Blogit - eurovaalit

Eurovaalit EU-maissa

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 09 Apr 2014 07:49:05 +0000

Viime EU- vaaleissa Suomen äänestysprosentti oli 40,3. Alitimme sillä luvulla koko EU:n keskiarvon, joka oli 43,1.

Eri EU-maiden kansalaisten äänestysinnostuksen vertailua tosin vaikeuttaa se, että joissain EU-maissa on voimassa äänestyspakko. Ja itse vaalitulosten vertailua tietysti haittaa se, että joissain maissa pienpuolueitten läpi pääsy on helpompaa kuin esimerkiksi meillä.

Mutta nouseeko äänestysvilkkaus näissä vaaleissa? Mitä aiheesta sanoo Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen?

Joka tapauksessa EU-keskustelu talouskriisinkin myötä kiinnostaa aiempaa useampaa.

Näiden vaalien suuriksi keskustelun teemoiksi saattavat nousta talouskriisi, pankkiunioni, energiapolitiikka, työvoimapolitiikka, maahanmuuttopolitiikka, ja Ukrainan kriisin myötä puhe ulkosuhdehallinnasta.

Äänestyspäätöstä pohtiessaan kannattaa tietysti tutkia mitä ehdokkaat itsestään kertovat, ja tarjolla on myös runsaasti nettisivuja, joista saa lisää tietoa eri näkökulmista.

Esim. yleistietoa eurovaaleista löytyy tästä:

http://www.elections2014.eu/fi

Tästä löytyy pollwatchin sivut joista puhuttiin ohjelmassa

http://www.electio2014.eu/pollsandscenarios/polls

Näillä sivuilla voi seurata poliittista keskustelua. Nekin mainittiin ohjelmassa

http://electionista.com/

Ja tässä myös ohjelmassa mainitut sivut joilta esimerkiksi voi etsiä tietoa nykyisten parlamentaarikkojen mahdollisista kytkennöistä eri intressipireihin

http://corporateeurope.org/

Lainaus

EU:n poliittinen kenttä muutoksessa

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 26 Mar 2014 08:52:23 +0000

Toukokuun EU parlamenttivaaleja lähestyttäessä ilmassa on poliittisia jännitteitä.

Miten puolueet ja äänestäjät reagoivat Ukrainan kriisiin? Haetaanko EU:sta ja federalisaatiosta turvaa, vai haluavatko maat lisää itsenäisyyttä ulkosuhteidensa hoitoon?

Ja mistä puhumme kun puhumme federalisaatiosta? Valtio opin professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta on sitä mieltä, että nimenomaan federalististen rakenteiden avulla jäsenmaat saisivat lisää itsenäisyyttä, koska silloin valta- ja vastuusuhteet olisivat selkeämpiä.

Uusia eurokriittisiä pienpuolueita on ilmeisesti tulossa parlamenttiin ja eurokriittisten ryhmien kasvua on ennustettu jo pitkään. Pirstooko Ukrainan kriisi eurokriittisten nousun?

Ja mihin suuntaan etenee oikeiston ja vasemmiston suhde parlamentissa. Muuttuvatko valtasuhteet?

Lainaus

Mitä EU vaalien äänestäjä haluaa?

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 15 Jan 2014 08:20:13 +0000

Lapsia ja koiria on näkynyt monessa EU-vaalimainoksessa ja luultavasti näkyy tänäkin vuonna. Samalla vaalilauseet mainosten etusivuilla ovat ympäripyöreitä. Arvokasta mainostilaa käytetään yllättävän usein näin. Miksei riitä, että ehdokas kertoo millaisia asioita hän haluaa ajaa?
Entä minkälaisen ehdokkaan äänestäjät EU- vaaleissa mainosten suunnittelijoiden mukaan mahtavat haluta? Perheellisen koiranomistajan joka voi olla äänemme Euroopassa? Tänä vuonna tulemme todennäköisesti näkemään vaalimainoksia, joissa ehdokkaan kerrotaan olevan konkreettisimmillaan vastuullisen talouspolitiikan kannattaja. Ja melko varmaa on, että hän joka toteaa mainoksessaan: "Kaikki hyvin ja näillä mennään", ottaa aika ison riskin läpipääsemisensä suhteen.
Aiheesta haastateltavana on Viestinnän tutkija Annamari Huovinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Lainaus

EU ja muutosten vuosi

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 08 Jan 2014 07:53:25 +0000

Tänä vuonna valta vaihtuu paitsi parlamentissa, niin myös komissiossa. Mutta paljonko EU:n politiikka muuttuu äänestystulosten perusteella? Mikä vaikutus äänestäjiin tulee olemaan talouskriisillä ja sen esiin nostama keskustelulla EU:n harjoittamasta talouskurista ja maiden keskinäisen solidaarisuuden tarpeesta ja euron ongelmista?

