EU ja 24 kieltä

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 25 Sep 2013 07:22:22 +0000

Monet EU:n eri toimijoiden tuottamat paperit käännetään vain muutamalle EU:ssa käytetylle kielelle, mutta Euroopan unionin tuomioistuimessa tilanne on toinen. Kaikki sen ratkaisut ja julkaisemat tekstit lähtökohtaisesti käännetään kaikille EU:n 24:lle virallisille kielelle.
Tämän tehtävän parissa koko tuomioistuimen käännösyksikössä tekee töitä 900 ihmistä. Euroopan unionin tuomioistuimen suomen kielen käännösyksikön päällikkö Kari Liiri kertoo että työntekijöiden löytäminen näihin tehtäviin ei ole helppoa. Paitsi että näihin töihin halukkaita ranskankielentaitoisia suomalaisia juristeja on vaikeaa löytää, niin alemmissa palkkaluokissa esim. assistenttien huonot palkat vaikeuttavat rekrytointia. Kun tällä hetkellä nämä 24 eri kieltä aiheuttavat sen, että käännettäviä kielikombinaatioita on jo yli viisisataa, niin EU:n mahdollisen laajenemisen myötä tilanne ei ainakaan tule helpottumaan.

Professori emeritus Erkki Pihkala pohtii sitä, miten tilanne mahtaa kehittyä tulevaisuudessa. Tuleeko englannin kielen asema vahvistumaan netin ansiosta entisestään myös EU:ssa?

Ja entä ruotsin kielen asema Suomessa? Voiko EU:n kautta vaikuttaa siihen, että syntyperäisiltä ja täällä koulunsa käyneiltä suomalaisilta ei tasapuolisen kohtelun perusteella vaadittaisi ruotsin kielen osaamista enää esimerkiksi yliopistossa. Ruotsin kielen osaamista kun ei nykyisin vaadita Suomessa maahanmuuttajiltakaan, eikä myöskään ulkomailla koulunsa käyneiltä, sanoo Erkki Pihkala.

Lainaus

Brysselin kone: EU ja aiemmat valtioliitot - haastateltavana professori Erkki Pihkala.

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 21 Aug 2013 07:26:29 +0000

Professori emeritus Erkki Pihkala on opettanut taloushistoriaa Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Hän on sitä mieltä, että EU on ainutlaatuinen kokeilu, jonka kaltaista historiassa ei aiemmin ole ollut, vaikka maailmassa ja Euroopankin alueella on ollut erilaisia valtioliittoja, liittovaltioita ja tulliliittoja.

Mutta mitä asioita taloushistorian perusteella voi miettiä kun EU:ta pohtii?

Mitkään rahajärjestelmät eivät ole olleet ikuisia.

Liittovaltiot ovat kaatuneet, kun niiden talous on kohtalokkaasti heikentynyt.

Suuretkin valtiot kuten Kiina, ovat joutuneet vallanvaihdoksen ja hajaannuksen tilaan ennen kaikkea sisäisten erimielisyyksien takia..

Ja vaikka sodan muistot monissa maissa ovatkin haalistuneet, niin Erkki Pihkalan mielestä on syytä muistaa, kun mietitään EU:n mielekkyyttä, että EU tosiaan on ollut rauhan projekti etenkin Saksan ja Ranskan rauhan ylläpitämiseksi.

Mutta entä mitä historiasta voi oppia nykyhetken pulmien ratkaisemiseksi?

Esimerkiksi sen, että Kreikan lainat olisi järkevintä muuttaa ikuisiksi lainoiksi inflaation hiljaa nakerrettaviksi. Niin on tehty ennenkin muualla.

Tai sen, että koska pieniä valuuttoja voidaan murtaa, ja on murrettu, keinottelemalla niitä vastaan, niin mikäli Suomi jonain päivänä ei halua olla enää Eurojärjestelmässä mukana, se voisi harkita sitä, että se käyttää silti euroa tai euroon sidottua valuuttaa rahana, mutta ei enää osallistu Euronjärjestelmään kuulevien maiden sisäisiin maksatuksiin, kuten esimerkiksi ERVV:hen tai EVM:ään.

Lainaus

Blogit - Erkki Pihkala

EU ja 24 kieltä

Brysselin kone: EU ja aiemmat valtioliitot - haastateltavana professori Erkki Pihkala.