Blogit - arvoa yhteiskunnalle

Sosiaalisen median syötteiden varassa mediakäyttäjä on uudella tavalla passiivinen vastaanottaja - miten varmistaa moninaisuus?

Tuija Aalto ja Viola Strandberg — Fri, 14 Aug 2015 10:22:21 +0000

Etnografinen tutkimustoimisto Kenno paneutui keväällä 2015 neljän eri ikäisen eri puolilla Suomea asuvan henkilön media-arkeen selvittääkseen, mitä tavalliset suomalaiset ajattelevat moninaisuudesta mediassa. Julkisen palvelun mediayhtiönä Yle pohtii, miten se voisi varmistaa moninaisten mediasisältöjen tarjonnan mediakäytöltään hyvin erilaisille yleisöille.

Kenen äänellä mediassa puhutaan?

Kennon tekemisessä haastatteluissa toistui huoli siitä, kenen äänellä mediassa puhutaan. Moninaisuus tuntuu monelle välittyvän esimerkiksi niin, että valtaväestön edustajat puhuvat vähemmistöryhmien puolesta.

Moninaisuuden lisäämiseksi mediassa olisi kaiketi syytä lisätä kaikenlaisten, eri taustaisten, eri tavalla ajattelevien ja erilaisia elämänpolkuja valinneiden ihmisten aktiivista osallisuutta mediasisältöjen tuottamisessa.

Sisällön tasapuolisuutta ja teemojen moninaisuutta ei kuitenkaan enää voi taata pelkästään tarjontaa monipuolistamalla, koska eri ikäiset käyttävät mediaa niin eri tavoin. Esimerkiksi vanhemmalle mediakäyttäjälle kännykkä ei ole merkittävä mediankäytön laite, mutta nuorelle ehkä ainoa.

Lukiolainen ei löydä tavallisten ihmisten selviytymistarinoita

Kennon haastattelema lukiolainen tunnisti oman mediakuplansa, mutta ei osannut sanoa, miten päästä käsiksi sisältöihin sen ulkopuolella. Hän toivoi, että mediassa kirjoitettaisiin esimerkiksi tavallisten ihmisten selviytymistarinoita, koska ei ole koskaan sellaisia saanut lukea. Varttunut mediakäyttäjä osaisi hakea sellaista sisältöä naistenlehdistä, mutta kyseisen lukiolaisen vastaanottama sosiaalisen median sisältö oli lähinnä ulkonäköön painottuvaa kuvallista oman elämän raportointia. Tällaisia blogisisältöjä leimaava täydellisyyden tavoittelu aiheutti nuorelle naiselle ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta liittyen ulkonäköön ja arjen hallintaan.

On yksi asia luoda moninainen sisältöntuotanto ja toinen asia saada ihmiset huomaamaan saati kiinnostumaan.

Nuoria kiinnostava sisältö on yhä voimakkaammin visuaalista ja sosiaalista. Sisällöt Instagramissa, blogeissa ja Facebookissa ovat kuvapainoitteisia, ja vähemmän visuaalinen sisältö, esimerkiksi perinteinen uutisointi, jää huomiotta.

Median murrosta on leimannut mediankäyttäjän muutos passiivisesta aktiiviseksi: passiivinen mediasisällön vastaanottaminen on vaihtunut aktiiviseksi sisällön valikoimiseksi ja jopa itse tuottamiseksi. Valikointi saattaakin johtaa uudenlaiseen passiivisuuteen vastaanotossa, jos uutta seurattavaa ei aktiivisesti etsitä oman “sosiaalisen kuplan” ulkopuolelta. Julkisen palvelun median on löydettävä uusia keinoja tehdä sisällöt niin kiinnostaviksi, että erilaiset yleisöt tulevat löytäneeksi ne kuplista huolimatta - tai ehkä niiden avulla?

Selvitys jätti paljon pohdittavaa

Miten tarjota moninaisuuden kokemus nuorelle, jolla on älypyhelimessaan sosiaalisen median avulla rakennettu “automaattinen sisällöntuotantokoneisto” eikä tämän oman kuplan ulkopuolelle tule mentyä oma-aloitteisesti. Miten sitä voisi helpottaa?
Miten me – ne vastakkainasettelua mediassa ja ihmisten mielissä voisi purkaa
Miten media voisi osaltaan silloittaa ihmisten välistä kuilua niin, ettei moninaisuus mediassa näyttäytyisi negatiivisena tai järjestettynä asiana vaan luontevana osana yhteiskuntaa?
Miten tavallinen arki voitaisiin tuoda paremmin näkyviin? Arjen moninaisuuden puute mediassa aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta.

Ks. myös: Suomalaisten kiinnostus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen on kasvussa

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla ja Viola Strandberg on Kennon tutkimusjohtaja.

Lainaus

Arvokasta elämää

Mari Tähjä — Fri, 17 Apr 2015 07:36:24 +0000

Mari on asiantuntijatyössä Ylen strategiaosastolla.

Kuinka moni meistä ajattelee päivittäin arvojaan? Ja osaammeko elää niiden mukaan?

Palasin juuri kahdeksan kuukauden vuorotteluvapaalta töihin hyvillä mielin. Maailmankuvani oli asettunut uusiin mittasuhteisiin, olennainen erottunut tarkaksi hälinän keskeltä. Olen kerrannut ja päivittänyt omat arvoni.

Myös Yle pohtii uusia mahdollisuuksia yhteiskunnallisen arvonluontiin.

3 näkökulmaa, 6 roolia

Ylen strategiaosasto ja muutostoimisto Wevolve tekivät viime syksynä selvityksen Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet.
Työssä määriteltiin kolme uudenlaista tapaa luoda yhteiskunnallista arvoa:

Ylen tulisi tuottaa

avoimesti ja yhteistyössä palveluita ja sisältöjä, joilla on yhteiskunnallista merkitystä
tarjota uudenlaisia alustoja yhteistyölle sekä ohjata niiden käyttöä yhteiskunnallisesti merkittävien aiheiden käsittelyyn
mahdollistaa yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa avoimesti jaettujen resurssien ja mediatyökalujen avulla.

Tämän lisäksi työn tuloksena luotiin kuusi uutta roolia. Näissä mahdollisissa rooleissa Yle voisi luoda yhteiskunnallista arvoa aiempaa runsaammin ja laajemmin.

Ylen tulisi olla

suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjä
aktiivinen ja ratkaisukeskeinen muutosvoima
vaihtoehtoisten ja monipuolisten näkökulmien edistäjä
avoimen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan mahdollistaja
media-alan kehittäjä ja rakentaja
luovien yhteisöjen ja ihmisten voimaannuttaja.

Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Ja kuinka paljon Yle on jo nyt tätä kaikkea?

Arvokkaita sisältöjä

Minulle Yle Puheen Emilia Kukkalan ensimmäinen ohjelma talouskasvusta ja sen vaihtoehdoista oli riemastuttava kokemus.

Samaan aikaan, kun media kantoi huolta perinteisestä markkinataloudesta ja sen olemattomasta talouskasvusta, kertoivat Parecon Finlandin puheenjohtaja Antti Jauhiainen ja talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu Aalto-yliopistosta vaihtoehtoisia näkemyksiä osallisuustaloudesta ja degrowth-ajattelusta.

On siis olemassa vakaata uskoa sen kaltaiseen talousajatteluun, joka tähtää onnellisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen ei-kulutuksellisin keinoin: jakamalla työtä, kuluttamalla vähemmän, käyttämällä aikaa taiteeseen, musiikkiin, perheeseen, kulttuuriin ja yhteisöön.

Virkistävä näkökulma, joka voimaannutti kuulijaa muistuttamalla erilaisista arvoista ja tavoista toimia!

En myöskään usko, että kukaan, joka sattui näkemään kodittoman Miskan Kioskin haastattelussa, voi enää ohittaa rautatieasemalla yksinäistä, hieman suttuista istujaa niin, ettei sisältä vihlaise.

Ylen toimittaja Rakel Liekki mahdollisti alkuvuodesta Kioskin lähetyksessä sen, että nuori koditon sai tarinansa kerrottua tavalla, jossa katsojan piti pinnistellä oman todellisuutensa läpi, jotta pystyi kohtaamaan tiedon elämän epätasa-arvosta Suomessa.

Ylen, Suomen elokuvasäätiön ja Avekin yhteistyönä toteutettu Susanna Kuparisen ja Jari Hanskan minidokumenttisarja Porttikielto Poriin oli puolestaan hämmentävän hieno ja vähintään yhtä epämukava kokonaisuus. Minidokumenttisarjan toteutus, aiheet ja henkilöt; niin tekijät, haastateltavat kuin kulisseissa häärääjät, toimivat tavoilla, jotka kolkuttelivat arvomaailmaa monelta suunnalta. Halusin kysyä, voiko näin tehdä, mutta en ollut ihan varma, kenelle kysymyksen osoittaisin.

Ymmärrystä elämästä ja yhteiskunnasta

Nämä esimerkit Ylen sisällöistä oli helppo löytää, sillä ne peilaavat omaa arvomaailmaani tai testasivat sen kestävyyttä. Koen, että Ylellä on jo rooli yhteiskunnassa ja arvonluonnissa, kun se tarjoaa leveän kaistaleen ymmärrystä elämästä ja yhteiskunnastamme.

Wevolven mukaan yhteiskunnallisesta arvonluonnista on tulossa yleisesti hyväksytty ja odotettu tapa määritellä yritysten ja organisaatioiden toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita.

Olisiko tarina julkisen palvelun tehtävästä helpompi pukea sanoiksi ja teoiksi, jos ottaisimme lähtökohdaksi ja tavoitteeksi yhteiskunnallisen arvonluonnin ja arvojen kohtaamisen, puolesta ja vastaan? Se herättää ja aktivoi. Ja jos hyvin käy, sillä voi muuttaa maailmaa.

Lainaus

Yle haluaa olla yhteiskuntaa koossa pitävä voima - miten sitä mitataan?

Tuija Aalto — Wed, 11 Mar 2015 13:01:04 +0000

Ylen tiedottaminen omasta taloudestaan jakaa edelleen kansalaisten mielipiteitä. Noin puolet (49 %) pitää tiedottamista läpinäkyvänä ja noin kaksi viidesosaa (41 %) on päinvastaista mieltä tästä asiasta (ks. Ylen Arvo suomalaisille -tutkimuksen raportti). Olin puhumassa tiistaina Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa 10.3. 2015. Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt -luentosarjassa.

Luennon aiheena oli "instituutio muutoksessa". Lopussa listaankin, mikä muuttuu, ja toisaalta mikä ei muutu.

Muuttuu

Vastaanotto kohti henkilökohtaisia laitteita ja yksilöllistyvää käyttöä
Sisältö & kerronta kohti monimediaisia konsepteja ja transmediaisuutta
Julkaiseminen kohti temaattisia paketointeja ja kuratoituja kokonaisuuksia
Toimintatapa kohti avoimuutta ja verkostoja

Ei muutu

Ylen pyrkimys tehdä tärkeistä asioista kiinnostavia
Ylen pyrkimys olla yhteiskuntaa koossa pitävä voima – monimuotoisuuden johtamisella kohti erilaisten yhteisöjen osallisuutta.

Osallisuuden mittaaminen?

Meitä kiinnostaa kehittää asiakkuusymmärrystä siihen suuntaan, miten sitoutuneet yleisöt saavat aikaiseksi toimintaa, joka synnyttää yhteiskunnallista arvoa. Siksi kaikenlaiset hyvät esimerkit vaikuttavuusarvionnista ovat nyt tervetulleita vaikkapa kommenttina tähän kirjoitukseen.

Demokratian edistämisessä nyt tietenkin kaikkein ajankohtaisinta olisi saada jokainen äänestyskelpoinen kansalainen äänestämään eduskuntavaaleissa. Siinäpä yksi iso onnistumisen mittari: äänestysprosentti. Sen mahdollisesta nousemisesta ei kuitenkaan mikään yksi tiedotusväline voi yksin ottaa kunniaa. Parhaimmillaan yhteiskunta onkin moniäänisenä.

PS. Ylen vaaligalleriaan saatiin 90 % kansanedustajaehdokkaista.

Lainaus

Ville Tikka ja Nuppu Gävert: palveluita tulisi kehittää nykyistä enemmän aktiivisille median tuottajille

Nuppu Gävert ja Ville Tikka — Wed, 31 Dec 2014 07:42:34 +0000

Tiedätkö kuka on maailman suosituin TV-tähti? Ehkä Oprah? Vai sittenkin Simon Cowell? Ei, väärin molemmat. Katsojamäärissä suurin on ruotsalainen vloggari Felix Kjellberg eli PewDiePie, joka tekee pelivideoita YouTubeen. Hänen kanavallaan nimittäin on yli 33 miljoonaa tilaajaa ja hänen videoitaan katsotaan satoja miljoonia kertoja kuussa, yhteensä niitä on katsottu jo yli 7 miljardia kertaa.

