavarusteissa on mielestäni siisteys ja hallittu kokonaisuus. Omaa silmääni miellyttää yksinkertainen siluetti, mutta kukaan ei kiellä kisaradoilla säihkymistä. Kisat kun ovat kuin juhlat, ja juhliin tulee aina pukeutua.

Kuvat: Emmi Kähkönen
Assistentti: Laura Kaikkonen
Kuvausvaatteet: 1. setti kuvausrekvisiittaa, 2. setti Hööks, 3. setti Keravan Horse & Rider

Lainaus

Jännitä kuin urheilija

Ronja — Sat, 29 Mar 2014 20:35:07 +0000

Mä olen kisajännittäjä. Milloin pää ei ole tyhjänä, niin jalat eivät toimi tai hengitys salpautuu. Joskus jopa etukäteen jännittää, että jännitän. Ja vaikka kisajännitystä ei voi harjoitella ilman kilpailuja, paljon voi tehdä etukäteen ajattelemalla.

Kisoissahan haastavinta on tuoda lyhyessä hetkessä oma ja hevosen osaaminen esille parhaalla mahdollisella tavalla. Tilanne on paineistettu, mutta syyt siihen voivat olla moninaiset.

Joku voi kokea painetta onnistua, koska pelkää munaavansa itsensä muiden silmissä. Paine on siitä turha, että todellisuudessa vain harva jaksaa muistella muiden menestystä tai epäonnistumista. Syy on paradoksaalisesti siinä, että kaikki muutkin keskittyvät vain siihen, mitä muut heistä ajattelevat. Ilmiötä kutsutaan valokeilaerheeksi.

Valokeilaerheessä ihminen tuntee astuvansa huoneeseen kirkkaassa valokeilassa ja olevan kaikkien katseiden kohteena. Nuo katseet ovat usein kuvitteellisia, eikä muiden ihmisten mielenkiinto ole todellisuudessa niin suurta kuin itse kuvittelisi.

Paineiden purkaminen analyyttisesti etukäteen voi helpottaa jännityksen tuntemusta kisapaikalla. Ahdistusta kisoissa voi luoda ajatus siitä, että vanhemmat tai valmentaja odottavat kisoista menestystä. Odotuksista voi reilusti puhua ja kysyä tukijoukoilta, mitä he sinun kisaamiseltasi odottavat. Vastaus on todennäköisesti, että he vain toivovat sinun tekevän parhaasi.

Ennalta arvaamattomissa tilanteessa on tärkeää erottaa toisistaan asiat joihin ei voi itse vaikuttaa, ja asiat joihin voi vaikuttaa. Esimerkiksi: verryttelyaikani on oletettua lyhyempi. En voi vaikuttaa asiaan, mutta voin verrytellä annetussa ajassa mahdollisimman hyvin. Tai: kentän pohja ei ole paras mahdollinen ja en voi vaikuttaa asiaan. Tästä huolimatta voin vaikuttaa hevoseeni ja ratsastaa täydellä osaamisellani.

Valmistelu, rutiinit ja aikataulutus luovat hallinnan tunnetta. Jännitys ja pelko syntyvät hallinnan tunteen menettämisestä. Unohda tietoisesti asiat joita et voi hallita, ja keskitä ajatuksesi niihin mitä voit hallita. Pieni kutkutus vatsassa kertoo myös motivaatiostasi. Jännitämme ja huolestumme kun asiat ovat meille tärkeitä. Aktiivisella ihmismielelle on vain tyypillistä huolehtia ylimääräistä, olemmehan vaistoinemme oppineet huolestumaan mahdollisista vaaroista ja uhkista.

Kilpailuissa on voitava luottaa omaan osaamiseen. Asioita ei harjoitella verryttelyssä, eikä verryttelyyn pidä suhtautua treenien kaltaisena tilanteena. Luota kehoosi, että se tietää miten toimia. Jos oma keho tuntuu verkassa irralliselta, jalat puutuneilta tai kädet jäykiltä, ota hetki aikaa paikantaaksesi itsesi hevosen selässä. Mieti etukäteen kotona, mikä avainsana tai –lause auttaa sinua sinun ratsastuksessasi. Usein yhteen yksityiskohtaan keskittyminen ja sen korjaaminen tuo rentoutta ja sujuvuutta koko kehoon. Mieti ohje itsellesi ohjeen muodossa, älä kieltona. ”Rentouta kädet” on huomattavasti miellyttävämpi ohje kuin ”Älä jännitä käsiäsi.” Puhu itsellesi verryttelyssä.

Olen usein ihmetellyt, kuinka ammattiurheilijat voivat epäonnistuneen suorituksen jälkeen haastattelussa vain rauhallisesti todeta, että nyt kävi näin. Luennolla ymmärsin, kuinka ammattiurheilijoilla on selkeästi toisistaan erotetut minä- ja urheilijaidentiteettit. Kun suhtautuu itseensä kilpailutilanteessa urheilijana, epäonnistumisen edessä koko mielen paletti ei hajoa käsiin. Epäonnistuminenhan ei johdu siitä että olisi huono ihminen tai ”osaa ikinä mitään”, vaan syyt siihen ovat toiset, urheiluun liittyvät seikat. Epäonnistuminen on osa urheilua ja kuuluu oppimiseen.

Mieti etukäteen omaa urheilijaidentiteettiäsi ja mitkä asiat tukevat kilpailuissa sinua urheilijana. Kaikille kilpailut eivät ole sosiaalinen tapahtuma. Kavereiden kanssa juttelu on toki mukavaa, mutta ei välttämättä auta urheilijaa keskittymään edessä olevaan suoritukseen. Uskalla ottaa aikaa itsellesi. Tiedosta, että esimerkiksi muiden negatiiviset vuodatukset omasta epäonnistuneesta suorituksesta voivat tarttua myös sinun mielialaasi. Urheilijan kuuluu myös syödä urheilijan tavoin. Vaikka kuinka jännittäisi ja oksettaisi, syö. Alhainen verensokeri altistaa luovuttamiselle.

