Blogit - tv-maksu

Mikä Ylessä kiinnostaa?

Anna-Leena Lappalainen — Mon, 31 Oct 2011 07:19:52 +0000

Kirjoittaja on tuottaja Yle.fi:stä.

Miten karvaläjästä rakennetaan viikset? Kuinka ihoon saa taiottua aidolta näyttävän ruhjeen? Mitä tarvitaan, että studio muuttuu avaruusmaisemaksi? Muun muassa näihin kysymyksiin sain vastauksen tutustuessani Yle Tuotannon toimintaan.

Tuo tutustumiskäynti kirkasti minulle sen, miten moninaista osaamista tarvitaan, kun tehdään kiinnostavia ja monipuolisia tv-ohjelmia. Ajatellaanpa vaikka värimäärittelijää. Mitä hän tekee? Työtään esitellyt värimäärittelijä näytti meille, miten tavallisessa valaistuksessa kuvatusta otoksesta saa värejä säätämällä aivan erilaisen – vaikkapa synkeän pelottavan tai värikkään psykedeelisen. Olin vaikuttunut. Olisin toivonut, että kaikki saisivat jakaa elämyksen kanssani.

Kun minulle kuluneen kesän korvilla tarjottiin mahdollisuutta lähteä selvittämään, miten Ylen yhtiönä tulisi näkyä verkossa, en epäröinyt hetkeäkään. Yle on niin kiehtova talo, että sen toiminnasta riittäisi loputtomasti kerrottavaa. Parasta kaikessa on se, että verkko mahdollistaa vastavuoroisuuden: pystymme paitsi kertomaan toiminnastamme, myös kuuntelemaan ihmisten toiveita, etsimään ideoita ja vastaamaan kysymyksiin.

Yle on iso talo, ja on ymmärrettävää, että toiminnan laajuus ja periaatteet eivät ole kaikille selvillä. Yle on kuitenkin suomalaisten omistama yhtiö, joten kansalaisilla on oikeus tietää, mihin heidän tv-maksurahojaan käytetään.

Ylessä tehdään paljon töitä sen eteen, että ymmärtäisimme suomalaisia ja heidän tarpeitaan nykyistäkin paremmin. Tämä verkkonäkymiseen liittyvä hanke on yksi osa tuosta kaikesta.

Aloitin selvitystyöni jututtamalla Ylen johtajistoa. Kävi ilmi, että Ylellä on paljonkin halua olla avoin ja vuorovaikutteinen yhtiö. Avoimuuttamme rajoittavat enemmän käytäntöjen puute ja aikapula kuin haluttomuus. Avautuminen voi myös olla monelle vaikeaa: ei tiedetä, onko omasta työstä kertominen suotavaa, ja viestintätaidotkin saattavat arveluttaa.

Elokuussa käynnistyneeseen hankkeeseen kuuluu mm. seuraavia osa-alueita:
- yhtiösivun uusiminen. Jatkossa Ylen eri toiminnoilla on mahdollisuus tuottaa omaa sisältöä sivuille.
- Avoin Yle -blogin aktivoiminen. Blogin tarkoitus on valottaa yhtiön toimintaa monista eri vinkkeleistä.Kuka tahansa voi ehdottaa siihen aihetta, ja kirjoittajana voi olla kuka tahansa yleläinen
- Facebook-näkyvyyden puntaroiminen: kuka, missä, milloin ja miten?
- verkkoelämästä innostuneiden yleläisten löytäminen ja sparraaminen
- kiinnostavien aiheiden kartoittaminen
- tarvittavan koulutuksen järjestäminen
- eri some-kanavien merkityksen määritteleminen
- yhtiöstä kertovien sisältöjen löydettävyyden parantaminen.

Olet tervetullut osallistumaan tähän ideointiin. Mikä Ylessä on kiinnostavaa? Millä tavoin ja millä kanavilla sinä haluaisit keskustella Yleen liittyvistä asioista. Miten ja minkälaista tietoa kaipaat Ylestä?

Lainaus

63 senttiä päivässä

narhija — Mon, 26 Oct 2009 09:13:57 +0000

…ja 19,25 euroa kuukaudessa on tv-maksun hinta vuoden 2010 alusta. Sillä saa laajan paketin ohjelmia ja palveluita, joista on varaa valita. Samalla summalla saisit reilun puoli litraa maitoa päivässä.

