Blogit - yle areena

Kesähessujen suositukset

Risto Tuomainen — Tue, 01 Sep 2015 17:54:42 +0000

Kirjoittaja Risto Tuomainen toimi kesäharjoittelijana Ylen verkkovälinekehitystiimissä. Tiimiin kuului myös Henri Ståhl ja Jarkko Tuovinen.

Internetin avulla on helppo ylläpitää niin laajaa tuotekatalogia, ettei käyttäjän ole käytännössä mahdollista tutustua kuin pieneen osaan siitä. Erilaiset suosittelualgoritmit ovat monien palveluiden käyttämä tapa päihittää tämä runsaudenpula. Onkin käyttökokemuksen kannalta erittäin hyödyllistä, mikäli nokkela algoritmi osaa löytää käyttäjän puolesta tätä kiinnostavia sisältöjä ja näin säästää häneltä työlään etsiskelyn vaivan.

Myös Yle tarjoaa Areenassa käyttäjilleen näennäisen loputtoman listan erilaisia ohjelmia, joiden seulomisessa suosittelukone olisi paikallaan. Vaikka tässä Yle kohtaa saman yleisen ongelman kuin kaikki suosittelujärjestelmiä rakentavat yritykset, Areenan aineistot muodostavat monella tavalla erityisen haasteen suosittelujen kannalta: katalogi vaihtuu jatkuvasti, katalogi on sisällöiltään hyvin heterogeeninen ja osa sisällöstä on hyvin sidottu tiettyyn ajankohtaan. Esimerkiksi vanhoja uutisia ei pitäisi suositella kenellekään, vaikka ne ovatkin olleet hyvin suosittuja sisältöjä. Toisaalta tuoreita uutisia voi hyvinkin suositella, mutta niitäkin vain katsojille joita ylipäänsä kiinnostavat uutislähetykset.

Kolmen kesäharjoittelijan tiimimme saikin tehtäväkseen kokeilla erilaisia suosittelualgoritmeja ja katsoa, minkälaisia suosituksia ne saisivat Ylen datoista aikaan.

Ensimmäinen roiskaisumme oli satunnaisten katsottavissa olevien ohjelmien suositteleminen. Tämän tarkoituksena oli lähinnä saada pystyyn ohjelmointirajapinta, joka osaa antaa edes jotakin suosituksia. Silloin emme vielä asiaa aavistaneet, mutta kesän kuluessa kävi ilmi, että satunnaissuosittelijaa varten kokoon kyhätty arkkitehtuuri muuttui toiminnallisuuden monimutkaistuessa läpitunkemattomaksi viidakoksi R-skriptejä ja csv-tiedostoja.

Askel satunnaissuosittelusta eteenpäin oli suosittujen ohjelmien suosittelu. Nämä kaksi triviaalia algoritmia myös havainnollistavat hyvin suositteluun liittyviä vaihtokauppoja: suosittelemalla täysin satunnaisesti saadaan esiin hyvin vähän katsottuja katalogin ohjelmia ja suositukset ovat mahdollisimman yllättäviä. Toisaalta suosituksista kelpo osa on käyttäjän kannalta hyödyttömiä, sillä kutakin käyttäjää kiinnostaa vain pieni osa kaikista sisällöistä. Sen sijaan suosittelemalla pelkkiä hittejä saadaan käyttäjälle tarjottua varsin todennäköisesti ohjelmia, joista hän pitää. Toisaalta hittien suosittelu ei täytä kovinkaan hyvin suosittelukoneen tärkeintä tehtävää, käyttäjälle tuntemattomien sisältöjen nostamista esiin.

Tietysti satunnaissuosittelu ja suosittujen ohjelmien suosittelu eivät olleet kumpikaan kummoisia, koska ne suosittelivat samalla tavalla jokaiselle käyttäjälle. Suosittujen ohjelmien suosittelusta oli kuitenkin lyhyt matka hieman vahvempaan suosittelualgoritmiin, jolle annoimme nimen popular v2. Popularv2 perustui käyttäjän viimeksi näkemään ohjelmaan. Algoritmi etsi ne muut käyttäjät, jotka myös olivat nähneet tämän ohjelman, ja suositteli sitten näiden käyttäjien parissa suosituimpia ohjelmia. Tämä osoittautui suoraviivaisesti otteestaan huolimatta yllättävän kiinnostavaksi ideaksi, ja tuotti jo aivan kelpo suosituksia.

Neljäntenä suosittelualgoritmina käytimme Collaborative Filtering -algoritmia (CF). CF oli muita menetelmiä huomattavasti sofistukoituneempi, ja osasi käyttää hyödykseen käyttäjän koko katseluhistoriaa. Hienostuneisuudestaan huolimatta se oli myös hyvin helppo toteuttaa, sillä tunnettuna algoritmina sen toteutus löytyi suoraan Sparkin MLlib-kirjastosta. Näennäiseen helppouteen liittyi kuitenkin omat sudenkuoppansa. Yhdessä vaiheessa esimerkiksi huomasimme, että CF-suosittelija tyrkytti jokaiselle käyttäjälle katseluhistoriasta riippumatta lastenohjelmia. Tietysti lastenohjelmat ovat kasvattavaa ja tervehenkistä viihdettä myös varttuneemmille katsojille, mutta pelkkien lastenohjelmien suositteleminen aina ja kaikille vaikutti silti hieman liialliselta. Yritys saada CF suosittelemaan muutakin johti melko pitkään sivupolkuun. Käsin kokeilemalle kävi ilmi, että eräs mallin toimintaa säätelevä parametri vaikuttaa ratkaisevasti suositusten laatuun, ja että käyttämämme arvo ei ollut lainkaan hyvä. Tämä sai loogisen selityksen, kun huomasimme, että Sparkin-dokumentaatiossa olleessa koodiesimerkissä ehdotettu 0.01 oli ilmeisesti kirjoitusvirhe ja yleensä vastaavana lukuna käytetään esim. kymmentä.