Entä miten etenee EU:n federalismikehitys ja miten vahvaa tulee olemaan populismin nousu? EÚ:n vastustus on lisääntynyt, mutta vasta vaalien jälkeen nähdään onnistuvatko vastustajat toimimaan yhdessä millään lailla. Nähtäväksi jää sekin, miten EU:n vastustuksen nousu vaikuttaa jäsenmaiden kansalliseen politiikkaan ja niiden äänenpainoihin neuvostossa.

Vaalien jälkeen odotettavissa on myös mielenkiintoisia näytelmiä siitä, miten valtaa ja EU:n huippuvirkoja jaetaan osin äänestystuloksien perusteella. Väheneekö jäsenmaiden valta? Samoin nähdään, mitä tulee käymään puolueiden asemalle vaalien jälkeen. Vahvistuuko se? Jos vahvistuu, niin miten se vaikuttaa siihen kuka politiikan suuntaa määrää. Väheneekö samalla lobbareiden valta EU:ssa.

Kun vanha parlamentti ja komissio lähtevät ja uudet tulevat tilalle, niin se tulee todennäköisesti hidastamaan EU:n toimintaa. Mitään tyhjää välivuotta ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä jo aloitettuja asioita on käsiteltävä jatkossakin. Esimerkiksi pankkiunionikeskustelu on vielä aika levällään ja mahdollinen vapaakauppasopimus USA:n kanssa etenee johonkin suuntaan.

Brysselin koneessa aiheesta on haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Lainaus

Matkalla tiukempaan talouskuriin

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 11 Dec 2013 08:27:01 +0000

EU:n harjoittama jäsenvaltioiden talouksien ohjaus on kiristymässä. Maiden pitää vuotuisen kuuden kuukauden jakson ajan koordinoida talousarvio-, makrotalous- ja rakennepolitiikkansa niin, että niissä otetaan huomioon EU:n suositukset.

Jos maa ei noudata finanssipolitiikan sääntöjä tai niitä suosituksia jotka se saa EU:lta makrotaloudellisten epätasapainojensa korjaamiseksi, se voi menettää ison osan niistä rahoista joita se saa EU:n budjetista.

Mutta mikä on hyvää talouspolitiikkaa ja kenen kannalta.

Valinnat ovat lopulta poliittisia ja näillä asioilla on myös kohtalonyhteys seuraaviin eurovaalien tulokseen

Entä miten tilanne kehittyy tästä eteenpäin?

Mikäli euroalueella halutaan jatkossa nykyistä syvempää rahaliittoa yhteisine velkoineen ja niihin liittyvine vielä tiukempine jäsenvaltioiden talouspolitiikan säätelyineen, se vaatisi jo perussopimuksen muutoksen.

Mutta onko sellainen tulossa? Komisson puheenjohtaja Barroso on luvannut esitellä ajatuksensa mahdollisesta perussopimuksen muutostarpeesta ennen vaaleja.

Nyt kun euroskeptisyys on nousussa ympäri Eurooppaa, ei varmaankaan ole poliittisesti kovin helppoa ehdottaa ainakaan kovin isosti EU:n valtaa lisäävää perussopimuksen uudistusta.

Ohjelmassa on haastateltavana Taneli Lahti joka toimii komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin kabinetissa neuvonantaja

Lainaus

EU kriittisyyden nousu

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 27 Nov 2013 08:12:51 +0000

Lähteekö laatta liikkeelle? Millä tekniikalla perussuomalaiset voisivat saada ne 3 - 4 paikkaa europarlamentissa joita he havittelevat?