Media ei ole enää vuosiin ollut entisensä, kun demokratisoituneet ja nopeasti kehittyneet mediateknologiat ovat mahdollistaneet yhä useammalle pääsyn tietoon ja mediatuotannon työkaluihin. Eilisen yhdeltä monelle katsojalle tai lukijalle suunnatun viestinnän sijaan kyse on monensuuntaisesta ja hyvin verkostuneesta mediatuotannosta. Yleisöjen sijaan palveluita tulisi kehittää nykyistä enemmän aktiivisille median tuottajille, joista yhä useampi osallistuu innoissaan myös yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä merkityksellisten sisältöjen tuottamiseen.

Arvonluontia tulee ymmärtää verkostuneen mediatuotannon näkökulmasta. Tällöin uutisointi yhteiskunnan asioista, kantaaottavat yhteiskunnalliset ohjelmasisällöt tai edes vaikuttavuuteen pyrkivät kampanjat eivät riitä. Näiden lisäksi tarvitsemme avoimia toimintamalleja, kutsuvia ja osallistavia tekemisen alustoja sekä kiinnostavia yhteisöllisiä palveluita, jotka mahdollistavat yhä useamman suomalaisen osallistumisen omaehtoiseen ja yhteiseen mediatuotantoon.

Toki käsittelemällä yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja, kuten ilmastokriisiä tai eriarvoisuutta, sekä informoimalla ja herättelemällä ihmisten kiinnostusta tärkeisiin aiheeseen onnistutaan luomaan yhteiskunnallista vaikuttavuuttta. Vielä kun ihmiset ja yhteistyötahot otetaan laajemmin mukaan sisällöntuotannon eri vaiheisiin – aina aiheiden löytämisestä niiden valitsemiseen ja kehittämiseen – mahdollisuudet yhteiskunnalliseen arvonluontiin kasvavat. Nimittäin, mitä useammat pääsevät vaikuttamaan sisältöjen tuottamiseen, sitä todennäköisemmin aiheet ja lähestymistavat koskettavat asianomaisia. Samoin tuottamiseen osallistuneet ovat alttiimpia jatkamaan toimintaa aihepiirin parissa ja tuomaan omat viiteryhmänsä mukaan keskusteluihin, kuten esimerkiksi Docventures -sarjan innoittamissa sosiaalisen median keskusteluissa on hyvin tullut esille.

Tällä hetkellä Ylellä on käynnissä kaikille avoin osallistava Kipinä -kokeilu, joka kutsuu ideoimaan ja kehittämään yhdessä uusia sisältöjä ja palveluita. Kipinän ideointivaihe jatkuu 15.1.2015 asti, jonka jälkeen ideoista äänestetään parhaat jatkokehitykseen ja lopulta parhaaksi valittu idea viedään luonteestaan riippuen joko prototyypiksi tai suoraan tuotantoon.

Kipinä on innostava alku avoimemmalle mediatuotannolle, mutta voisiko Yle avautua jatkossa vielä enemmän maksimoidakseen mahdollisuutensa yhteiskunnalliseen arvonluontiin?

Sisältöjen ja palveluiden tuottajasta avoimeksi media-alustaksi

Yhteiskunnallisessa arvonluonnissa on olennaista, että organisaatio ei keskity vain tuottamaan sisältöjä ja palveluita sisältöjen kuluttamiseen, vaan näkee itsensä myös alustana, joka auttaa ketä tahansa tuottamaan organisaation avustamana merkityksellisiä palveluja ja sisältöjä. Vaikka alustamaisuus tarkoittaa osittaista luopumista kontrollista sisältöjen laadun ja määrän suhteen, mahdollistaa se aivan uudenlaisen ja uudella tavalla elinvoimaisen mediaekosysteemin synnyn.

Käytännössä tämä voi tapahtua esimerkiksi jaettuun mediantuotantoon keskittyvien palvelujen ja työkalujen avulla, mitkä antavat monipuoliset edellytykset useille ulkopuolisille tahoille hyödyntää Ylen laajaa osaamista ja resursseja yhteiskunnallisten päämäärien hyväksi. Mallia voi ottaa vaikka The Guardianista, jonka vuonna 2010 alkanut The Open Platform -hanke on avannut sen keskeisiä tietoresursseja ja sisältöjä, jotta Guardian ei vain “ole verkossa vaan tulee olennaiseksi osaksi verkkoa”.

Käsittelimme kahdessa aikaisemmassa blogikirjoituksessa Ylen uusia mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen arvonluontiin. Nämä pohjautuvat yhdessä Yle Strategian kanssa toteutettuun selvitykseen (PDF), jossa kuvattiin kuusi uutta roolia laajemman arvon synnyttämiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Nyt esiteltävät viimeiset kaksi roolia keskittyvät uusien toimintaedellytyksien luomiseen niin muille media-alan ammattilaisille ja yrityksille kuin luoville ihmisille ja yhteisöille yleensä.

Kuinka Yle voisi olla suomalaisen media-alan kovin kiihdyttäjä?

Käytännössä uudenlainen osallistaminen tarkoittaa myös avoimempaa ja aktiivisempaa yhteistyötä suomalaisen media-alan kanssa. Kenties Yle voisi pyrkiä auttamaan tai ottamaan laajemmin mukaan pieniä tahoja ja huipputekijöitä uusien formaattien ja sisältöjen kehittämiseen sekä rakentamaan uusia kumppanuuksia media-alan ja luovan alan kehityksen vauhdittamiseksi?

Media-alan edistäminen voisi tapahtua esimerkiksi hyvin resursoitujen ‘mediakiihdyttämöjen’ avulla tai Apps 4 Finland -tyyppisten kehityshankkeiden kautta, mitkä hyödyntävät mediakentän nykyistä verkostomaista rakennetta ja pyrkivät uudenlaisten toimintatapojen, liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden kehittämiseen. Keskeistä näyttäisi olevan yhä parempien, pidempien ja useampien siltojen rakentaminen eri tahojen, tekijöiden ja kumppaneiden välille, koska merkittävät media-alan innovaatiot ja huippusisällöt syntyvät vain oivaltavissa ja laadukkaissa yhteistyökuvioissa.