Toisaalta lastenohjelmakatastrofi myös motivoi pohtimaan, millä keinoin olisi mahdollista visualisoida katseluhistorioita ja suosituksia. Olisi hyödyllistä, mikäli jostain kuvasta voisi nähdä minkälaisia ohjelmia käyttäjä on katsonut, ja minkälaisia hänelle annetut suositukset ovat. Katseluhistorian visualisointi ei kuitenkaan ole aivan suoraviivaista, koska pienessäkin otoksessa on kymmeniä tuhansia ohjelmia ja satoja tuhansia käyttäjiä. Ensimmäinen yrityksemme näkyy kuvassa. Kuvassa pisteet ovat ohjelmia. Ohjelmien pitäisi olla ympyrän kaarella lähellä toisiaan, mikäli niitä ovat katsoneet samat käyttäjät. Etäisyys ympyrän keskipisteestä taas kertoo kuinka paljon katselukertoja kyseistä ohjelmaa ylipäänsä on katsottu. Esimerkkikuvissa lastenohjelmat ovat painottuneet vasemmalle, kun taas dokumentit ja ajankohtaisohjelmat ovat enemmän oikealla reunalla. Vaikka visualisointi siten tavoittaa jotakin ohjelmien eroista, se ei kuitenkaan ollut riittävän hyvä tarkoitukseensa. Kaarella nimittäin on vierekkäin täysin erilaisia ohjelmia, eikä siksi olisi juurikaan mahdollista sanoa sijainnin perusteella onko suosituksessa järkeä vai ei.

Seuraava yritys oli astetta kehittyneempi menetelmä nimeltään t-SNE (t-Distributed Stochastic Neighbor Embedding). Se tuotti hieman kiinnostavimpia tuloksia. Edelleen kuvassa vierekkäin ovat ohjelmat, joita ovat katselleet samat käyttäjät. Kuten kuvasta voi nähdä, lastenohjelmat erottuvat selkeästi omana klusterinaan. Samoin saman sarjan jaksot ovat yleensä lähellä toisiaan.

Kesä kuitenkin osoittautui yllättävän lyhyeksi, ja loppui hetkeä ennen kuin ehdimme selvittää lopullista ja kattavaa totuutta suosittelukoneista, moniulotteisten aineistojen visualisoinnista ja koneoppimisesta. Vaikka monta kiinnostavaa polkua jäikin tutkimatta, ehdimme kesän aikana oppia paljon suosittelukoneiden kehittämisestä. Erityisesti käytännön kautta tuli selväksi, että vaikka algoritmi löytyisi valmiiksi toteutettuna, sen kääriminen toimivaksi ohjelmointirajapinnaksi ei ole niinkään suoraviivaista. Itse puuhailimme kokeiluversion parissa, jonka ei ollut tarkoituskaan skaalautua kestämään todellisessa käytössä syntyviä kuormia. Sellaisenakin sen pystyttämiseen liittyi paljon omanlaisiaan teknisiä haasteita.

Lainaus

Areenan web-palvelu uudistuu

Kari Haakana — Mon, 27 Apr 2015 05:11:27 +0000

Areenan web-palvelu luo nahkansa. Jo jonkin aikaa beta-versiona toiminut Areenan kokeiluversio otetaan nyt käyttöön ja se korvaa vanhan web-palvelun osoitteissa yle.fi/areena ja yle.fi/arenan. Areenan vanha versio on kuitenkin käytössä vielä jonkin aikaa.

Areenan uudessa versiossa on pyritty helpompaan käytettävyyteen. Palvelu on responsiivinen eli sitä voi käyttää selaimella kaikenkokoisilla ruuduilla: palvelu mukautuu käytettyyn selainikkunaan. Vanhaan tapaan Areenan videoiden katselu mobiililaitteissa tapahtuu Areena-sovelluksilla, joihin käyttäjä ohjataan selainpalvelusta, kun tallenne tai lähetys käynnistetään.

Eri tapoja ohjelmien löytymiseen

Ohjelmia Areenassa voi etsiä Selaa-valikon alta. Ohjelmat on järjestetty eri lajityyppien (esim. sarjat ja elokuvat) mukaan alasivuille. Omat sivunsa on myös ohjelman lähetyskanavien mukaan tapahtuvalle selailulle sekä ohjelmien nimien mukaan hakemiselle.

Suorat-linkin takaa löytyvät Areenan tv-puolelta sekä tv-kanavien käynnissä olevat lähetykset että vain Areenassa lähetettävät suorat lähetykset. Tv-opas- ja radio-opas näyttävät tv- ja radiokanavien ohjelmalistaukset. Ohjelmalistauksista pääsee suoraan katsomaan ja kuuntelemaan ohjelmia, mikäli ne ovat Areenassa saatavilla.

