Blogit - presidentti

Obama joululomalle ennätyksellisen epäsuosittuna

Maarit Roiha — Thu, 24 Dec 2009 03:17:32 +0000

Presidentti Barack Obaman suosio kotimaassa on laskenut viime kuukaudet lehmänhännän lailla. Ensimmäisen presidenttivuoden lähestyessä loppuaan enää alle puolet amerikkalaisista tukee presidentin toimia. Vastaavanlaista presidentin suosion laskua ei ole nähty Yhdysvalloissa vuosikymmeniin.

Kymmenet miljoonat amerikkalaiset olivat aluksi haltioissaan Obaman valinnasta. Ihmiset uskoivat presidenttikampanjan muutos-teemaan, ja Obaman loistavat puhujanlahjat ja karismaattisuus lisäsivät luottamusta entisestään. Uuteen presidenttiin ladattiin suorastaan epärealistisen suuria odotuksia.

Jo etukäteen tiedettiin, että Obama tulee kohtaamaan useita vaikeita haasteita. Yhdysvaltain talous ei ole osoittanut toivotunlaisia elpymisen merkkejä, ja amerikkalaiset kyseenalaistavat valtionpäämiehen kyvyt saada talous nousuun.

Toinen presidentin suosiota viime kuukausina selvästi murentanut asia on kiistelty terveydenhuoltouudistus. Obaman tärkeimpänä sisäpoliittisena tavoitteena pidetystä uudistuksesta on tulossa paljon luultua kalliimpi, ja moni pelkääkin, että projektin kustannukset nousevat suorastaan epärealistisen korkeiksi. Senaatti äänestää terveydenhuoltouudistuksesta jouluaattona. Jos uudistus menee lopulta läpi, tapahtuu se äärimmäisen pienellä marginaalilla. Amerikkalaisten terveydenhuoltouudistuksesta käymä julkinen keskustelu on saanut suomalaisin silmin katsottuna suorastaan älyttömiäkin piirteitä. Vastustajien mukaan Yhdysvalloista esimerkiksi tulee sosialistinen valtio, jos uudistus toteutuu. Ja moni täkäläinen näyttää vieläpä nielevän väittämän pureskelematta.

(Kuva: Valkoinen talo/Chuck Kennedy)

Edes Obamalle myönnetty Nobelin rauhanpalkinto ei kääntänyt presidentin kannatuslukuja nousuun. Myös Yhdysvalloissa soraäänet kuuluttivat oitis tunnustuksen menneen ansioitumattomalle henkilölle. Palkinnon saamisen jälkeen tehty päätös lähettää 30 000 amerikkalaissotilasta Afganistaniin osoittaa monen mielestä, että myös Obamalta on edeltäjänsä tavoin karannut mopo käsistä sotimisen suhteen.

Obaman yksi ongelma lienee siinä, että ihmiset eivät tiedä, mitä hän oikeasti ajaa. Presidentin agenda tuntuu olevan suhdanneherkkä ja muuttuvan helposti mielipidemittausten ja muiden vaikutteiden mukaan. Vaihtuvat mielipiteet luovat helposti kuvan tuuliajolla olevasta, muiden ohjailtavasta presidentistä. Uskoisin yhdysvaltalaistenkin arvostavan periaatteidensa takana seisovaa, vahvaa johtajaa, joka ei yritä miellyttää kaikkia. Puolet amerikkalaisista ei joka tapauksessa tule ikinä olemaan Obaman kanssa poliittisesti samoilla linjoilla. Rehellisyys, uskottavuus ja toimien läpinäkyvyys sen sijaan keräävät arvostusta yli puoluerajojen. Poliittisen korrektiuden turhuudesta käy hyvänä esimerkkinä republikaanien varapresidenttiehdokas Sarah Palin. Alaskan ex-kuvernööri seisoo edelleen järkähtämättä kampanja-aikaisten, monien mielestä hullujenkin mielipiteidensä takana, ja suosio sen kun kasvaa.

Erityisesti nykyisessä taloustilanteessa olisi oltava aikamoinen yli-ihminen pystyäkseen korjaamaan muutamassa kuukaudessa edeltäjän vuosien mokat ja vastaamaan samalla uusiin haasteisiin. Amerikkalaiset ovat kuitenkin pettyneitä, ettei monikaan asia ole muuttunut vuoden aikana. Obaman edeltäjä George W. Bush oli luultavasti Amerikan historian huonoin presidentti. Obamasta puolestaan on nykymenolla vaarassa tulla presidentti, johon on petytty pahiten.

Lainaus

Hullunkuriset poliittiset perheet

laitinen_yle — Fri, 13 Nov 2009 18:01:45 +0000

Kun seuraa nykyisessä taloustilanteessa kotimaisia uutisia, niin tuntuu kuin seuraisi Hullunkurisia perheitä. Siis sitä peliä, jota moni on lapsena pelannut.