YLEllä on 4 tv-kanavaa, 6 radiokanavaa, teksti-tv, mobiilipalvelut ja internetin yle.fi.

YLE ei päätä rahoituksestaan itse, vaan rahoitustavan ja määrän päättää eduskunta.

Tv-maksu on tavallisin tapa rahoittaa yleisradiotoimintaa Euroopassa. Suomalaiset maksavat Pohjoismaiden pienintä tv-maksua.

Näin tv-maksu käytetään:

Radio- ja tv-ohjelmat sekä internet-tarjonta tuotetaan ohjelma-alueilla. Kanavat tilaavat ja koostavat ohjelmistot.

Näin YLE käyttää tv-maksutulot ohjelmiinsa:

- televisio > 165 miljoonaa euroa
- radio > 68 miljoonaa euroa
- internet ja mobiilipalvelut > 19 miljoonaa euroa

Uutiset vievät rahoituspotista noin kolmanneksen. Saman verran kuluu asia- ja kulttuuriohjelmien tuottamiseen. Ruotsinkielisen ohjelmiston osuus on noin 15 prosenttia.

**Miten rahat jaetaan (osuus %)**
Uutiset	11,6
Draama	11,3
Aluetoimitukset	10,4
Urheilu	9,7
Asiaohjelmat	8,8
Kulttuuri (myös RSO)	7,2
Uutiset ja urheilu (ruotsink.)	6,6
Viihde	5,3
Populaarimusiikki ja -kulttuuri	3,8
Fiktio (ruotsink.)	3,7
Lapset ja nuoret	3,4
Fakta (ruotsink.)	3,1
TV:n ajankohtaisjournalismi	3,0
Oppiminen ja tiede	2,2
Nuoret (ruotsink.)	1,0
Kanavat ja uudet palvelut yht.	8,6

Lisää tietoa YLEn rahoituksesta ja rahojen käytöstä löydät

YLE Kertomuksista.

Lainaus

Tuleva mediamaksu ja Elävä arkisto

Paavo Rytsä — Fri, 24 Apr 2009 10:56:51 +0000

Huhtikuisen YLEn rahoitusmietinnön tiimellyksessä meitä Elävän arkiston tekijöitä lohdutti kansalaispalaute Uutisten puolella, jossa Elävästä arkistosta voisi maksaa 170 euroa vuodessa.

YLEn työntekijänä olen ehkä hieman jäävi puhumaan yhtiön rahoituksen tarpeellisuudesta, mutta suomalaisten kannattaa pohtia esimerkiksi Ranskan ja Italian viestimien tilaa.

Italian vahva mies on Berlusconi, joka on myös vahva mediavaikuttaja. Berlusconi onkin saanut maansa mediat hyvin aatoksiensa palvelukseen. Yleisradioyhtiöiltä Berlusconi on vienyt poliittisen tuen, ja se vaikeuttaa monella tavoin yleisradioyhtiö RAI:n toimintaa.

Ranskassa puolestaan Sarkozy antaa julkisia linjauksia yleisradion ohjelmien tasosta ja haluaa kommentoida koko ajan rahoitusmalleja, mikä tekee pitkän aikavälin toiminnan France Televisionissa mahdottomaksi.

Suomessa on vahva Yleisradio, jolla on poliitikkojen ja kansalaisten vahva tuki. YLEssä tehdään vaalirahoitus ja Patria-tyylisiä juttuja, mutta Suomen järjestelmä ei mahdollista paikallisten Sarkozyjen ja Berlusconien syntymistä. Poliitikot ymmärtävät, että vahva journalismi sattuu myös omaan nilkkaan joskus. Berlusconi hankkiutuisi tällaisesta eroon.

Journalismin lisäksi YLE on tarjonnut suomalaisille elämyksiä ja yllättäviä ajatuksia. Mekin odotimme aika jännittyneenä, rajataanko esimerkiksi Elävän arkiston tapaisia nettisivustoja työryhmän linjauksella. Onneksi näin ei käynyt.

Eli Reinikaista, Pelle Hermannia, Laatikkoleikkiä, suuria uutisia, historiallisia filmejä, urheilun tähtihetkiä ym ym. tarjoillaan suomalaisille jatkossakin.

Elävä arkisto: Tv-lupa jää historiaan

Lainaus