Areenan haku on nyt yhteydessä laajempaan Yle-hakuun. Haku on ennakoiva: kun käyttäjä kirjoittaa hakulaatikkoon esimerkiksi “urheilu”, avautuu laatikon alle lista ohjelmista, joiden nimissä merkkijono esiintyy. Ennakoiva haku toimii kirjoituksen aikana ja täsmentää hakua sitä mukaa kun kirjaimia kirjoitetaan; enter-näppäintä ei siis tarvitse painaa. Mikäli käyttäjä painaa enteriä, siirtyy hän hakutuloslistaukseen, jonka tulokset on rajoitettu koskemaan Areenaa. Halutessaan käyttäjä voi hakutuloslistauksen valinnoista ulottaa hakua Areenan lisäksi muihin Ylen palveluihin.

Kirjautumalla parempaa palvelua

Tärkeimpänä uutena ominaisuutena web-palvelussa on kirjautuminen. Käyttäjillä on mahdollisuus luoda Yle Tunnus, jota käytetään käyttäjän tunnistamiseen Yle Areenassa. Kirjautuminen on yksinkertaista: käyttäjätunnuksen luomiseen tarvitaan vain voimassa oleva sähköposti. Kun käyttäjä on kirjautunut, hän voi merkata suosikikseen yksittäisen ohjelman tai kokonaisen sarjan. Mikäli käyttäjä merkitsee suosikikseen sarjan, saa hän Areenan käyttöliittymässä muistutuksen, kun sarjasta ilmestyy uusi jakso.

Suosikiksi merkityt ohjelmat ja sarjat näkyvät kirjautuneen käyttäjän Areena-etusivulla. Lisäksi suosikeista muodostuu automaattinen Suosikit-sivu, jonka kautta ohjelmia pääsee katselemaan ja kuuntelemaan. Samalta sivulta suosikkeja voi myös poistaa. Suosikkeja voi tehdä sekä tv- että radio-ohjelmista.

Kirjautunut käyttäjä voi myös helposti jatkaa kesken jääneen ohjelman katselua tai kuuntelua. Mikäli kirjautunut käyttäjä on aloittanut jonkin ohjelman ja sitten keskeyttänyt sen, löytyy kesken jäänyt ohjelma Areenan etusivulta. Kesken jääneet ohjelmat löytyvät myös käyttäjän Historia-sivulta, joista keskenjääneitä ohjelmia voi halutessaan siivota pois. Ohjelmat säilyvät suosikeissa ja historiassa niin kauan kuin ne ovat Areenassa käytettävissä.

Tällä hetkellä Yle Tunnus on käytössä vasta Areenan web-palvelussa. Myöhemmin tämän vuoden aikana kirjautumismahdollisuus tuodaan myös Areenan mobiilisovelluksiin, jolloin esimerkiksi mobiililaitteessa aloitettua katselua voi kätevästi jatkaa selainpalvelussa tai päinvastoin. Yle Tunnusta voi käyttää tällä hetkellä myös Uutisvahti-sovelluksessa ja YleX-palvelussa. Muut Ylen verkkopalvelut ottavat Yle Tunnuksen käyttöönsä vaiheistetusti.

Kehitys jatkuu

Muutoksista huolimatta jotkin asiat säilyvät palvelussa edelleen. Areena käyttää edelleen flash-playeria: HTML5-playeria emme web-palvelussa vielä voi käyttää, koska sisällön suojaus vaatii joko flash-tekniikkaa tai HTML5-jakelun tapauksessa DRM-sisällönsuojaustekniikan käyttöä.

Myös Areenan jakelu tapahtuu samalla tavalla kuin aiemminkin ja Areenan taustajärjestelmät säilyvät samoina.

Nyt tehdyt muutokset ovat ensimmäinen vaihe Areenan web-palvelun muutostyössä. Seuraamme palvelusta annettavaa palautetta ja pyrimme kehittämään palvelua edelleen.

Eeppinen sisältötulva, personointi ja Yle

Sami Kallinen — Tue, 13 Jan 2015 11:10:52 +0000

Sami Kallinen on internetin kehityspäällikkö Ylessä. @sakalli

1970-luvulla oli Kekkonen ja oli Yleisradio. Kun Kekkonen sanoi, että nyt hiihdetään, silloin kansa hiihti. Kun Yleisradio sanoi, että torstaina klo 19.30 tulee hyvää ohjelmaa, silloin katselimme ja kuuntelimme. Maailmasta otti selvää, tiedettiin mikä liittyy mihinkin ja kuka päätti.

100 tuntia minuutissa

Tänään media toimii toisenlaisella logiikalla. YouTube-palveluun ladataan yli sata tuntia sisältöjä minuutissa. Olisi virhe aliarvioida, miten monta mielettömän laadukasta minuuttia tuohonkin 100 tuntiin mahtuu. Jokainen niistä kilpailee suomalaisten ajankäytöstä. Asian ydin on kuitenkin siinä, että YouTube on vain yksi palvelu verkossa, ja palveluita on pilvin pimein vain muutaman klikkauksen päässä. Elämme keskellä huikeaa sisältötulvaa.

Kun tarkastelee Yhdysvaltojen televisio-ohjelmien tavoittavuuden kehitystä, on trendi ollut selkeä alusta alkaen: 1950-luvulla vuosikymmenen suosituimman ohjelman, I Love Lucy -sarjan jaksoa, katsoi lähes 70 % kotitalouksista. Tämän vuosikymmenen vastaavaa suurta suosikkia, American Idol -jaksoa katseli “vain” vajaat 15 % kotitalouksista. Luku on pienentynyt vähitellen vuosikymmenten saatossa.

Sisällön käytön valtava pirstaloituminen tai nk. atomisoituminen ei siis ole alkanut internetin myötä, vaan se on kulttuurissamme paljon vanhempi ilmiö.

