Blogit - valokuvaus

Unelmien koulukuva alkaa maaliskuussa

Elsa Tolonen — Thu, 23 Jan 2014 13:03:15 +0000

Koulukuvaus on vuoden odotetuin hetki. Silti luokkakuvat ovat aina samanlaisia - tylsiä ja jäykkiä. Mutta ei enää. Unelmien koulukuva -tv-sarja toteuttaa kuudesluokkalaisten hurjimmat toiveet, juuri sellaisen luokkakuvan, josta he ovat aina haaveilleet.

Unelmien koulukuva on 7-osainen realitysarja, jossa seurataan, kuinka oppilaiden omasta ideasta syntyy yhteistyöllä huikea valokuva. Porlammin alakoulun kuudesluokkalaiset haluavat olla ninjoja ja Turenki muuttuu Hollywoodiksi. Hamarin kutoset sulautuvat maisemaan, Viikin normaalikoulun 6B joutuu pyörremyrskyn keskelle.

Valokuvaa on mukana toteuttamassa monien ammattilaisten kanssa rock- ja muotikuviin erikoistunut huippuvalokuvaaja Lars Johnson. Juontajana on Ronja Salmi.

Kahden päivän ajan valta on oppilailla
Ohjelma alkaa, kun Unelmien koulukuvan kuvausryhmä tekee yllätysiskun luokkaan. Oppilaat eivät tiedä etukäteen, että juuri heidän ideansa on valittu ohjelmaan. Aikaa valokuvan suunnittelemiseen ja valmisteluun on vain päivä. Seuraavana aamuna on luokkakuvan kuvaus ja lopputulos esitellään juhlallisesti koko koululle. Haasteena on, miten Lars, Ronja ja oppilaat saavat toteutettua hurjat suunnitelmat näin lyhyessä ajassa. Oppilailta vaaditaan sitkeyttä ja yhteistyötä - eikä ongelmiltakaan aina vältytä.

Sarja on täynnä yllätyksiä. Näyttelijä Mikko Leppilampi opettaa, miten punaisella matolla kävellään, pihaan ajaa vanha amerikkalainen koulubussi tai oppilaat viedään silmät peitettyinä salaiseen paikkaan. Tässä ohjelmassa lehmät lentävät, luokka peittyy ilmapalloihin ja nauru kuuluu pihalle asti.

Kutoset on koulun kingejä!
Kutosluokkalaiset ovat alakoulun kingejä ja heillä on pitkä yhteinen historia takana. Tulevana syksynä yhteinen taival päättyy, kun siirrytään yläkouluun. Nyt kutosilla on näytön paikka, mitä he haluavat Unelmien koulukuvalla kertoa itsestään ja millaisen muiston he jättävät itsestään koululleen. Unelmien koulukuva näyttää, miten yhteistyöllä voi saada aikaa huikeita asioita.

”Mä luulin, että te tuutte tänne vaan ottaan jonku kuvan, mut tää olikin näin hieno juttu” Kerkko, Oulu

Unelmien koulukuva Yle TV2 lauantaisin klo 9, alkaen 22.3.2014

Lisätietoja

Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Tommi Hakko
Tuottaja: Elsa Tolonen elsa.tolonen@yle.fi 040-1909154
Tuotanto: Yle Lapset ja nuoret

Lainaus

Gigapikselikamera näkee enemmän kuin paljas silmä

Milla Kontkanen — Tue, 26 Jun 2012 09:43:02 +0000

Muistaako joku Blade Runner -elokuvan ja kohtauksen, jossa Harrison Fordin esittämä Deckard zoomaa tietokoneen avulla syvälle valokuvaan. Deckard löytää kuvasta yllättäviä ja käänteentekeviä yksityiskohtia, joita hän ei voinut nähdä silmin. Tulevaisuuden visio voi olla yllättävän lähellä.

Valokuvat koostuvat pienenpienistä pisteistä eli pikseleistä. Mitä enemmän pikseleitä kuvassa on, sitä enemmän kuvassa on informaatiota ja tarkkuutta. Useimmat nykykamerat ottavat kuvia, joissa on 8-40 megapikseliä. Mutta yhdysvaltaiset sähköinsinöörit ovat nyt kehittäneet kameran, jossa on jopa 50 000 megapikseliä, eli 50 gigapikseliä. Tämä onnistui tahdistamalla 98 pientä kameraa yhdeksi kameraksi.

Insinöörien mukaan gigapikselikamerat saattavat olla kaupoissa jo viiden vuoden kuluessa. Niiden avulla kuvien sisältä voi löytää asioita, joita kuvaaja ei paljain silmin voinut nähdä.

Lue lisää Nature-julkaisusta.

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Läksyt ovat turhia

Seija Aunila — Tue, 03 Apr 2012 07:42:16 +0000

Nyt tutkijatkin ovat tulleet samaan tulokseen kuin koululaiset - läksyt ovat turhia. Itse asiassa läksyistä saatiin mitattavaa hyötyä vasta 11-12-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Ala-astekäisille koulun jälkeen tehtävillä läksyllä ei ollut hyötyä.