Yle voisi myös pyrkiä tuottamaan kansainvälisen tason huippusisältöjä yhdessä Euroopan kiinnostavimpien ja parhaiden yhteistyötahojen kanssa. Myös pohjoismainen yhteistyö voisi tuottaa esimerkiksi lisää laadukasta TV-draamaa, sen sijaan että suuri osa tehdään nyt puhtaasti kotimaisin voimin. Draama kun voi synnyttää vahvoja reaktioita yhteiskunnallisiin ilmiöihin käsitellessään vaikeita ja ajankohtaisia kysymyksiä rohkein tavoin.

The Walt Disney Companyn hiljattain lähes miljardilla dollarilla hankkima Maker Studios, on yksi mielenkiintoinen esimerkki uudenlaisesta alustamaisesta mediatuotantomallista. Maker Studios toimii alustana laajalle joukolle ‘media makereita’, joiden pääasiallisena välityskanavana toimii YouTube. Se pyrkii auttamaan vloggareita ja tubettajia tarjoamalle heille palveluja, työkaluja ja erilaisia sovelluksia kiinnostavampien sisältöjen tuottamiseen ja oman sisällöntuotantobisneksen kehittämiseen ja pyörittämiseen.

Miten Yle pystyisi voimaannuttamaan luovat ihmiset ja yhteisöt?

Toisaalta Ylen uutena tehtävänä voi olla myös uusien edellytysten luominen kaikille suomalaisille monipuolisen kulttuurin luomiseen, taltioimiseen ja jakamiseen ensiluokkaisten mediatyökalujen, resurssien ja kanavien avulla. Ehkäpä Yle Areenan alustaa voisi avata lisää, esimerkiksi kehittämällä Areenalle oma “speakers corner”, joka voisi toimia sekä podcast- ja vloggaus-studiona että kanavana ihmisten ja yhteisöjen tuottamille sisällöille. Yle ja toimittajat voisivat toimia kuratoriaalisessa roolissa ja poimia yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita sekä auttaa levittämään kiinnostavia ihmisten tarinoita muissa Ylen mediakanavissa.

Yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia kokeiluhankkeita kannattaa todennäköisesti tehdä verkostuneiden mediateknologioiden ja uusien luovien yhteisöjen eturintamassa. Nuoret ovat tässä ilmeinen yhteistyötaho, koska nuorilla on yleisesti sekä parhaat mediantuotantotaidot että kovin into käyttää palveluita ja kanavia hyödykseen. Rohkean kokeilukulttuurin hengessä esimerkiksi nuortenohjelmien tuotantoa voisikin miettiä uusiksi ‘tube-sukupolven’ näkökulmasta. Tällöin nuorille ei vain tuoteta ohjelmia tai tarjota mahdollisuuksia osallistua Ylen tuotantoon, vaan erilaiset luovat yhteisöt ja yksilöt päästetään toteuttamaan ja jakamaan omia sisältöjään vapaasti avointen vloggarialustojen, crossmedia-konseptien, mediatyökalujen ja jaettujen tilojen ja muiden keskeisten resurssien avulla.

Nämä avoimet digitaaliset hiekkalaatikot ja uusien sisältökokeilujen leikkikentät voisivat parhaimmillaan olla hyvin luovia ympäristöjä, joissa on lupa tehdä asioita toisin ja lupa myös välillä epäonnistua. Vain näin niissä voi syntyä median uusia kiinnostavia ilmiöitä ja uuden sukupolven kovia ammattilaisia, jotka osaavat ja uskaltavat tarttua rohkeasti yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin.

***

Ville Tikka on Wevolven strategiajohtaja ja Nuppu Gävert tutkimusjohtaja. Kirjoitus on viimeinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokaisessa kirjoituksessa on avattu arvonluonnin uusia malleja sekä esittelty tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia. Ne pohjautuvat joulukuussa 2014 julkaistuun Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvitykseen (PDF).

Aikaisemmat blogikirjoitukset:

Lainaus

Miten Yle voisi auttaa meitä saamaan äänemme paremmin kuuluviin?

Nuppu Gävert ja Ville Tikka — Thu, 18 Dec 2014 05:35:29 +0000

Kun yli 40 miljoonan jäsenen kansainvälinen liike toimii muutosvoimana politiikassa ja yhteiskunnassa, elämme uudessa maailmassa. Avaaz.org, jonka nimi tarkoittaa suomeksi ääntä, on yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista yhteiskunnallista toimintaa edistävistä verkottuneista organisaatioista maailmassa. Se tuottaa kansainvälisiä kampanjoita merkittävistä aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta tai ebolan vastatoimista, sekä auttaa ihmisiä luomaan kampanjoita paikallisten ongelmien ympärille.

Suoran demokratian toimintatavat ovat tulleet oletusarvoisiksi tavoiksi osallistua yhteiskunnan toimintaan, minkä esimerkiksi kansalaisaloite on käytännössä mahdollistanut lainsäädännön tasolla. Olemme siis keskellä yhteiskunnan perusrakenteita ja instituutioita muuttavaa vallan ja resurssien hajautumista, joka vahvistuu hyppäyksin edelleen lisääntyvän digitalisaation ja globalisaation myötä.

Nämä kehityskulut vaikuttavat mediakenttään monin tavoin. Kun tieto ja resurssit ovat pitkään jakautuneet hyvin epätasaisesti ja vallankäyttö politiikassa ja taloudessa tapahtunut pääasiassa ylhäältä alas ja ilman läpinäkyvyyttä, nyt yhä useammalla on pääsy tietoon ja työkaluihin, sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Median roolina ei siten ole enää ainoastaan toimia tiedonvälittäjänä ja yhteiskunnan vahtikoirana, vaan sen odotetaan nyt auttavan ihmisiä toimimaan vastaavissa tehtävissä, jotta yhä useampi suomalainen voi osallistua aktiivisesti merkittävien kysymysten käsittelyyn ja ongelmien ratkaisemiseen. Tämä tarkoittaa myös Ylen julkisen palvelun roolin uudelleen miettimistä.

Kuvasimme edellisessä blogikirjoituksessa, kuinka yhteiskunnallinen arvonluonti tulee nähdä toimintana, joka auttaa synnyttämään mahdollisimman monipuolista arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. Esimerkiksi arvoa ja arvonluontia laajasti tutkineen London School of Economicsin antropologian professori David Graeberin mukaan arvoa ei ole sisällöissä, teknologioissa tai palveluissa itsessään, vaan arvo syntyy aina mahdollistetun toiminnan ja tähän liittyvien jaettujen merkitysten kautta. Sosiaalista arvoa voidaan ajatella muodostuvan, kun organisaatiot mahdollistavat ihmisille tärkeitä sosiaalisia käytänteitä. Kulttuurista arvoa syntyy puolestaan kun toiminta liittyy yhteiskunnassa tärkeiksi koettuihin yhteisiin kulttuurisiin merkityksiin.