Kuluttajan onni - mediatalon ongelma

On hyvä muistaa, että tulva ja pirstaloituminen ei ensisijaisesti ole niinkään median kuluttajien ongelma, vaikka maailma ehkä onkin kaoottisempi ja paljon vaikeammin jäsennettävissä kuin aikaisemmin. Kuluttajan oltavat ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin. Tänään löytyy enemmän ja parempaa sisältöä kuin koskaan. Vaivattomammin kuin koskaan. Maailma on lisäksi pullollaan työkaluja, jotka helpottavat sisällön löytämistä.

Ongelma onkin Ylen kaltaisilla perinnetoimijoilla kuten mediataloilla ja yhteiskunnallisilla instituutioilla. Loppujen lopuksi kysymys on siitä, ovatko nämä instituutiot relevantteja myös tulevaisuudessa. Se ei ole mikään triviaali asia. Esimerkiksi hyvinvoivan ja vahvan yleisradioliikkeen ja terveen demokratian välillä on selkeä korrelaatio, joka on havaittavissa varsinkin Länsi- ja Pohjois-Euroopassa.

Yleisradion ja muun kansallisen median mahdollistamalla näkökulmalla on suuri merkitys suomalaisille. Ei riitä, että teemme upeaa sisältöä, suomalaisten pitää myös löytää se. Sen, löytävätkö suomalaiset Ylen neuloja internetin heinäsuovista, pitäisi olla meille kaikille merkityksellistä.

Personointi - kuin oma Pirkko?

Personointi on yksi monista työkaluista tässä tilanteessa. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Parhaimmillaan persoinointi on kuin vanhanajan kylä- tai korttelikauppias Pirkko, joka tervehtii ystävällisesti asiakkaita tiskin takaa yllään valkoinen työtakki ja päähine. Vieressä perinteinen valkoinen vaaka, sellainen jossa on se korkea kolmionmuotoinen “näyttö”. Vitriinissä on erilaisia juustoja ja niiden edessä nimet ja hinnat kauniisti kirjoitettuna pahvinpalasille. Takaseinällä on muita tuotteita: kananmunia, säilykkeitä, juomia jne. Takaseinällä roikkuu kyltti, jossa lukee “Osta Pirkolta juustoa”.

Pirkko on loistava esimerkki siitä, mitä personointi voi olla. Koska Pirkko tuntee sinut, voi hän “personoida” juustovalinnat juuri sinun makusi mukaisiksi. Hän saattaa jopa tietää, kuka on tulossa luoksesi kylään illalla ja minkälaisista juustoista vieraasi pitää.

Ylellä ei tietenkään ole resursseja palkata jokaiselle suomalaiselle omaa Pirkkoa, joka auttaisi löytämään sisältö- ja tietohelmiä, mutta onneksi on olemassa välineitä, joiden avulla pystymme luomaan palvelua, joka muistuttaa - ainakin hitusen - sitä, miltä Pirkonkin palvelu näyttää.

Mitä personointi tarkoittaa Yle Areenassa?

Me Ylellä panostamme yhä enemmän personointiin. Uudistuvassa Areenassa on toiminnallisuuksia, jotka muistavat käyttäjän ja hänen valintansa. Suosikkeihin voit merkitä niitä ohjelmia, joista itse erityisesti pidät. Tämä auttaa sinua löytämään omat suosikkisi nopeammin seuraavalla kerralla kun palaat palveluun. Kun ohjelma jää kesken, Areena muistaa sen, ja voit myöhemmin jatkaa katselua samasta kohdasta ohjelmaa, tulevaisuudessa myös jollain toisellakin laitteella.

Personointia on myös se, että jos käyttäjä haluaa, lähetämme hänelle viestejä sähköpostilla, somessa tai miksei jopa tekstiviestinä. Viesteissä voimme suositella sinulle sisältöjä, joiden uskomme kiinnostavan juuri sinua, tai muistuttaa siitä, että nyt viikonloppuna sinulla on aikaa katsella suosikkisarjan viimeiset jaksot ennen niiden poistumista Areenasta.

Myös Uutisvahti personoi

Toinen esimerkki Ylen personoiduista palveluista on suosittu Uutisvahti-sovellus. Sovelluksessa käyttäjä itse painottaa aiheita. Painotusten perusteella Uutisvahti tarjoaa paremmin käyttäjää kiinnostavia sisältöjä.

Kaikki nämä valinnat, joita sinä käyttäjänä teet, ovat fantastista dataa meille. Paitsi että tuo data auttaa parantamaan palvelujamme, mahdollistaa sen analyysi myös sen, että teemme parempia sisältöjä ja sisältövalintoja. Eli se, että joku valitsee #lovemilla-sarjan suosikkisisällökseen tai painottaa tiedesisältöä Uutisvahdissa, on yllättävänkin laadukas signaali, jota pyrimme hyödyntämään.

Netflixin House of Cards on oppikirjaesimerkki siitä, miten käyttäjädataa hyödyntämällä tehtiin loistosisältöä. - Katso esim. http://www.nytimes.com/2013/02/25/business/media/for-house-of-cards-usin...

Ei tietenkään pidä unohtaa, että tällaisessa muutoksessa nousee esille myös hyvin paljon vaikeita kysymyksiä ja riskejä, joita pitää punnita. Vastuullinen datan keruu ja yksityisyys ovat teemoja, joita käsitellään koko ajan.

Puhutaan myös nk. filtteri- tai suodatinkuplasta, journalismin kohtalosta osana automatisoituvia julkaisuja, serendipiteetistä (eli siitä miten käyttäjä löytää sisältöjä, joita ei tiennyt haluavansa) ja mustista laatikoista. Nämä ovat vaikeita mutta kiehtovia kysymyksiä, joita olemme tutkineet ahkerasti viime aikoina, ja joihin palaamme tässä blogissa vuoden 2015 aikana.