Lue lisää aiheesta

Torjunta-aineet tappoivat mehiläiset

Mehiläisten ja kimalaisten joukkokuolemat ovat huolestuttaneet tutkijoita ja maanviljelijöitä ympäri maailmaa. Asiasta on nyt tehty kaksi tieteellistä tutkimusta, jotka molemmat osoittavat syylliseksi yleisesti käytössä oleva torjunta-aineen. Suomessa haittoja ei ole havaittu.

Lue lisää Yle uutisista

Miljoonas valokuva kansainväliseltä avaruusasema ISS:ltä

Mutta kuka otti kuvan? Sitä eivät tiedä edes kuvan ottajat ;/.

Katso myös muut ISS:n upeat varuuskuvat.

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Euroopan avaruusjärjestö tarvitsee sinua amatööriastronomi!

Seija Aunila — Thu, 29 Mar 2012 13:06:05 +0000

ESA etsii nyt hyvää ikonikuvaa avaruudesta. Kannattaa koittaa, vaikka näyttävillä tähtisumukuvilla. Niin ja sen lisäksi, että ESA etsii kuvia, niin se etsii myös amatööriastronomeja, jotka voisivat auttaa kuvan valinnassa.

Lue lisää aiheesta.

Musiikki auttaa matikan opiskelussa

Nyt kuulokkeet korville ja spotify soimaan! Musiikin rytmisyys auttaa matematiikan opiskelussa. Toinen vaihtoehto on taputtaa tahtia matikan tehtävää pohtiessaan.

Lue lisää aiheesta.

Mitä ihmiset oikeasti tekevät sairaslomalla?

Yhdisvaltalaisen tutkimuksen mukaan vain pieni osa ihmisistä makaa sängyssä sairaslomalla. Suurin osa puuhastelee, jotain pientä esimerkiksi pelaa pelejä. Sen lisäksi, että tutkimus paljasti mitä ihmiset oikeasti tekevät sairaslomalla, niin se paljasti myös, että sairaslomalla olevat ihmiset ovat oikeasti sairaita.

Lue lisää aiheesta.

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Introvertit hallitsevat maailmaa ja ydinpommi voi pelastaa sen

Seija Aunila — Mon, 19 Mar 2012 15:06:40 +0000

Introvertit hallitsevat maailmaa

Suulaiden ektroverttien aika on auttamattomasti ohi. Eläköön introvertit! Merkittäviä asioita aikaan saaneet ihmiset ovat yleensä sulkeutuneita introvertteja, eikä puheliaita ekstrovertteja. Introverttien ansiosta meillä on mm. suhteellisuusteoria ja apple.

Katso Susan Cainin TED2012 puhe introverttien voittokulusta Californiassa.

Voit myös seurata Susania twitterissä: @susancain

Ydinpommi voi myös pelastaa maailman

Vaikka ydinpommissa onkin etupäässä huonoja puolia, niin nyt tiedemiehet ovat löytäneet sille myös hyötykäyttöä. Maan ohi lentää paljon asteroideja ja osa niistä ohittaa maan todella läheltä. Jos asteroidi olisi suorassa törmäysvaarassa maapallon kanssa, niin ydinpommilla voitaisiin tuhota se ennen törmäystä.

Lue lisää aiheesta

Näin kuvaat putoavan vesipisaran

Kuuntele Jukka-Pekka Heiskasen verkkovinkit.

Lainaus

Näin valokuvaat pisaran lennosta

Minttu Heimovirta — Fri, 16 Mar 2012 11:25:19 +0000

Putoavan pisaran kuvaaminen vaatii hieman kameran säätöä, kärsivällisyyttä ja monta räpäystä, mutta tehtävä ei ole mahdoton.

Tässä ohjeet onnistuneen pisarakuvan ottoon

1. Säädä kameran herkkyys epäherkälle eli iso-arvo mahdollisimman pieneksi.

2. Säädä aukko pieneksi-> kuva pimeäksi, jotta saadaan vangittua vain sitä, mitä salama näyttää. Pisara on juuri lähdössä ruiskun nokasta.

Tämä lienee syy miksi piirrämme pisaran tuon "pisaran" malliseksi, koska se on viimeinen asia, mitä silmä näkee ennen kuin pisara putoaa matkaan.

3. Säädä salaman saamateho lyhyeksi, jotta salama välähtää mahdollisimman nopeasti.

Onnistuneesta kuvasta voidaan nähdä, että pisara ei olekaan "pisaran muotoinen" vaan pyöreä. Syyllinen löytyy pintajännityksestä. Se pyrkii kuromaan pisaran pinta-alan mahdollisimman pieneksi putoamisen ajaksi.

4. Heijastava tausta tehostaa salaman vaikutuksen.

Korkealta pudotettu pisara litistyy matkalla puolikkaan sämpylän muotoiseksi.