Muutostoimisto Wevolven yhdessä Yle Strategian kanssa toteuttamassa Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvityksessä (PDF) määriteltiin kuusi roolia, joissa media voi synnyttää uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaksi näistä korosti vaihtoehtoisten näkökulmien ja monipuolisten äänien kuulumista yhteiskunnassa sekä avoimen demokratian ja toimivan kansalaisyhteiskunnan edistämistä. Nyt meidän tulisi yhdessä miettiä, miten näitä rooleja voisi toteuttaa uusin tavoin.

Kuinka Yle voisi edistää vaihtoehtoisten näkökulmien esille tuomista?

Hyvinvoiva ja tasa-arvoinen yhteiskunta rakentuu moniäänisyyden ja monikulttuurisuuden varaan. Kun pyritään käsittelemään yhteiskunnallisia haasteita, on eri äänien esiintuominen välttämätön edellytys niin kokonaiskuvan muodostamiseksi kuin yksityiskohtien ymmärtämiseksi. Haasteena on kuitenkin usein se, että valtamediat keskittyvät pääasiassa isojen kertomusten käsittelemiseen, jolloin vaihtoehtoiset näkökulmat eivät pääse riittävästi esiin.

Ehkä Ylen uutena tavoitteena voisikin olla auttaa kaikkia suomalaisia iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, taustasta tai vakaumuksesta riippumatta tuottamaan heille merkityksellisiä sisältöjä ja saamaan äänensä kuuluviin yhteiskunnassa? Tämä voisi auttaa rakentamaan uusia siltoja eri kulttuurien, ryhmien ja näkökulmien välille ja luomaan konfliktien sijaan yhteisymmärrystä. Samalla voisimme ymmärtää paremmin, kuinka niin eriarvoistuminen kuin ‘ääripäistyminen’ luovat uhkia yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille.

Ääneen tulisi siten päästää rohkeasti eri vähemmistöjen edustajat ja mielipidevaikuttajat, myös muualla kuin A2 -illoissa. Kenties tämä voisi tapahtua antamalla ihmisille välineitä ja kanavia omien näkökulmien esittämiseen, sekä toimimalla kuraattorina merkittävien tarinoiden esiintuomiseksi. Myös avoin data voisi toimia tehokkaana työkaluna. Tutkiva kansalaisjournalismi yhdistettynä arkistojen avaamiseen voisi auttaa käsittelemään historiaa uusin tavoin, purkaen vanhoja merkityksiä ja rakentaen uusia moniäänisiä tarinoita.

Sandy Storyline -sivu on kiinnostava esimerkki alustasta, joka on osallistanut ihmisiä kertomaan videoin, kuvin ja kirjoituksin omista kokemuksistaan, tässä tapauksessa Sandy-hirmumyrskyn vaikutuksista New Yorkin kaupunginosien elämään. Hankkeen tavoitteena on tuoda henkilökohtaiset tarinat osaksi laajempaa keskustelua niin taloudellisesta epätasa-arvoisuudesta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja rannikkojen tulevaisuudesta.

Miten Yle voisi tukea avoimempaa demokratiaa?

Kansalaisaloitteen viimeaikaisesta voimannäytöstä huolimatta osallistuminen avoimeen demokraattiseen keskusteluun ja päätöksentekoon on edelleen varsin vähäistä. Äänestämisen lisäksi ihmiset ja yhteisöt kaipaavat yhä käytännöllisempiä tapoja vaikuttaa suoraan omaan elämäänsä ja edistääkseen tärkeiksi kokemiaan asioita ja kiireellisiä ongelmia.

Median ja erityisesti Ylen koetaan olevan keskeisessä asemassa opettamassa uusia vaikuttamisen kansalaistaitoja ja kasvattamassa kaikenikäisiä kansalaisia suoriin toiminta- ja vaikuttamistapoihin. Tämä voisi tapahtua vaikka voimaannuttamalla ja innostamalla ihmisiä niin yhteiskunnalliseen, yhteisölliseen kuin myös omaan elämään vaikuttamiseen.

Kansalaisdemokratia tarvitsee myös uusia työvälineitä, jotka auttavat ihmisiä ottamaan halutessaan enemmän vastuuta ongelmakohtien esiintuomisesta ja ratkaisumallien löytämisestä. Esimerkiksi Ylen yhteiskunnallista arvonluontia pohtineessa työpajassa ideoitu ’Kansalaisvaikuttamisen Myth Busters -työkalupakki’ voisi auttaa ihmisiä osallistumaan paremmin poliittiseen keskusteluun ja tuomaan läpinäkyvyyttä sekä kritiikkiä päättäjien ja poliitikkojen näkökulmiin. Tai miltä kuulostaisi Ylen sivuilla toteutettava ‘kansakunnan totuuden summaa’ mittaava, jatkuva kansanäänestys ajankohtaisista aiheista?

Maailmalla tämän kaltaiset ratkaisut ovat olennainen osa median palveluita. Esimerkiksi Intiassa toimiva CNN-IBN Networkin digitaalinen ja ympäri vuorokauden päivitettävä Citizen Journalist -palvelu valikoi ja jakaa ammattijournalistien voimin kansalaisjournalistien tuottamaa mediasisältöä ja videoreportaaseja. Raporteissa nousevat esille etenkin yhteiskunnalliset ilmiöt ja ongelmat, jotka eivät muuten pääsisi esille Intian mediakentässä. Citizen Journalist -palvelu tekee yhteistyötä useiden kansalaisjärjestöjen kanssa ja on uutisoinut muun muassa Kashmirin miinakentistä, maaseudun koulujen puutteista ja Bengalin teeviljelmien työntekijöiden oloista ja naisten oikeuksista.

Tässä on muutama idea osallistavammasta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavammasta mediasta. Mutta vielä tärkeämpää on kuulla mitä sinä haluat, että Yle ja suomalainen mediakenttä tekisivät tuodakseen sekä omasi että muiden näkökulmat ja äänet yhä paremmin esille?

—

Kirjoitus on toinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokainen kirjoitus avaa arvonluonnin uusia malleja sekä esittelee tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia. Ne pohjautuvat joulukuussa 2014 julkaistuun Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvitykseen (PDF).