Lainaus

Risto Kuulasmaa: Julkaisupäällikön manifesti

Risto Kuulasmaa — Wed, 03 Dec 2014 07:00:21 +0000

Yle uudistaa tv-tarjontansa ja -konseptinsa seuraavan kahden vuoden aikana. Ylen tv ja Areena yhdistyvät. Ylen palvelutehtävä vahvistuu jatkuvasti netissä ja mobiilissa.

Minut on valittu Ylen tv:n ja Areenan julkaisupäälliköksi ja operaation muutosjohtajaksi. Se on mielenkiintoinen paikka. Suunta ja strategia ovat mielestäni oikeat ja ajan tasalla. Suhtaudun intohimoisesti uuden käyttäjäkokemuksen luomiseen ja Ylen verkkopalvelujen tuotteistamiseen.

Haluan työskennellä Ylessä, joka on maailmanluokan edelläkävijämedia ja jossa koetaan ylpeyttä omasta työstä ja yhtiöstä. Yle on monissa asioissa Pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden suunnannäyttäjä. Kärkipaikan pito vaatii rohkeutta ja jatkuvaa uusiutumiskykyä.

Tavoitteeni on luoda uutta keskustelukulttuuria Ylen ja katsojien välille. Paitsi kollegani ja televisiotuotantoyhtiöt, haluan kutsua dialogiin myös monialaisia ja näkemyksellisiä kumppaneita. Ja kaikki muutkin, jotka ovat pohtineet yhteistyötä: tervetuloa Isoon Pajaan!

Suomalaiset tuntevat Ylen tv-kanavat läheisiksi, mutta etenkin nuorten kanssa toimiminen kaipaa uusia liikkeitä. Haluankin luoda yhdessä tubettajien kanssa uuden sukupolvikokemuksen. Unelmieni Yle luo nuorille puitteet ja välineet kokeilla uutta. Otetaan riskejä ja valmistaudutaan siihen, että kaikki ei aina onnistu. Liikkuva kuva on ennenkin ollut radikalismin väline. Tekojen kautta syntyy suhde näihin Ylen tuleviin asiakkaisiin. Samalla toimitaan mahdollistajana uuden sukupolven tuleville ammattilaisille.

Koen ylpeyttä siitä, että saan johdettavakseni yhden kansallisaarteistamme: Ylen arkistot. Arkistojulkaisemisella on vielä monta voittoa edessään. Ylellä on vankka arvopohja: Julkaisut-yksikössämme käännetään ja versioidaan sisällöt kaikille suomalaisille, myös näkö- ja kuulovammaisille. Ylellä on julkisen palvelun tehtävä sivistää. Ylellä on mahdollisuus tehdä avauksia murroksessa olevan digitaalisen oppimisen alueella.

Aikomukseni on ensimmäisestä työpäivästäni lähtien edistää ketterän toiminnan kulttuuria Ylessä. Johtamisessani suosin keskeltä johtamista, päällikkötiimin jäsenenä. Osastooni kuuluu 200 ihmistä. Aloitan tutustumalla ja kuuntelemalla. Alku menee faktoja ja kohderyhmädataa omaksuessa. Omassa työkalupakissani tuon mukanani workshop- ja co-creation metodeja.

Vaadin työn korkeaa laatua itseltäni ja muilta, ja katson omaa positiotani kansainvälisessä kontekstissa. Oma ja tiimini osaaminen täytyy olla kansainvälistä tasoa. Se tarkoittaa vilkasta kansainvälistä yhteistyötä.

Olen systeemiajattelun kannattaja. Organisaatioissa on se tunnelma, jota sen yksilöt kantavat sisällään: 60 % ihmisten sairauksista johtuu stressistä. Hyvässä hapessa oleva ja työstään innostunut työntekijä synnyttää lisäarvoa. Kannatan tavoiteorientoitumista: ihminen voi hyvin, kun hän asettaa ja saavuttaa tavoitteita työssä ja sen ulkopuolella. Haastan talvikaudella itseni ja yleläiset kerryttämään kilometrejä Keskuspuiston hiihtoladuilla.

Nimitykseni jälkeinen huomenlahjani tiimilleni on Pixarin perustajan, Ed Catmullin tuore kirja Creativity, Inc. Catmullin kirja on tärkeä puheenvuoro luovan organisaation kulttuurista, menestyneen tekijän näkökulmasta.

Kiitän kutsusta ja luottamuksesta. Elämme taloudellisesti haastavia aikoja. Ylelle on suotu resurssit ja mahdollisuus olla rohkea. Laitetaan tuulemaan!

Ylen tv:n ja Areenan julkaisupäälliköksi on nimitetty BA, MA, Risto Kuulasmaa (36). Kuulasmaa aloittaa tehtävässään 19.1.2015. Julkaisupäällikkönä Kuulasmaa vastaa kokonaan uudesta tehtävästä. Hänen vastuullaan on Ylen televisiokanavat ja Areenan yhdistävä uusi organisaatio. Sen organisaatioon kuuluvat Yle Areena, Yle TV1, Yle TV2, Yle Teema, Kansainvälinen hankinta, Yle Arkisto, Sijoittelu- ja lähetyssuunnittelu sekä Yle Kääntäminen ja versiointi. Risto Kuulasmaa aloitti television tekemisen kaapelikanava MoonTV:llä. Hän on toiminut Duudsonien taustajoukoissa tuottajana ja strategina sekä vuodesta 2010 Madventuresin tuottajana ja strategina. Ennen pestiään Ylessä Kuulasmaa toimi omistamansa Not Guilty -yrityksen toimitusjohtajana. Hän on työskennellyt Docventuresin ja Tubecon-tapahtuman vastaavana tuottajana ja toiminut useiden eri yritysten johdon strategisena konsulttina. Kuulasmaa on palkittu kolmesti Kultaisella Venlalla, kaksi kertaa Formaatti Finlandialla sekä kerran Jussi-palkinnolla.

