Blogit - Assosiaatiosopimus

EU ja Ukrainan tilanne ja totuuden löytämisen vaikeus

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 10 Sep 2014 14:15:11 +0000

Mitä uskoa, kun kaikki valehtelevat? Näin kysyi varatuomari Peter Saramo kirjoittamassaan Ortodoksisen verkkolehden "Simeon ja Hanna" artikkelissa kesäkuussa.

Löytyykö perimmäinen totuus tapahtumista lännen tarinasta vai Venäjän? Vai Ukrainan vai EU:n? Vai oliko totuus joku ihan muu? Ja mikä on EU:n rooli tässä kaikessa?

Kun EU neuvotteli assosiaatisopimuksesta Ukrainan kanssa, miten sopimatonta oli olla käymättä samalla myös neuvotteluja sopimuksen vaikutuksista Venäjän kanssa? Yleensä tämäntyyppisissä neuvotteluissa otetaan myös huomioon ne sopimuksen ulkopuoliset maat joilla on vahvoja kaupallisia intressejä tulevan sopimuksen suhteen.

Kun Maidanin aukion tapahtumien aikaan Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton ja EU:n laajentumiskomissaari kävivät siellä puhumassa kannustavasti kapinallisille ohi Ukrainan senhetkisten vaaleilla valittujen laillisten vallanpitäjien, miten sopivaa se oli? Kapinallisethan kuitenkin kapinoivat senhetkistä laillista hallintoa vastaan.

Ja mitä on ajateltava siitä, että kun valta vaihtui, niin Ukrainalle tarjottiin huomattavasti enemmän taloudellista tukea, kuin mitä alkuperäisessä sopimuksessa oli tarjottu. Sopimushan alunperin jäätyi, ainakin niin sanottiin, siitä syystä, että Ukrainalla ei ollut varaa muuttaa maataan siihen kuntoon mitä assosiaatiosopimus olisi edellyttänyt.

Muodostuiko kapinallisille sellainen kuva, että lännestä oli tulossa enemmän tukea kuin sitten tulikaan. Ja mikä vaikutus sillä käsityksellä oli siihen, miten suuria riskejä ihmiset olivat halukkaita ottamaan taisteluissaan.

Ja loppujen lopuksi miten selkeä käsitys ukrainalaisilla tapahtumien aikana loppujen lopuksi oli siitä, että tarjolla ei lopultakaan ollut pääsyä EU:n jäseniksi, vaan kyseessä oli vain assosiaatiosopimus. Olisivatko he osoittaneet mieltään hengenvaarallisessa tilanteessa pelkän assosiaatiosopimuksen vuoksi.

Varatuomari Peter Saramon aiheeseen liittyvät kirjoitukset löytyvät seuraavat linkit avaamalla:
Mitä uskoa, kun kaikki valehtelevat? – Ukrainan kriisi ja maailman ymmärtäminen
Ukraina och informationskriget

Lainaus

Venäjä ja EU osat 1 ja 2

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 05 Mar 2014 09:03:09 +0000

Mitkä ovat Venäjän ja EU:n suhteet nyt? Mistä me tulemme ja minne menemme? On ollut sellainenkin vaihe, jolloin arveltiin Venäjän liittyvän EU:hun ja Natoon, mutta nyt lähitulevaisuudessa sellainen vaihtoehto ei vaikuta kovin todennäköiseltä.

Juuri nyt on Ukrainan kriisi päällä, mutta mikä tilanne on muuten? Sulaudummeko me mahdollisesti jatkossa Venäjän kanssa aiempaa enemmän toisiimme? Vaikka esim. Venäjän ja EU:n välinen laaja partnerisopimus on vanhentunut, eikä sitä ole saatu uudistettua, niin arjen tasolla venäläisten ja EU:n kansalaisten kanssakäyminen on sujuvaa.

Venäjä on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani. ja EU on Venäjän suurin kauppakumppani. Parhaillaan Venäjä on luomassa omaa Euraasian unioniaan, jonka rakenteessa on paljon samoja elementtejä EU:n kanssa. Tarkoitus on saada aikaan työvoiman ja pääomien vapaa liikkuvuus, mutta ei luovuttaa unionille maiden poliittista suvereniteettia. Euraasian Unionin on tarkoitus aloittaa toimintansa jo 2015. Mitä siitä seuraa? Enemmän yhteistyötä EU:n ja Euraasian unionin välillä, vai jotain muuta? Tällä hetkellähän Venäjä toimii paljon ennen kaikkea kahdenkeskisessä yhteistyössä EU:n eri jäsenmaiden, kuten eikä niinkään koko EU:n kansa

Ohjelmassa on haastateltavana Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.

Lainaus

EU:n idänmatka

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 06 Nov 2013 08:16:01 +0000

Nyt eletään itäisessä Euroopassa todella jännittävä aikoja, ja marraskuun lopulla Vilnan huippukokouksessa päätetään suuntaviivat Itä-Euroopan kehitykselle tuleviksi vuosikymmeniksi, sanoo Tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista

Marraskuun 28.- 29. päivinä Vilnassa on tavoitteena saada allekirjoitetuksi EU:n ja Ukrainan välinen assosisaatiosopimus ja myös saattaa loppuun assosiaatiosopimukset Moldovan ja Georgian kanssa. Sopimus tulee synnyttämään näiden maiden ja EU:n välille vapaakauppa-alueen (DCFTA).
Suurin este sopimuksen allekirjoittamiselle on tällä hetkellä Ukrainan entisen pääministerin Julia Tymošenkon vapauttamista koskeva kiista. Mikäli siihen ei löydy ratkaisua, sopimusta ei todennäköisesti Ukrainan kanssa allekirjoiteta. Ja vaikka nyt eletään jo marraskuun alkua, niin vieläkään ei tiedetä, miten tilanne ratkeaa.

EU on solminut kumppanuussopimuksen Armenian, Azerbaidzhanin, Georgian, Moldovan Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa. Kumppanuuden tarkoituksena on näiden maiden vakauden, demokratian ja hyvinvoinnin edistäminen. Osa itäisen kumppanuuden maista on halunnut myös liittyä jäseneksi EU:hun, mutta siihen EU ei ainakaan nykyisin ole halukas, vaan on sen sijaan edennyt assosiaatiosopimuksen mallilla.

Lainaus