Lainaus

Osallistava mediakasvatus puree nuoriin

Kirsi Brück & Hanna Visala — Tue, 21 Oct 2014 09:42:08 +0000

Hanna Visala on Yle Uutisluokan tuottaja ja vastaa Yle Uutisluokan sisällöstä, kehittämisestä ja kouluyhteistyöstä. Twitter: @hannavisala

Kirsi Brück on kehityspäällikkö Ylen strategiaosastolla. Hän vastaa Ylen yhteiskuntavastuun koordinoinnista ja on ollut käynnistämässä Uutisluokka-hanketta.
Twitter: @kirsibruck

“Uutisia katsoo nyt ihan eri tavalla”
“Oppilaiden omatoimisuus ja nopea oppiminen hämmästytti myös meidät opettajat”
”Nuorten ilo ja energia on tarttunut, ja yhteinen innostus on ollut valtavaa”.
”Paras palkinto on, kun nuoren silmissä syttyy se sama palo, kuin itsellä nuorena toimittajana, kun sai ensimmäisen juttunsa valmiiksi".

Mediakasvatushanke Yle Uutisluokka aloitti toisen lukuvuotensa tänä syksynä. Lyhyessä ajassa uusi toimintamalli on ylittänyt odotukset ja läpäissyt vaativan testin – nuoret koululaiset ja heidän opettajansa ovat ottaneet sen innolla vastaan.

Ylen uutiskummien ja nuorten kanssakäymisestä on syntynyt uusia ideoita, raikkaita näkökulmia ja onnistumisen kokemuksia puolin ja toisin. Uutisaiheita haravoineet nuoret ovat löytäneet niitä lähiympäristöstään ja omasta elinpiiristään, mutta yhtä lailla meitä kaikkia puhuttavista yhteiskunnallisista ja kansainvälisistä tapahtumista, nuorten näkökulmasta. Omaan kouluyhteisöön vaikuttaminen tuntuu kiinnostavan monia uutisluokkalaisia.

Nuorten ääni kuuluviin

Uutisluokan toimintaa on kehitetty yhdessä koulujen kanssa alusta lähtien. Ensin pilottikokeiluna seitsemän yläkoulun kanssa syksyllä 2013 ja sen jälkeen valtakunnallisesti. Arvokasta palautetta on tullut niin opettajilta kuin koululaisilta itseltäänkin. Itse asiassa Uutisluokan nimikin syntyi oppilaiden äänestyksen tuloksena.

Nuorten mahdollisuus osallistua on Uutisluokan kantava ajatus.

Mediataidot ovat yhteiskunnan ymmärtämisen, osallistumisen ja itsensä ilmaisemisen kannalta uusi tärkeä kansalaistaito, jota tarvitsevat niin diginatiivit kuin vanhemmatkin. Oman lisänsä siihen tuovat some ja kaikkien ulottuville tulleet lähes rajattomat verkkosisällöt.

Onko nuorilla aiheellinen tunne siitä, etteivät heitä kiinnostavat aiheet ja näkökulmat pääse riittävästi esille uutisoinnissa tai ettei heitä kuulla tarpeeksi? Miten heidän osallisuuttaan voisi tukea? Onhan myös Ylen tehtävä edistää oppimista ja sivistystä, kansalaisten tasavertaisuutta ja mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun.

Hyviä kokemuksia on kantautunut brittikollegoilta BBC:n suositusta School Report -hankkeesta, joka on Uutisluokankin esikuvana. Ulkopuolisen arvioinnin mukaan osallistavalla uutistyöllä on ollut monia myönteisiä vaikutuksia nuorten mediataitoihin, oppimiseen ja kouluyhteisöön. Se on edistänyt kriittistä medialukutaitoa, ryhmätyöskentelytaitoja, nuorten itseluottamusta, kiinnostusta uusiin aihealueisiin, ilmaisutaitoja ja teknistä osaamista. Opettajat kokevat saaneensa uusia työkaluja mediakasvatukseen.

Yle Uutisluokan osallistujilta – opettajilta ja 6. –9-luokkalaisilta – tulleen palautteen perusteella myönteisiä kokemuksia jaetaan myös suomalaiskouluissa.

Monilukutaitoa ja vuorovaikutusta

Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan näiden samojen taitojen ja vahvuuksien oppimista koulutyössä. Puhutaan monilukutaidosta, joka ulottuu läpi eri oppiaineiden. Opetussuunnitelma painottaa oppilaiden aiempaa aktiivisempaa roolia, osallistumista ja vastuuta sekä vuorovaikutusta lähiympäristön ja muun yhteiskunnan kanssa.

Tähän Uutisluokkakin haluaa vastata. Miten Yle voi tukea koulujen mediakasvatustyötä ja koululaisten mediataitoja tavalla, joka houkuttelee osallistumaan, kokeilemaan ja oivaltamaan? Mikä avaa uusia näkökulmia ja ruokkii nuorten kiinnostusta yhteiskuntaa kohtaan? Mihin suuntaan Uutisluokkaa voisi vielä kehittää? Näkemyksenne ovat tervetulleita kommenttina tähän blogiin.

Jatkamme keskustelua opetusalan ammattilaisten, mediakasvattajien sekä muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa Twitterissä tiistaina 28.10. klo 14-16 tunnisteella #yleuutisluokka

Lue lisää Yle Uutisluokasta

Yle Uutisluokka

Yle Uutisluokka on 6.–9. -luokkalaisille suunnattu mediakasvatushanke, jonka tavoitteena on edistää nuorten medialukutaitoa ja lisätä kiinnostusta ajankohtaisiin asioihin ja yhteiskuntaan. Ruotsinkielisille lukiolaisille toimii vastaavasti Yle Nyhetsskolan.
Uutisluokassa nuoret tekevät uutisia itseään kiinnostavista aiheista. Ylen journalistit toimivat koulujen uutiskummeina ja auttavat oppilaita toimitustyössä. Lisäksi kouluilla kiertää Ylen Mediabussi.
Yle Uutisluokan huipennus on huhtikuussa järjestettävä valtakunnallinen uutispäivä, jolloin nuorten tekemät uutiset näkyvät Ylen verkkosivuilla, televisiossa ja radiossa. Ensimmäistä uutisluokkapäivää vietettiin 29.4.2014.
Viime vuonna mukana oli lähes 1400 oppilasta 60 koulusta. Tänä vuonna oppilaita on jo yli 3000 yli 100 koulusta.

Lainaus

INPUTin erikoisessiot: Humanismi on hyvä bisnes

Liselott Forsman — Mon, 28 Apr 2014 08:18:34 +0000

Liselott Forsman on Yle Draaman kansainväliseten tuotantojen vastaava tuottaja ja INPUTin keskustelusessioiden moderaattori.