Lainaus

Näillä laitteilla käytät Areenaa, syksy 2014

Kari Haakana — Wed, 05 Nov 2014 12:42:41 +0000

Vettä on virrannut Vantaassa jonkin verran sen jälkeen, kun viimeiksi bloggasin Areenan laitetuesta. On siis aika käydä uudestaan läpi laitteita, joilla Areenan sisälötä voi käyttää.

Pyrkimyksenämme on mahdollistaa Areenan käyttö mahdollisimman laajalle käyttäjäjoukolle. Jonkin verran joudumme kuitenkin rajaamaan sitä laitemäärää, jota tuemme. Nykyisillä teknisillä ratkaisuilla Areenan käyttö eri laitteilla vaatii erillisiä ratkaisuja suurelle määrälle laitteita ja tuetun laitekannan merkittävä laajentaminen tulisi kalliiksi ja rajaisi myös Areenan kehitystä.

Lyhyemmin: Areena ei toimi kaikilla laitteilla. Jokainen uusi tuettava laite vaatii työtä ja luo kustannuksia, joten tuettavien laitteiden listaa laajennetaan harkiten.

Tällä hetkellä Areena-sisältöä on saatavissa seuraavissa laitteissa ja palveluissa:

Tietokoneet, joissa flash-laajennuksella varustettu selain (esim. Chrome, Firefox)
iPad ja iPhone -laitteet (vaativat Areena-sovelluksen: iPad ja iPhone)
Android-puhelimet, -tabletit ja muut laitteet (vaativat Areena-sovelluksen)
Windows Phone 8 -mobiililaitteet (vaativat Areena-sovelluksen)
Samsung -älytelevisiot (vuonna 2012 julkaistut tai uudemmat laitteet, vaativat Areena-sovelluksen)
Sony Playstation 3 (toimii laitteen selaimen kautta)
Sony Bravia -televisiot
Elisa Viihde -palvelu
Chromecast-laitteet (tällä hetkellä iPadin kautta, Android-tuki tulossa Areenan Android-sovelluksen uuden version myötä)
AppleTV iOS-sovelluksen Airplay-toiston kautta

Tämän listan ulkopuolella tuettuja laitteita ei ole. Tästä huolimatta Areena saattaa muillakin laitteilla toimia. Esimerkiksi jotkut televisiot näyttäisivät toistavan Areena-videoita.

Laitetuki kasvaa ensi vuonna. Tulossa on Areena-sovellus LG:n ja Sonyn älytelevisioille sekä PlayStation 4- että Xbox One -pelikonsoleille. Näistä ratkaisuista kerromme enemmän myöhemmin.

Lainaus

Areenan ensimmäinen äly-tv-sovellus käytössä

Kari Haakana — Tue, 16 Sep 2014 05:39:26 +0000

Ensimmäinen äly-tv-laitteille tarkoitettu Areena-sovellus on nyt valmis. Samsungin äly-tv:ille tarkoitettu sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Samsungin äly-tv-laitteiden SmartHub-sovelluskeskuksesta. Sovellus toimii vuoden 2012 ja sen jälkeen julkaistuilla Samsungin äly-tv-malleilla (lista tuetuista laitteista Google Drive -palvelussa).

Sovellus toimii hyvin samalla tavalla kuin esimerkiksi iPadin Areena-sovellus. Sovellus tarjoaa etusivullaan Areena-toimituksen suositukset ja Areenan laajempaa tarjontaa voi selata eri ohjelmakategroioiden avulla tai etsiä ohjelmia niiden nimen mukaan. Tarjolla ovat kaikki Areenassa nähtävät ohjelmat, myös vain Areenassa katsottavat live-lähetykset. Tv-kanavien suoria lähetyksiä tai radio-ohjelmia sovelluksessa ei ole mukana.

Ohjelmat ovat äly-tv-sovelluksessa saatavilla saman ajan kuin Areenan verkkopalvelussa ja mobiilisovelluksissakin. Myös sovelluksen tekniset taustaratkaisut ovat samat. Tämän vuoksi verkkoyhteyden laatu saattaa vaikuttaa sovelluksen kuvan laatuun, erityisesti ohjelman alussa.

Kyseessä on Ylen päänavaus uusien äly-tv-sovellusten suuntaan. Sovelluksia on luvassa myös muille äly-tv-merkeille ja muille laitteille myöhemmin. Nyt julkaistu sovellus on tehty yhteistyössä Samsungin kanssa ja sen on toteuttanut Accedo.

Aiemmin Areenaa on voinut käyttää myös pilottiratkaisuilla, jotka on rakennettu Sonyn Bravia-laitteille ja Elisa Viihde -palveluun. Myös nämä palvelut jatkavat toimintaansa toistaiseksi.

Toivomme Areena-sovellukselle runsasta käyttöä. Kommentoikaa ja kertokaa, mitä ominaisuuksia haluaisitte sovellukseen ja mikä toimii ja mikä ei.