Iso kysymys on myös se, kannattaako Timo Soinin lähteä ehdolle europarlamenttiovaaleihin, vai keskittyä seuraaviin eduskuntavaaleihin vaikuttaakseen meidän EU-politiikkaamme täältä. Perussuomalaisten oppositiopolitiikka onkin ollut näkyvää, mutta miten tosissaan perussuomalaiset ovat taistelemassa hallituspaikasta. Ainakin puolue on nyt siinä suhteessa paremmassa neuvottelutilanteessa tilanteessa kuin ennen. Monet kipeät päätökset on jo tehty, eikä Perussuomalaisten kanta EU:hun tai EMU:un ole kovin jyrkkä verrattuna EU-kriittisiin puolueisiin muissa jäsenmaissa.

Poliittisen pelin kannalta erityisen kiinnostavaa tulee olemaan se mitä tapahtuu heti vaalien jälkeen. EU-kriittisyys on noussut koko EU:n alueella. Kuinka iso osuus tulevista ryhmittymistä vastustaa federalisaatiota ja kuinka rajusti. Ja miten paljon asia tulee jakamaan mielipiteitä puolueiden sisällä. Ja miten lopulta rajat vedetään ryhmittymien välille

Lainaus

EU-tyytymättömyyttä ilmassa

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 20 Nov 2013 14:33:09 +0000

Enemmistö suomalaisista haluaa muutosta EU:n toimintaan, kaksi viidestä aikoo protestoida EU:ta vastaan äänestämällä EU-vaaleissa, joka toinen haluaisi vaihtaa edustajia Euroopan parlamentissa ja samoin joka toinen on varma siitä, että aikoo äänestää eurovaaleissa. Näin sanotaan TNS Gallupin tekemässä puoluebarometrissa. Mutta miten näitä tuloksia on luettava? Minkälaista muutosta ihmiset haluavat? Ja miten se vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen kevään eurovaaleissa?

Ja entä mikä on tilanne muualla Euroopassa?

EU teettää jatkuvasti koko EU:n laajuisia eurobarometri-tutkimuksia saadakseen selville kansalaisten mielipiteitä eri asioista. Niiden perusteella suhtautuminen EU:hun on hyvin erilaista eri jäsenmaissa. Mutta miten suuri ongelma on se, että kysymysten ymmärtäminen voi toisinaan olla hyvin vaikeaa ja samoin koko EU:n toimintamekanismien sisäistäminen. Onko vastauksilla merkitystä jos kysymyksiä ei ole kunnolla ymmärretty? Vai onko sittenkin tärkeintä saada selville yleiset tunnelmat EU:n suhteen.
Aiheesta puhuu toimialajohtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupista.

Lainaus

Lisää parempaa EU:ta

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 16 Oct 2013 07:37:47 +0000

Lisää EU-aiheista keskustelua Suomeen - myöskin kriittistä keskustelua. Sitä haluaa Eurooppalainen Suomi.

Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Arto Aniluodon mukaan EU-keskustelussa on edetty Juuaps-eipäs-väittelystä eteenpäin. Nyt ollaan jo pisteessä, jossa keskustellaan siitä minkälainen EU olisi hyvä EU.

Keskusteluun onkin nyt erityisesti syytä ensi kevään europarlamenttivaalien vuoksi. Tulevat vaalit innostavat monenlaiseen spekulaatioon. Hajaantuvatko puolueiden ehdokkaiden rivit EU- politiikan tavoitteiden suhteen? Entä valitaanko mihinkään suureen ryhmään suomalaista kärkiehdokasta? Suurimman ryhmittymän kärkiehdokkaastahan tulee vaalien jälkeen muodostettavan uuden komission puheenjohtaja. Entä mihin ryhmittymiin parlamentissa meidän tulevat europarlamentaarikkomme liittyvät. Tuleeko mitään muutoksia, vai mennäänkö entisellä linjalla.

Euroopan unioni vaikuttaa jo monin yllättävinkin tavoin EU-kansalaisten elämään.

Mutta entä kansallisvaltiot? Mikä merkitys niillä tulee olemaan? Tuleeko federalisaatio muuttamaan muotoaan niin, että vaikka osa asioista päätetään entistä tiukemmin EU:n kautta, niin joidenkin asioiden päätösvaltaa siirretään takaisin kansalliselle tasolle. Vai tuleeko kansallisvaltioiden merkitys tulevaisuudessa vääjäämättä pienenemään?