INPUTissa julkisen palvelun ammattilaiset ympäri maailman kokoontuvat yhteen katsomaan, ihailemaan, ihmettelemään ja väittelemään. Tämänkin blogin otsikko voisi lavalla herättää monta vastaväitettä. Hyvä niin.

Humanismi on hyvä bisnes -ajatus on johtolanka niille neljälle erikoissessiolle, joita olen ilokseni saanut suunnitella suomalaisten ja pohjoismaisten kollegojen kanssa INPUTin virallisen ohjelmiston ohessa. Nämä sessiot oivat kaikille avoimia ja maksuttomia, keskustelukieli on englanti. Väliotsikot ovat keskustelusessioiden otsikoita.

Turning Hard Core Public Service Content into Events

Maanantaina 12.5. klo 18.30 tutkimme miten julkisen palvelun omimmista sisällöistä voi rakentaa koko kansan tapahtumia.

Poliittinen keskustelu, dokumentti, sinfoniaorkesteri tai lyhytfilmi ei yleensä myy mainoksia tai kerää massoja ruudun ääreen. Koska television ehkä vahvin ase tänä netin aikakautena on nimenomaan tapahtumatelevisio, session fokuksessa ovatkin ohjelmat – jotka kiitos paketoimisen, yhteislähetyksen tai sosiaalisen median – ovat kasvaneet tapahtumiksi.

Session lopuksi jokainen voi esitellä omaa tapahtumaansa, jolle toivoo kansainvälisiä kumppaneita. Lavalla on mm. Docventures-voimakaksikko Riku Rantala ja Tuomas Milonoff, muita suomalaisia sekä myös ranskalaisia ja norjalaisia visionäärejä.

Nordic Quality and Other Global Distribution Recipes

Seurasitko ruotsalais-tanskalaista Silta-sarjaa? Kiinnostaako kansainvälinen yhteistuottaminen?

Tiistaina 13.5. klo 18 erikoissessiossa voi tavata Silta-sarjan päätuottajaa, Filmlancen toimaria Lars Blomgrenia, sekä sarjan tilaajaa, SVT:n dramapäällikköä Christian Wikanderia. He avaavat sarjan remake-kaupat niin taiteellisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta.

Agendalta löytyy myös muita kiinnostavia rahoitus- ja levitysmalleja, kuten uuden suomalaisen scifi-elokuvan crowd sourcing ja perinteisen saksalaisen tv-sarjan yllättävä elokuvalevitys USA:ssa. Läsnä on alan huippuajattelijoita, mm brittiläisen ITV Global yhtiön toimitusjohtaja Ruth Clarke. Session jälkeen keskustelu jatkuu Goethe-Instituutin tarjoamilla kutsuilla.

Smart Moomins – Creating a Brainy Brand and Keeping it Alive Globally

Keskiviikkona 14.5. erikoissessiot pääsevät alkamaan jo klo 14. Suomalaisen animaation ja Tove Janssonin (100 v.) juhlavuonna tutkimme, mikä saa fiksun brändin kukoistamaan 70 vuotta. Miksi Muumit kiehtovat japanilaisia ja kiinalaiset legendat Disneyä? Voiko humanistinen asenne olla osana menestysreseptiä?

Paikalla suomalaisia tekijöitä, sekä animaatio-osaajia ja -ostajia Saksasta, Kiinasta ja Japanista. Mukana myös islantilainen visionääri, joka tällä hetkellä tuottaa USA:ssa pitkää televisiosarjaa Eve Online -tietokonepelin pohjalta.

Gaming Giants – Making it on the Global Screen

Modernia Suomi-kuvaa levittävät tänään tunnetut pelibrändimme kuten Angry Birds, Hay Day, Clash of Clans, Max Payne ja Alan Wake. Miksi juuri nämä merkit onnistuivat keräämään miljoonia pelaajia tietokoneruutujen ääreen? Miten tiimit pysyvät luovina menestyksestä huolimatta? Mikä merkitys yhteisöllisyydellä ja välittämisellä on pelialalla?

INPUTin viimeisessä erikoissessiossa keskiviikkona 14.5. klo 15.30 tapaamme uuden ajan yritysjohtajia. Yleisö voi keskustella Rovion, Remedyn ja Supercellin maailmanmainetta niittäneiden johtajien lisäksi myös uuden pelisukupolven rohkeiden yrittäjien kanssa. Miten peliteollisuus ja televisio kohtaavat tulevaisuudessa? Tule mukaan ideoimaan ja vaikuttamaan!

Humanismi ja bisnes?

Mitä humanistisempi viesti, sen tärkeämpää on, että se löytää kuulijansa. Tänään teinimme pitävät globaalia kommunikaatiota itsestäänselvyytenä. Avaamalla ovet muuhun maailmaan mekin olemme vahvempia. Yhdessä voimme paremmin vaikuttaa siihen, että merkitykselliset sisällöt tavoittaisivat alati uusia yleisöjä. Kun julkaisualustoja on enemmän kuin tarvitaan, kaikki hakevat hyvää sisältöä, jonka takana on usein humanisti. Humanismi tekee hyvää bisneksellekin.

INPUTin varsinainen ohjelmisto koostuu kansainvälisen ryhmän vetämistä 80:sta sessiosta.

Itse olen toukokuussa viidettä kertaa mukana myös tässä työssä. Oma alani on fiktio ja voin luvata kiinnostavia fiktiokeskusteluja, mutta kollegoiden naurusta ja innosta päätellen on faktapuolellakin tulossa huimia teemoja tutkivasta journalismista ja uusista formaateista aina lastenohjelmiin ja crossmediaan. Löydä oma suosikkisessiosi INPUT-sivustolta!

-----------

INPUT 12.–15.5.2014 Marina Congress Centerissä, Helsingin Katajanokalla

INPUT on maailman suurin julkisen palvelun mediakonferenssi, joka järjestetään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa.
Vieraita odotetaan noin 700, vapaaehtoisia tapahtumassa töissä on noin 40.
Ohjausryhmässä mukana: Yle, SES, KOURA, AVEK, Satu ry, Favex ry, Finnanimation ja MTV Media + muita kumppaneita noin 25.

Tiedote: Maailman suurin julkisen palvelun mediakonferenssi INPUT kokoontuu toukokuussa Helsingissä

Lainaus

Yle on tärkeämpi kuin koskaan

Gunilla Ohls — Fri, 31 Jan 2014 13:06:11 +0000

Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Ylen rahoitus saatiin viime vuonna vakaalle pohjalle. Samaan aikaan mediamaisemamme on rajussa muutoksessa, mikä heikentää kaupallisen median asemaa. Taloudellinen suhdanne ei tilannetta paranna. Tästä syntyy myös jatkuvaa painetta tarkastella ja arvioida myös Ylen asemaa, tehtävää ja rahoitusta.