Estekisoissa voi olla hyödyllistä tarkkailla muiden suorituksia huomatakseen mahdolliset haastavat kohdat radassa. Älä kuitenkaan sorru edustavuuserheeseen, jossa yleistetään yksittäisen tapauksen perusteella. Varo edustavuuserhettä myös omalla kohdallasi. Se että hevonen on kerran ollut jännittynyt kouluradalla maneesissa, ei tarkoita sitä että se olisi aina jännittynyt maneesissa. Palauta mieleesi onnistumisen hetki ja mieti miltä hetkessä tuntui. Ratsasta tuota tunnetta kohden.

Ihmisten suurin pelko on julkinen puhuminen, kuolema tulee listassa vasta toisena. Ei siis ole ihme, että kilpailuissa muiden silmien alla jännittää. Tunnetta ei voi poistaa, mutta sitä voi oppia ohjaamaa. Jos paniikin tunne pääsee niskan päälle, aloita tunnistamalla tunne. Hyväksy tunne ja erottele siitä johtuvat oireet. Tarkastele oireita ulkopuolisen silmin, ja lopulta odota hetkinen. Paniikissa erittyvä adrenaliini imeytyy ja häviää muutamassa minuutissa. Paniikin tunne on siis kurjuudestaan huolimatta läsnä vain pienen hetken.

Juttu on tehty urheilupsykologi Anna Andersonin "Psyykkisellä valmentautumisella kohti kisakautta" luennon perusteella.

Kuvat Laura Markoff

Lainaus

Intohimona kenttäratsastus

Ystäväni hevonen — Wed, 27 Nov 2013 20:06:24 +0000

Muusa on 15-vuotias ja haluaa kenttäratsastajaksi. Tavoite ei ole saavuttamaton, siitä on osoituksena esimerkiksi junioreiden SM-kisojen neljäs sija Hops-hevosen kanssa ja paikka maajoukkueleireillä. Töitä unelman eteen on kuitenkin tehtävä.

Tv-sarja 3,2,1, ratsasta! kertoo Muusan valmistautumisesta ja valmentautumisesta kenttäkisoja varten muutamaa vuotta nuoremman Jessin silmin. Jessi ratsastaa samalla tallilla ja hoitaa ratsastuskoulun Dody-ponia. Jessi on mukana auttamassa, niin kotitreeneissä kuin kisoissakin.

Kenttäratsatus on monipuolisuudessaan samaan aikaan kiehtova ja haastava. Ratsastajan ja hevosen täytyy hallita kaikki kolme lajia: kouluratsastus, rata- ja maastoesteet. Lisäksi molempien tulee olla riittävän hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa, jotta suorituskykyä riittää loppuun asti. Ja kaiken pitää onnistua - jotta ratsukko pääsee edes starttaamaan maasto-osuudelle, täytyy sekä kouluratsatuksesta että rataesteistä saada hyväksytty tulos.

Sarjan kuudessa osassa seurataan miten tyttöjen arki sujuu tallilla ja mitä kaikkea on tehtävä ennen kuin pääsee kisoihin asti. Entä miten kisoissa käy, kun onnistumisen ja epäonnistumisen välissä on vain sekunnin murto-osia?

Katso ensimmäinen ja toinen jakso Areenasta :)

Ja muistathan, että sieltä löytyy myös kaikki Ystäväni hevosen 14 jaksoa.

Kuvat Emmi Kähkönen ja Viivi Salmi

Lainaus

Elävän arkiston 70-lukulaisen kuvakisan satoa

Ville Matilainen — Wed, 07 Aug 2013 09:33:42 +0000

Elävän arkiston vuoden 2013 kesäkisassa kerättiin aitoja ja 70-luvun innoittamia valokuvia.

Lainaus

Haluatko Summerin ja Demin stylistiksi?

summeri — Thu, 02 May 2013 12:20:36 +0000

Onko sinulla pettämätön tyylitaju? Oletko intohimoisen innostunut trendeistä? Haluatko kurkistaa muotikuvausten kulisseihin ja päästä mukaan tekemään Demi-lehden juhlanumeroa? Osallistu Summerin stailaus-kilpailuun ja olet askelen lähempänä unelmasi toteutumista.

Kilpailuohjeet

Miten sinä stailaisit kuvassa olevan tytön? Löydät kuvan täältä.

1. Muokkaa tytölle tyylisi tietokoneen tai puhelimesi avulla. Voit myös tulostaa kuvan ja piirtää, leikata ja liimata haluamasi asukokonaisuuden.
2. Lähetä kilpailutyösi meille sähköpostitse: summeri@yle.fi tai kirjeessä osoitteeseen: Yle Summeri, PL 77, 00024 Yleisradio. MUISTA LIITTÄÄ MUKAAN YHTEYSTIETOSI!
3. Täytä kuvan lähettämisen jälkeen kilpailulomake.

Kilpailuaika 2.5 - 13.5. Kilpailutöitä laitetaan esille kuvagalleriaan kilpailun aikana.

Kilpailun voittaja pääsee stylistin apulaiseksi Demin 15-vuotisjuhlanumeron kuvauksiin loppukeväällä. Summeri ja Julianna seuraavat kuvauksia ja päivän huippuhetkiä nähdään ohjelmassa kesäkuussa.

Lainaus