Blogit - pankkiunioni

EU ja talouden kehitys

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 12 Nov 2014 08:49:43 +0000

Vaikka pankkien stressitestit antoivat hyvän tuloksen, niin asia ei ole vielä loppuun käsitelty. Pankkien saamisten laatu on tarkastettu ja stressitestit suurimmille pankeille tehty. Suurin yllätys testeissä oli johtaja Leena Mörttiselle kilpailu ja kasvu vastuualueelta Elinkeinoelämän Keskusliitosta (EK:sta) se, että jotkut pankit ovat käyttäneet sellaisia pääomainstrumentteja, jollaisten arvo tulee muuttumaan maailmanlaajuisesti ainakin Baselin pankkikomitean vaatimusten mukaan todennäköisesti vuonna 2019 . silloin tilanne voi näyttää toiselta.

Stressitesteissä ei myöskään otettu huomioon mahdollista deflaatiota, koska oletus on, että keskuspankki kykenee halutessaan nujertamaan deflaation.

Mutta miltä vaikuttavat EU:n kasvunäkymät? Rakenteellisia ongelmia on, mutta mitkä ovat vahvuudet? Öljyn hinnan on lasku on elvyttänyt kulutusta Euroopassa ja muualla. Yhdysvaltain talouden positiivinen kehitys auttaa EU:n taloutta. Dollarin arvo nousee ja euro laskee, joten EU:n vienti Yhdysvaltoihin vetää. Lisäksi esim Kiinassa työvoiman työvoiman hinta nousee. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että työpaikkoja voi tulla takaisin Eurooppaan. Mutta miten EU selviää siitä, että esim. Saksa vahvoine ylijäämineen ei harrasta kovin elvyttävää politiikkaa, ja siten pakottaa muutkin maat kireään politiikkaan.

Entä työvoimapolitiikka? Työvoimaa tarvitaan Leena Mörttisen mukaan lisää tulevaisuudessa, mutta silläkin on rajansa. Jos työnhakijoille ei löydy työtä, niin todennäköisesti silloin sosiaalimenot nousevat, mikä tarkoittaa kiristyvää verotusta myös yrityksille ja sitä kautta vähemmän houkuttelevaa toimintaympäristöä. Ongelmana on tällä hetkellä joidenkin maiden suurtyöttömyys, joka saattaa aiheuttaa poliittista levottomuutta. Samalla kuitenkaan työvoima ei liiku kovin paljon. Onko tulevaisuuden työelämä paitsi ehkä aiempaa joustavaa, niin kuitenkin sellaista, että sitä voi tehdä kotiseudultaan käsin esim. netin kautta tai muuten aiempaa joustavammin. Silloin esim. kolmansista maista EU:ssa työllistyvä työvoima voi tehdä työtä omalta osaltaan asuen kotimaassaan.

Lainaus

EU ja taloudellinen valta ja vastuu

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 16 Jul 2014 07:59:42 +0000

Tällä hetkellä EU puuttuu arvioin, suosituksin ja myös mahdollisin sakoin jäsenmaiden harjoittamaan talouspolitiikkaan. Mitä siitä seuraa käytännössä? Sekoittuvatko taloudenpidon valta ja vastuusuhteet? Ja mitä tehdään jos komission antamat neuvot osoittautuvatkin huonoiksi ja niitä seuraamalla ajaudutaan taloudellisiin ongelmiin? Kenen ja minkälainen silloin on vastuu? Komission, kaikkien jäsenmaiden vai ohjeita noudattaneen jäsenmaan?

Mihin suuntaan EU on kehittymässä. Pankkiunioni on askel kohti tiiviimpää yhteistyötä euromaiden välillä mutta mihin suuntaan kehitys siitä jatkuu? Tullaanko yhteistyötä lisäämään ja ollaanko myös matkalla kohti yhteisiä velkoja, eurobondeja. Ja mitä siitä seuraa? Ainakin kiinnostavia juridisia ongelmia.

Entä mihin suuntaan EU:ta kannatta kehittää. Viime EU-vaaleissa EU-skeptikot menestyivät hyvin. Tarkoittaako se, että EU-kansalaiset eivät halua, että EU kehittyy esim. Saksan ja Espanjan tyyppiseksi keskusjohtoiseksi liittovaltioksi, vaan rakenteeltaan mieluummin esim. Sveitsiä muistuttavaksi. Eli siis sellaiseksi, jossa vahvat jäsenvaltiot muodostavat liiton, eikä EU kovin vahvasti niitä säätele.

Haastateltavana on alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo valtiovarainministeriöstä.

Lainaus

EU ja uudet haasteet

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 28 May 2014 08:12:12 +0000

EU:n kaikissa maissa on käyty omanlaisensa EU-vaalit. Mutta mitä seurauksia sillä on alkavan kauden EU-politiikkaan?

EU-kriittisten ryhmien kasvun myötä, voi ehkä olettaa, että EU:n valtaa lisäävät hankkeet eivät ole alkavalla kaudella kovinkaan isosti myötätuulessa.

Todennäköisesti myös oikealla olevat ryhmät ovat aiempaa enemmän oikealla ja vasemmalla olevat ryhmät aiempaa enemmän vasemmalla.

Ja ainakin aluksi Parlamentin reaktiot eri teemoihin ovat todennäköisesti tavallista ennalta- arvaamattomampia.

