Blogit - äänestäminen

Mitä teemme demokratialle?

Juhana Säilynoja — Mon, 08 Sep 2014 10:41:47 +0000

Mietin pitkään, että laittaisinko tämän kirjoituksen otsikon viimeisen sanan muotoon demokratialle vai demokratialla. Mietin mikä valtava valta on kysymyksellä, jossa kyseenalaistetaan demokratian arvo.

Demokratia eli kansanvalta on sanana ja käsitteenä niin itsestään selvästi hyvä, että sen kyseenalaistaminen samalla kiihottaa ja ujostuttaa. Vai onko kansanvalta vain pelkästään itsestään selvä? Melkein jokavuotinen äänestäminen saattaa tuntua enemmän rasitteelta kuin vaikuttamisen juhlalta.

Vuonna 1994 June Zondi iloitsi. Hänestä tuntui suurenmoiselta päästä äänestämään ensi kertaa vapaissa vaaleissa Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon jälkeen. Tieto siitä, että minulla on ääni ja sillä äänellä on yhtäläinen valta kaikkien muiden kanssa, on demokratian jalkakivi.

Mutta toimiiko suomalainen edustuksellinen demokratia näin? Kansaa enemmän valtaa on tietenkin sen käyttäjillä, jolloin kysymykseen tulee, edustavatko vallankäyttäjät kansaa. Tätä kysymystä jäin pohtimaan useaksi illaksi sen jälkeen, kun olin koostanut Elävän arkiston artikkelin kansalaisaloitteesta. Varsinkin lakivaliokunnan puheenjohtajan Anne Holmlundin pohdinta kansalaisaloitelaista jäi kummittelemaan päähäni.

Hän mietti maaliskuussa 2013 Aamulehdessä, että pitäisi poliittisesti arvioida, onko kansalaisaloitteella ollut tarkoitus luoda lainsäädännön ohituskaista. Tämä kysymys on luultavasti tarkoitettu pohdinnaksi kansalaisaloitelain valmiudesta, mutta se paljastaa kaksi mielenkiintoista asiaa. Suoralla demokratialla, jonka ainoa, vaikkakin vähäinen, työkalu kansalaisaloite on, löytyy vastustajia politiikan ytimestä. Vaikka pohdinta voidaan tulkita myös poliitikon oman vallan suojelemiseksi, kertoo se ehkä enemmän siitä, että suomalainen poliittinen järjestelmä ei tue suoraa demokratiaa, eli suomalainen valtarakenne vie päättämistä kauemmas kansasta.

Holmlundin toinen huoli oli, että kansalaisaloitteiden kautta voi ministeriöiden lainvalmistelijat joutua käyttämään aikaa hankkeisiin, jotka ovat jopa hallitusohjelman vastaisia. Tämä ajattelu viittaa, että hallituksen tahto on preferenssijonossa rankattu tärkeämmäksi kuin kansan. Toteutuuko kansanvalta?

Samana vuonna 2013 eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen kommentoi kansalaisaloitteita, että eduskunnan ei tarvitse riippumattomana ottaa käsittelyynsä mitään, mitä se ei tahdo. Tämä taas korosti eduskunnan eli kansanedustajien riippumattomuutta kansasta. Millaista kansaa he edustavat, mikäli he ovat täysin siitä riippumattomia?

Suora demokratia ei voi toimia kaikessa päätöksenteossa, mutta mikäli kansaa ei kuulla, ei pelkkä edustuksellisuus riitä. Suomalaisen demokratian kriisi on pitkään ollut kansalaisten tunne siitä, että omilla teoilla ei ole väliä, että kansalla ei ole valtaa. Päättäjät, kun kerran olette tällaisen hienon mahdollisuuden demokratialla kansalaisaloitelailla luoneet, älkää antako institutionalismin ja totuttujen tapojen tappaa sitä.

Kansanvallassa valta kuuluu kansalle.

Ajatuksia, palautetta ja muita viestejä voit lähettää toimittajalle Twitterissä @Sailynoja

Lainaus

Eurovaalit EU-maissa

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 09 Apr 2014 07:49:05 +0000

Viime EU- vaaleissa Suomen äänestysprosentti oli 40,3. Alitimme sillä luvulla koko EU:n keskiarvon, joka oli 43,1.

Eri EU-maiden kansalaisten äänestysinnostuksen vertailua tosin vaikeuttaa se, että joissain EU-maissa on voimassa äänestyspakko. Ja itse vaalitulosten vertailua tietysti haittaa se, että joissain maissa pienpuolueitten läpi pääsy on helpompaa kuin esimerkiksi meillä.

Mutta nouseeko äänestysvilkkaus näissä vaaleissa? Mitä aiheesta sanoo Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen?

Joka tapauksessa EU-keskustelu talouskriisinkin myötä kiinnostaa aiempaa useampaa.

Näiden vaalien suuriksi keskustelun teemoiksi saattavat nousta talouskriisi, pankkiunioni, energiapolitiikka, työvoimapolitiikka, maahanmuuttopolitiikka, ja Ukrainan kriisin myötä puhe ulkosuhdehallinnasta.

Äänestyspäätöstä pohtiessaan kannattaa tietysti tutkia mitä ehdokkaat itsestään kertovat, ja tarjolla on myös runsaasti nettisivuja, joista saa lisää tietoa eri näkökulmista.

Esim. yleistietoa eurovaaleista löytyy tästä:

http://www.elections2014.eu/fi

Tästä löytyy pollwatchin sivut joista puhuttiin ohjelmassa

http://www.electio2014.eu/pollsandscenarios/polls

Näillä sivuilla voi seurata poliittista keskustelua. Nekin mainittiin ohjelmassa

http://electionista.com/

Ja tässä myös ohjelmassa mainitut sivut joilta esimerkiksi voi etsiä tietoa nykyisten parlamentaarikkojen mahdollisista kytkennöistä eri intressipireihin

http://corporateeurope.org/

Lainaus

Miten Suomella menee?

Eve Mantu - äänestyskramppipotilas — Mon, 07 Mar 2011 10:38:57 +0000

Valitse viisi sektoria – viisi elämänaluetta, joihin mielenkiintosi kohdistat. Valintaa ohjatkoon sinun oman sydämesi ääni. Ota pohdintaan vaikka miten Suomen sokerijuurikkaan viljelijöillä menee, miten Suomen alle kaksivuotiailla lapsilla menee, miten kioskiyrittäjillä menee, miten autokorjaamoilla menee ja miten Suomen jokivesistöillä menee. Valitse itse. Mitä kapeamman sektori valitset, sitä yksityiskohtaisempaa tietoa saat.
Mitkä tahansa sektorit suomalaisesta elämästä valitsetkin, yritä löytää tietoa, kokemuksia ja perusteltuja mielipiteitä. Jos sinulla on valmiiksi tietoa joltakin elämänalueelta, sen parempi.
Kerro tutkimustesi tulokset täällä.

Lainaus