Lainaus

Pride-viikko Ylellä - vahva panos ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun

Marika Kecskeméti, Jonna Ferm, Reijo Perälä — Tue, 17 Jun 2014 08:35:51 +0000

Tyttö kertoo vanhemmilleen, pojat joutuvat kadulle, miespari saa lapsen.

Mistä syntyy homofobia, minkälaista on olla seksuaalivähemmistöön kuuluva urheilija, miten Suomessa suhtauduttiin homoihin 60-luvulla? Pride-teema näkyy Ylen kanavilla kesäkuun viimeisen viikon ajan.

Kansainvälisia dokumentteja, tv-ensi-iltoja, kotimaisia keskusteluja, draamaa. Conchita, Almodóvar, Stephen Fry, Jani Toivola, Susanna Helke ja kymmenet muut. Kaikki ihmisoikeusasialla Ylen Pride-viikolla.

Pride-viikon sisältökokonaisuuksien tarkoituksena on lisätä tietoa ja sitä kautta ymmärrystä ja edistää suvaitsevaisuutta. Pride-viikko auttaa ihmisiä kohtaamaan oudon ja erilaisen, rohkaisee olemaan oma itsensä ja hyväksymään lähimmäinen sellaisena kuin hän on.

Teemaviikon tehtävänä on myös hälventää häpeää ja ahdistusta, kertoa ja kuvata iloa, jonka kokee, kun on hyväksytty ja ylpeä omasta erilaisuudestaan.

Aihekokonaisuutta lähestytään monella eri kerrontatavalla: dokumentein, henkilökuvin, haastatteluohjelmin, komedian ja eurooppalaisen laatuelokuvan keinoin. Mukana on sekä kansainvälisiä että kotimaisia ohjelmia, nuoria ja iäkkäämpiä ihmisiä ja arkistokatsaus vuosikymmenien takaiseen Suomeen.

Yle Puheessa käy viikon aikana vieraita yhteiskunnan eri sektoreilta puhumassa esim. seksuaalivähemmistöistä työelämässä ja urheilujoukkueissa.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöasiat ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja sekä Suomessa että globaalisti. Yle haluaa ottaa osaa keskusteluun vähemmistöjen asemasta.

Marika Kecskeméti, ohjelmapäällikkö, Yle Teema
Jonna Ferm, ohjelmapäällikkö, Yle Puhe
Reijo Perälä, ohjelmapäällikkö, Yle Areena ja Elävä arkisto

Lainaus

Muistitesti: Mitä Areena-maailmassa tapahtui 2013?

Paavo Rytsä, vastaava tuottaja, Yle Areena — Wed, 26 Mar 2014 08:47:00 +0000

Ennen kuin luet tämän blogin, sulje silmäsi ja mieti, mitä muistat viime vuoden suurista tapahtumista ja suosituimmista ohjelmista. Kohta kerron sen sinulle.

Vuoden 2013 alussa suuri puheenaihe oli Prisman Syö, paastoa ja elä pitempään. Paaston terveellisyys herätti monet suomalaiset. Suosittu oli myös Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä kertova Kovasikajuttu. Draaman puolella vetivät Areenassa Girls, Pirunpelto ja tietysti Uusi päivä. Myös Pasila notkui tilastoissa.

Helmikuussa oli hiihdon MM-kisat. Suosikin tohtori Eki vieraili Puoli seitsemän -ohjelmassa, ja ohjelmaa jaettiin paljon sosiaalisessa mediassa.

Maaliskuussa Anna-Kaisa Hermunen tylytti Vappu Pimiää Arto Nybergin ohjelmassa. Litmanen oli Kuningas, ja Suomi pelasi jalkapallomaaottelun Luxemburgia vastaan. Latelan miehet tuunasivat autoja.

Huhtikuussa maailmaa järkytti Bostonin poliisioperaatio, jota seurattiin Areenassa useita päiviä. Ässien mestaruus toi Pata-juhlan poriin. Toukokuussa jännitettiin Kristan menestystä Euroviisuissa.

(Kuva: Krista Siegfrids. Sari Gustafsson/Lehtikuva)

Kesällä Hjallis Harkimo piti tiedotustilaisuuden Jokereiden itään lähdöstä. Keihäs kiinnosti niin Kalevan kisoissa kuin Moskovan MM-kisoissa. Nuortensarja #lovemilla veti myös Areenassa, mutta etenkin Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa. Ruotsin kaunotarprinsessa Madeleine naitiin Amerikkaan.

(Kuva: Costa Concordian nosto. Filippo Monteforte, AFP/Lehtikuva)

Syksyllä monia kiinnosti Costa Concordian nostoyritys, Rikun ja Tunnan Docventures sekä Dokumenttiprojekti: Hilton!, joka kertoo jouten olevista nuorista. Tonttu Toljanteri oli varmastikin vuoden suosituin ohjelma.

Unohtuiko jotain?

Kohtuulliset käyttöoikeudet?

Katri Olmo — Tue, 18 Mar 2014 14:50:02 +0000

Katri Olmo on Ylen lakiasiainjohtaja.

Yle hankkii sisällöilleen oikeudet vain omaan toimintaansa eli omiin palveluihinsa. Jos joku muu haluaa käyttää Ylen sisältöjä omassa palvelussaan, on oikeudet hankittava erikseen. Kun kysymys on Ylen oman henkilöstön tekemistä ohjelmista, oikeudet hankitaan Yleltä. Muussa tapauksessa oikeudet hankitaan esim. kansainvälisten ohjelmien myyjältä. Jos hankittavia oikeuksia on paljon, hankintaan ohjelmien käyttöoikeudet yleensä tekijänoikeusjärjestöiltä.