Lainaus

Europarlamentti ja muutosten aika

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 03 Apr 2013 06:53:21 +0000

"Tästä tulee vuodesta 2014 lähtien hirveä määrä vaaleja.

2014 tulossa eurovaalit, 2015 eduskuntavaalit, 2016 kunnallisvaalit, 2017 ei vaaleja, mutta 2018 presidentinvaalit kaksi kierrosta ja 2019 tulisi alle kahden kuukauden välein eduskuntavaalit ja eurovaalit" , toteaa Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen, joka muuten muiden töidensä ohessa kirjoittaa blogia "Kohti eurovaaleja 2014"

Europarlamenttivaaleihin on siis enään reilu vuosi aikaa. Todennäköisesti ne pidetään toukokuussa 2014. Spekulaatio tulevista ehdokkaista ja vaalien pelitilanteesta onkin jo käynnissä täyttä päätä. Nykyisistä mepeistä suurin osa on ilmoittanut asettuvansa ehdolle tulevissa vaaleissa ja koko ajan ilmestyy tulee uusia eurokansalaisia , jotka joko ovat asettumassa ehdokkaiksi tai joiden ehdokkaaksi asettumista vielä jännitetään.

Puolueiden kannatusluvut ovat muuttuneet paljon sitten viime eurovaalien ja todennäköisesti näin talouskriisin aikaan odotettavissa on hyvin värikkäitä vaalikeskusteluita.

Nykyisen parlamentin pitää kuitenkin loppukaudella päättää vielä monista isoista asioista.

Budjettikehysneuvottelut ovat vielä kesken, samoin maatalouspolitiikan kokonaisuudistus tulevaa rahoituskehyskautta varten. Myös talouskriisi aiheuttaa jatkuvasti lisää pohdittavaa. Suuria teemoja ovat esimerkiksi pankkiunioni ja se, miten tulevaisuudessa mahdollisesti edetään kohti todellista talous- ja rahaliittoa .

Lainaus

Yle avaa dataa

Kari Haakana — Mon, 09 May 2011 09:19:56 +0000

Avoin data on viimeisen vuoden aikana noussut verkkojournalismin kuumaksi kysymykseksi. Guardianin, New York Timesin, BBC:n ja vaikkapa Norjan yleisradioyhtiö NRK:n esimerkkejä on seurattu myös Ylessä kiinnostuneina. Avoin data on lähtenyt liikkeelle Suomessakin muun muassa valtioneuvoston taannoisen päätöksen myötä.

Yleä on viime syksynä ja kuluvan kevään aikana lähestytty datanavauspyynnöillä. Suurin kiinnostus on kohdistunut vaalikoneiden vastaustietoon, mutta muunkin Ylen toiminnassa syntyneen datan perään on kyselty.

Onkin ilo kertoa, että Ylen dataa ryhdytään avaamaan. Tulevina viikkoina julkaisemme tässä blogissa linkkejä Ylen avoimeen dataan muutamissa eri muodoissa. Luvassa ovat muun muassa kaikki teknisesti julkaisukelpoisessa muodossa olevat vaalikonetiedot vuodesta 2007 lähtien sekä ainakin yksi rajapinta.

Kaikki nyt julkaistava tieto julkaistaan Creative Commons -lisenssillä, ellei toisin ilmoiteta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että julkaistavaa tietoa saa käyttää uusien teosten osana, kunhan lähde mainitaan. Toivomme, että tietoa hyödynnättäessä linkitetään selvästi tämän blogin siihen kirjoitukseen, jossa alkuperäinen datasetti tai linkki siihen on julkaistu.

Pyrimme datan avaamisella löytämään uudenlaisia keinoja toimia yhdessä Ylen ulkopuolisten tahojen kanssa. Jos kokemukset ovat hyviä, pyrimme viemään datan avausta jatkuvaksi toimintamuodoksi. Mutta jotta pystyisimme toimimaan oikein, kaipaamme palautetta. Kerro siis tämän blogin kommenteissa tai vaikkapa sähköpostitse (kari.haakana ät yle.fi), mitä dataa toivoisit Ylen avaavan tai miten toivoisit Ylen avoimen datan suhteen toimivan.

Lainaus