Mutta miten ja millä perusteella parlamentin alkavan kauden poliittiset ryhmät tulevat muodostumaan.

Ja miten tämä kaikki vaikuttaa tämän kauden odotettavissa olevien isojen teemojen ratkaisuihin?

Missä muodossa pankki-unionia viedään eteenpäin? Miten federalistiseksi koko pankkiunioni koetaan, ja Miten EU-kriittisten voimien lisääntyminen vaikuttaa parlamentin suhtautumiseen asiaan?

Entä Miten käy EU:n ja USA:n vapaakauppa- ja investointisuojasopimuksen? Tullaanko siitä ehkä lopulta tiputtamaan nyt suunnitteilla olen kaltainen välimiesmenettelyosio pois? Vaiko jotain ihan muuta vääntöä? Parlamentti voi vain joko hyväksyä tai hylätä sopimusehdotuksen kokonaisuudessaan. Todennäköisesti siis tulossa on mielenkiintoista keskustelua aiheesta

Tai entä Energia ja ilmastopolitiikka miten se muotoutuu? Miten paljon vihreät saavat ajatuksiaan läpi ja miten paljon teemaan vaikuttaa esim. EU:n tuleva taloustilanne.

Ohjelmassa on haastateltavana Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

Lainaus

EU ja Saksan linja

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 21 May 2014 10:01:25 +0000

Miten Saksasta on tullut EU:ssa nykyisen kaltainen iso toimija ja miten sen käy tulevaisuudessa. Sen talous on EU maiden isoin ja myös väkiluvultaan se on ainakin toistaiseksi EU:n suurin jäsenmaa, mutta saattaa olla, että Iso-Britannia ja Ranska tulevaisuudessa ohittavat sen väkimäärässä. Laskeeko Saksan painoarvo EU:ssa silloin? Ja jos laskee, niin kuinka paljon?

Mutta mitä Saksa haluaa? Ainakin pankkiunionin suhteen Saksa on vetänyt omaa linjaansa ja saanut tahtonsa läpi ja energiapolitiikassa sen päätös luopua ydinvoimasta on yllättänyt monet.

Mutta entä saako se aina tahtonsa läpi EU:ssa? Sillä on paljon vaikutusvaltaa neuvostossa ja parlamentin suurissa ryhmissä, mutta esimerkiksi sen tapa hoitaa talouttaan ei ole miellyttänyt kaikkia muita EU-maita eikä myöskään komissiota. Joutuuko saksa tulevaisuudessa noudattamaan vähemmän kireää ja vähemmän kireää talouspolitiikkaa.

Haastateltavana tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

Lainaus

EU:n pankkiunioni - ratkaisu vai ongelma

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 14 May 2014 08:01:11 +0000

EU:n pankkiunionilla on tarkoitus on lisätä pankkien EU-tasoista valvontaa ja myös kerätä pankeilta kahdeksan vuoden aikana 55 mrd euron rahasto tulevien kriisipankkien pankkien pelastamista varten.

Mutta onko tuo pankeilta kerätty 55 mrd:n euron summa alkuunkaan riittävä, jos iso pankkikriisi iskee?

Ja onko riittävän hyvä pankkikriisejä ehkäisevä pankkien etukäteisvalvonta ylipäätään millekään elimelle mahdollista?

Vai onko todennäköistä, että seuraavan pankkiriisin aikaan pankkiunionimaiden veronmaksajien pitää olla mukana maksamassa tukia pankkiunionimaiden kriisipankkien pelastamiseksi?

Ja miten iso askel se on EU:n federalisaation suuntaan.

Olisiko sittenkin parempi pitää huoli siitä, että pankeista ei kasva liian isoja kaatuakseen, vaan että voivat kaatua hallitusti.

Viime aikoina on puhuttu siitä, että pankeilla on lainanantoonsa nähden liian pieniä pääomia. Tällä hetkellä kun pankki antaa lainaa, niin sillä pitää olla omaa pääomaa yleensä n. 8% lainanannosta. Mikäli laina on ns riskitön, tämänkään kokoista omaa pääomaa ei vaadita. Olisiko järkevämpää vaatia, että pankkien oman pääoman osuus olisi isompi, niin että progressiivisesti pankeilta vaadittaisiin sitä suurempaa prosenttia omaa pääomaa lainanantoonsa nähden, mitä isompia pankit ovat.

Silloin todennäköisesti pankkien itsensäkin kannattaisi pitää huoli siitä etteivät ne kasva niin isoiksi, ettei niiden voi antaa kaatua.

Aiheesta keskustelee tohtori Peter Nyberg.

Lainaus

EU-politiikkaa eurokriisin varjossa

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 07 Aug 2013 07:11:28 +0000

Euromaiden kohtalonyhteys on syvenemässä.

Talouden linjoja yhtenäistää jo nyt six-pack lainsäädäntö, jossa maiden velkaisuuksia ja alijäämiä valvotaan ja säädellään sakkojen uhalla.

Lisäksi pikkuhiljaa tekeillä on Euromaille oma pankkiunioni ja Komissio on myös perustanut asiantuntijaryhmän tutkimaan mahdollisuuksia jonkunlaisiin Euromaiden velkojen yhteisvastuisiin.

Mutta miten pitkälle yhteistyön lisäämisessä voidaan mennä?

Samaan aikaan talous on hitaasti elpymässä, mutta tilanne on vielä hauras.

Haastateltavana on Etla:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä

Lainaus