Kritiikki ei niinkään kohdistu uuteen parlamentaarisesti sovittuun rahoitusmalliin. Mallille on edelleen olemassa vahva tuki. Kritiikki kohdistuu lähinnä rahoituksen indeksikorotukseen, jota pidetään epäreiluna.

Miksi Ylen ei tarvitse säästää, kun kaikki muut joutuvat sen tekemään? Keskeinen osapuoli tässä keskustelussa on ollut printtimedia, joka pääkirjoitussivuillaan ja kolumneissaan on pitänyt keskustelua yllä. Samalla tutkimukset osoittavat, että suomalaiset arvostavat Yleä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kaupallinen media Suomessa on tehnyt tuntuvia sopeuttamistoimia, osin säästösyistä, osin luodakseen uutta ansaintaa digitaalisissa palveluissa. Kansallisten toimijoiden keinot löytää uusia kannattavia ansaintamalleja eivät toistaiseksi ole olleet kovin menestyksellisiä. Suomalaisen media-alan tuska onkin selkeä uhka suomalaiselle moniääniselle journalismille.

Vastaus ei kuitenkaan löydy Yleä heikentämällä. Päinvastoin: Ylellä on entistäkin tärkeämpi rooli. Yle ylläpitää suomalaista media-osaamista ja tukea luovan alan kehitystä maassamme.

Digitaalinen murros myös kasvattaa suomalaisten eriarvoisuutta median kuluttajina. Yle on ainoa kansallinen media, jolla on velvollisuus palvella kaikkia yhtäläisin ehdoin.

Uusi digitaalinen toimintaympäristö tarjoaa medialle – niin kaupalliselle kuin julkisen palvelun medialle – myös uusia mahdollisuuksia. Se haastaa voimakkaasti perinteiset asemat ja toimintamallit. Ylen digitaalinen aikakausi alkoi jo 1990-luvulla, joten ”uutta mediaa” ei siis pidä eikä voi enää nähdä erillisenä projektina vaan sen on oltava strategian ytimessä.

Tämä näkyy jo nyt Ylen arjessa. Verkkoon tekemisellä on kytköksiä kaikkeen, mitä Yle tekee.

Yleltä odotetaan vahvaa yhteiskunnallista roolia.

Itse koen, että Ylen julkisen palvelun tehtävä on tärkeämpi kuin koskaan. Tarvitaan kansakunnan liimaa, kulttuurin ylläpitäjää, yhteiskunnallisen keskustelun virittäjää. Uskon luojaa.

Julkisen palvelun perusta pohjautuu vakaaseen ja pitkään historiaan ja traditioon. Tekemisen tapojen on kuitenkin oltava nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita vastaavia. Vuorovaikutus suomalaisten kanssa vaati uudenlaisia otteita, ja siinä sulkeutunut ja itseriittoinen instituutio ei tänä päivänä pärjää.

Korkea tavoittavuus on ja sen täytyy edelleenkin olla Ylen tavoite. Laaja kosketuspinta suomalaisiin on julkisen palvelun tehtävän oikeutuksen kannalta välttämätön. Tämän lisäksi meidän on voitava entistäkin selvemmin osoittaa, että tuotamme arvoa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Lainaus

Avoimuus – mitä se draamassa tarkoittaa?

Satu Kurvinen — Mon, 13 Jan 2014 15:08:30 +0000

Satu Kurvinen työskentelee Yle Draamassa vastaavana tuottajana.

Draama on genre, joka herättää intohimoja.

Hyvä draama myös vaatii paljon. Se pitää katsoa silmästä silmään. Sen pitää olla kouriintuntuvaa. Se ei pelkää konflikteja eikä ristiriitoja. Eikä yllätyksiä. Sen tulee haastaa. Sen tulee viedä katsojansa ja kuulijansa vieraisiin maihin ja tuoda myös sieltä takaisin, vaikkakin muuttuneena.

Draaman pitää olla siellä, missä ihmiset ovat ja missä ihmiset sitä tekevät. Norsunluutorni ei vie draamaa lajityyppinä eteenpäin. Draama ei ole salatiedettä.

Yle Draama aloitti yhdessä viestinnän kanssa pienimuotoisen Draaman aamubrunssit -kokeilun viime vuonna. Järjestimme ensimmäisen brunssin keväällä draamasta kirjoittaville toimittajille ja toisen syksyllä tuotantoyhtiöiden vetäjille.

Parituntisissa tapaamisissa tärkeintä oli tavata alan kumppaneita, yksinkertaisesti.

Kuulla, kuunnella, puhua, nähdä. Ottaa vastaan kritiikkiä. Yrittää hakea kysymyksiin vastauksia. Ja myös avoimesti kertoa, missä meillä on vielä duunia, missä emme ole valmiita ja mihin pyrimme tavoitteillamme ja päätöksillämme? Miksi me linjaamme draamaamme näin?

Seuraavaksi kutsumme kylään kenties liittojen edustajat ja sitten taas mediaväkeä. Ehkä tästä tulee perinne? Joskus saattaa olla hyvä vain kohdata, ilman estradeja ja esityksiä.

Missä muualla Yle Draamaa avataan?

Olimme syksyllä mukana järjestämässä myös Showrunner -tapahtumaa Aalto-yliopistossa alan kumppaniemme kanssa. Järjestimme myös pohjoismaisen radiodraaman ammattilaisten tapaamisen Helsingissä viime kesänä. Iso juttu tulee olemaan toukokuussa 2014 INPUT Helsingissä. Sielläkin olemme varmasti vahvalla panoksella mukana mm. sisältökeskusteluissa.

Sosiaalinen media on myös yksi tapa kommunikoida. Se on nopea, avoin ja rosoinen, ei ylhäältä alas vaan samassa linjassa käyttäjänsä kanssa. Se on aina avoinna.

Yle Draaman Facebook-sivu on luonteva ja nopea tapa vinkata suoraan. Siellä on myös mahdollista kohdata. Perustimme Yle Draamalle Instagram-tilinkin, jonne lappaamme kuvaa kulisseista, tekijöistä ja taustoista.

Tervetuloa mukaan, haluamallasi tavalla! Kysy, sano, puhu, kritisoi, tai ihmettele. Meillä on ovi auki.

Lainaus