5. kuvia pitää räpsiä kärsivällisesti vaikka kuinka paljon, jotta joku pisara osuu lopulta tähtäimeen!

Kukaan ei tietystikään halua ottaa epäonnistuneita kuvia putoavasta pisarasta, joten vältä näitä asioita:

1. Kamera on perussäädöllä.

2. Olosuhteet: pilvinen päivä klo n. 10 ja tältä se näyttää.

Lainaus

Tekniikka ei korvaa ihmistä

Jarmo Mustonen — Thu, 23 Apr 2009 09:42:13 +0000

Viime aikoina olen joutunut perehtymään kuvajournalismin saloihin, tekniikka edellä. Netissä radiojuttuja kuvitetaan, uutiskuvat saavat lisää ulottuvuutta kuvituskuvalla ja blogeihin pitää saada visuaalista ilmettä. Kuvien käyttö eri yhteyksissä on lisääntynyt huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän mahdollistaa digitaalinen tekniikka. Ei tarvitse kuvata filmille, viedä kuvaa kehitettäväksi ja skannata sitä ennen kuin se on digitaalisessa muodossa.

Tehtäväni Ylessä on kartoittaa miten nykyiset tekniset laitteet tukisivat parhaiten journalismia ja etsiä uusia kivoja vimpaimia journalismin tueksi. Tähän kuuluvat myös valokuvakamerat. Onko pokkari parempi kuin digitaalinen järjestelmäkamera?

Monet tuntuvat unohtavan digitaalisen kameran yhteydessä sen, että se on vain yksi lenkki ketjussa. Käyttäjän painaessa laukaisinta fliksi tallentuu muistikortille, siitä se pitää siirtää kortinlukijalla koneeseen ja tietokoneessa pitää olla kuvien käsittelyyn ja arkistointiin tarkoitettu ohjelma.

Kuvaajalla on edessä valokuvan kehitys. Toiset pitävät sitä kuvankäsittelynä, mutta jo filmikuvia on käsitelty. Ennen riitti että toimitti filmin valokuvausliikkeeseen. Käsittelijänä toimi se kiva valokuvaamon setä tai täti. Kameroissa suhteellisen uusi ja suurelle yleisölle tuntematon RAW -formaatti (raakakuva) on lyömätön. Digitaalista negatiivia ei saa kehitettyä kuin harvoilla ohjelmistoilla. RAW – formaattia voi käsitellä laadun kärsimättä paljon monipuolisemmin kuin vanhaa JPEG -formaattia. Kuvaan pitää saada oikea harmaatasapaino, hieman terävöittää sitä, ehkä jopa säätää kontrastia ja mahdollinen punasilmäisyys pitää korjata. Toki kuvaa voi hioa vaikka kuinka ja paljon, riippuen käyttötarkoituksesta.

Mietittäessä tekniikkaa journalismin tukena on mietittävä miten se olisi mahdollisimman helppoa ja tekniseltä laadultaan korkeatasoista. Milloin oikea tekninen laite kohtaa käyttötarkoituksen? Valokuvakameroita miettiessä pitää miettiä kameran mahdollisuutta tallentaa kuvat RAW – formaatissa. Voiko kuvia ottaa 16:9 – kuvasuhteessa? Onko megapikseleillä väliä? Mitä muistikorttia laite käyttää? Kuka painaa laukaisinta eli kuinka teknisesti orientoitunut käyttäjä on? Mikä on kuvan käyttötarkoitus?

Digitaalinen järjestelmäkamera vaihdettavine valovoimaisine linsseineen on lyömätön kuvattaessa pientä, intensiivistä keikkaa radiokanavan B-studiossa. Kännykkäkameralla otettu ensimmäinen kuva suuresta tulipalosta on parempi kuin juttu ilman mitään valokuvaa. Pokkarilla saa moitteettoman kuvan kesän ensimmäisestä huvipuiston kävijästä. Kaikki lähtee käyttötarkoituksesta.

Tulevaisuudessa digitaalisiin järjestelmäkameroihin tulee HD -videokuvaus vakioksi, ainakin tietyn hintaluokan malleihin. Kännykät pystyvät ottamaan yhä korkealuokkaisempia kuvia ja 16:9 kuvasuhde tulee yleistymään. Megapikseleillä nokittelu jää yhä pienenpään rooliin valmistajien keskittyessä kuvan laatuun. RAW- formaatti tulee yleistymään edelleen aina järjestelmistä pokkareihin.

Hyvä, puhutteleva ja käyttötarkoitusta palveleva kuva ei synny ilman asiansa osaavaa käyttäjää. Tekniikka vain mahdollistaa erilaisten asioiden teon. Se ei korvaa ihmistä.

_{Kirjoittajan ensimmäisiä digitaalikameralla otettuja kuvia. Kohteena ensimmäinen, hyvin palvellut auto ennen puristinta. Kamerana Fujifilmin A303 -pokkari.}

Lainaus