Kun koulussa käytetään Ylen ohjelmia opetuksessa, ei kysymys ole Ylen omasta toiminnasta vaan opetustoimesta. Opetuksessa käytettävä aineisto on vain joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lisensioitava, eli koulujen on hankittava käyttöoikeudet erikseen. Kun lisensioitavia oikeuksia on paljon, on tyypillistä, että oikeuksista neuvottelee tekijänoikeusjärjestö.

Opetusministeriö on perinteisesti sopinut koulujen puolesta opetuskäytöstä tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Ministeriö arvioi käytössään olevien varojen puitteissa vuosittain, kuinka laajasti sillä on mahdollisuus hankkia oikeuksia koululuille. Ylen rooliksi jää vain luvan antaminen palveluidensa käyttämiseen.

Ylellä on keskusteluissa tekijänoikeusjärjestöjen kanssa ollut se näkemys, että esim. Yle Areenan palveluiden käyttö olisi pikemminkin yksityiskäytön luonteista kuin erikseen lisensioitavaa käyttöä – etenkin jos käyttö tapahtuu kunkin oppilaan omalta koneelta. Järjestöt eivät ole yhtyneet Ylen näkemykseen.

Myös ministeriö on tulkinnut, että Yle Areenan käyttö tulee lisensioida erikseen. Kun televisiokanavien lisäksi myös Ylen Areenan palvelut on lisensioitu, ministeriöllä ei ole enää varoja Yle TV2:n lisensiointiin opetuskäyttöä varten. Ministeriön päätös pudottaa Yle TV2 opetuskäytön piiristä on perustunut siihen, että kanavaa on käytetty oppilaitoksissa vähän.

Mitä opetuskäytöstä ja sen lisensioinnista tulisi ajatella? Tekijänoikeuslakiin tuskin tulee opetuskäyttöä koskevaa poikkeusta, sillä kirjankustantajilla on asiassa merkittävät taloudelliset intressit. Ei myöskään ole todennäköistä, että opetuskäytön korvaamiseen suunnattaisiin lisää valtion varoja.

Yhä useammin tekijänoikeuksien käyttämisessä on kysymys siitä, mikä on oikea hinta lisensioida sisältöjä. Yleinen trendi kaikissa tuotteissa ja palveluissa on yksikköhintojen laskeminen, ainakin silloin kun palvelut tai tuotteet ovat ylikansallisia ja tarjolla internetissä. Kun takavuosina vuokrattiin vaikkapa video 10 euron vuorokausihintaan, nyt samalla hinnalla voi katsoa kuukauden ajan kymmeniä elokuvia ja tv-sarjoja.

Jos kansainväliset hinnoittelumallit eivät heijastu suomalaisten palveluiden hinnoitteluun on vaarana, että kansalliset sisällöt ja palvelut jäävät ylikansallisten sisältöjen jalkoihin. Toisaalta jos sisällöt lisensioidaan osaksi kansainvälisiä palveluita, tekijöiden on taivuttava saamaan vain murto-osa siitä hinnasta, jolla samat sisällöt hinnoitellaan kotimaisiin palveluihin. Perinteisissä hinnoittelumalleissa pysyttäytyminen saattaa siis pysäyttää kotimaisten, kilpailukykyisten sisältöjen jälkimarkkinoiden syntymisen.

Sisältöjen hinnoittelusta vastaavat usein tekijänoikeusjärjestöt. Tekijät ovat luonnollisesti oikeutettuja saamaan korvauksen teostensa käyttämisestä. Olisiko korvausten kohtuullisuus kuitenkin päivitettävä kotimaisten sisältöjen saatavuuden varmistamiseksi?

Lainaus

Areenassa lokakuussa 20 miljoonaa käynnistystä

Kari Haakana — Thu, 28 Nov 2013 09:29:41 +0000

Areenan lokakuun käyttöluvut eivät tuo mukanaan suuria yllätyksiä. Uutena asiana on se, että muutaman kuukauden ajan mittauksesta poissa olleet mobiilikäynnistykset on vihdoin saatu takaisin mittaustuloksiin. Tämä näkyy mm. käynnistysten määrissä: videokäynnistyksiä Areenassa oli viime kuussa yhteensä noin 18 miljoonaa kappaletta. Audiokäynnistysten määrä taas on noin kaksi miljoonaa.

Tablettien ja muiden mobiililaitteiden yleistyminen näkyy selvästi verrattuna maaliskuun ensimmäiseen kuukausiraporttiin. Audio- ja videotallenteiden mobiilikäynnistysten yhteenlaskettu määrä on nyt noin kuusi miljoonaa, kun se maaliskuussa oli noin 5,5 miljoonaa. Audiopuolen käynnistysten kasvuun vaikuttavat varmasti myös radion mobiilipalveluiden uudistuminen.

Luvuista käy myös ilmi Areenan käytön tietynlainen jakautuminen. Desktop- ja mobiilikäyttö näyttävät nimittäin hyvin erilaisilta. Mobiilipuolella käynnistetyin tv-ohjelmien ohjelmatyyppi on lastenohjelmat: yli 60% kaikista käynnistetyistä ohjelmista on lastenohjelmia. Desktop-laitteilla (joiksi tässä mittauksessa siis luetaan myös kannettavat tietokoneet) lastenohjelmien osuus on vain 23% käynnistyksistä; perinteisillä tietokoneilla draama on suosituin lajityyppi.

Areenan kuukausiraportti lokakuu 2013 (PDF)