Talouden syöksyessä kuin laskettelijat alas Rukan rinteitä (ennen lakkoa), niin lakkouhkia on vähän joka puolella. Palkkaneuvottelut takkuavat. Samaan aikaa myös maan ylin poliittinen johto kinastelee julkisuudessa kuka tiesi ja milloin Afganistanin rauhanturvaajien kotiinpaluun ajasta.

Kukahan muistaisi kiittää henkensä kaupalla olleita ja olevia rauhanturvaajia?

Eduskunnastakaan ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Tosi hullua toimintaa paljastuu jatkuvasti. Eduskunnan urheilukerhon huonon valvonnan takia kavalletuilla varoilla ostaisi Pieksämäeltä jo viisi yksiötä vaikka tukiasunnoiksi. Helsingissä ei saisi kuin puolitoista, kallista on.

Puoluerahoituksen penkominen on kuin avaisi päivä toisensa jälkeen Pandoran lippaan uusine ihmeineen. Veikkaus keksi peliensä mainostajaksi Jokerin, mutta keskusta sai Antti Kaikkosen, jolle Musta Pekka jää käteen jatkuvasti.

Pilven veikot - nuo Finnairin lentäjät - ovat kuin pilvessä. Ei siinä taivaalla olevassa vaan muussa. Yhtiö on syöksykierteessä ja pilotit menevät lakkoon, vaikka yhdellä lentokapteenin palkalla kolme - neljä keskivertopalkansaajaa tekisi iloisesti töitä.

Hullunkuristen perheiden hulluin homma ovat kuntaliitokset. Kuntia yhdistyy, jotta rahat riittäisivät palveluihin ja toiminta tehostuisi. Mutta mitä puolueet ovatkaan sopineet: viiteen vuoteen kuntien palkollisia ei saa irtisanoa yhdistymisen yhteydessä Tehosta siinä sitten toimintaa.

Pieni idea yhdistyneeseen Saloon: pankaa paikkansa menettäneet kunnanjohtajat palvelemaan kuntalaisia vaikka kouluavustajina. Sivussa he voisivat kertoa koululaisille kunnan toiminnasta, jos varsinainen opettaja sairastuu.

Nyt nämä entiset eläkeikää lähestyvät kunnanjohtajat ovat tarpeettomien muistioiden tekijöinä muutosjohtajien nimikkeellä.

Eiköhän tämä riitä nyt ensi alkuun. Lukekaa lehtiä, kuunnelkaa radiota ja katselkaa televisiota. Hullunkurisia perheitä löytyy jatkuvasti, eikä tarvitse edes ottaa EU:n hulluimpia direktiivejä lisäksi.

Lainaus

Karkkisota virolaiseen tapaan

Jaana Semeri — Mon, 05 Oct 2009 07:44:47 +0000

Karamellit ovat kansallinen asia Virossakin. Ja skandaali on päällä. Kun Suomessa paraillaan koljatti horjuu, täällä kiivaillaan siitä, saako esileedi eli presidentin puoliso arvostella Kalev-yhtiön makeisia.

Virossa riehuu karkkisota. Sinänsä jännää, kun olin juuri ehtinyt ajatella, että nämä ovat säästyneet (meidän) aikuisten suomalaisten infantiilista tavasta syödä järjettömiä määriä irtokarkkeja ehtimiseen. Täällä ei ole karkkikauppoja joka kadunkulmassa ja Kaubamajassakin olen huomannut vain yhden aikuisen Kalevin hedelmäkarkkipussien kimpussa – itseni. Hyviä ovat ja halpoja.

Mutta nyt ollaan siis sodassa. Otetaan vähän vauhtia.

Viron valtion päämies on Toomas Hendrik Ilves. Ollut joitakin vuosia. Ennen tätä tehtävää hän ja hänen vaimonsa, Evelin, elelivät maalla. Evelin oli tukeva. Täällä ainoastaan tuuli on tugev, ihminen on paks. Siis paksu naisihminen, joka pukeutui värikkäisiin, mukaviin (lue: ei-niin-muodikkaisiin) mekkoihin ja tukkakin hapsotti. – Tässä vaiheessa huomautettakoon, että minäkin olen aika paksu ja käytän kaikenmoisia mekkoja, joten tämä siis meidän tukevien kesken tämä epäkorrektius...

No. Sitten Ilveksistä tuli presidenttipari ja Englannin Elisabeth tuli valtiovierailulle. Evelin Ilves teetti värikkään mekon vierailua varten. Se oli virhe. Brittilehdistö haukkui ja omat koirat purivat. Maalaiseksi mainittiin Evelinin näköä, ja liekö jossain olisi vihjattu myös rouvan kokoluokkaan...? Joka tapauksessa mekon suunnittelija puolustautui ilmoittamalla, että eihän tuollaiset mittasuhteet omaavalle ihmiselle kerrassaan saa suunniteltua mitään pukevaa.

Evelin Ilves otti onkeensa ja vuodessa hänestä sukeutui todella hoikka nainen, joka esiintyy nykyään aina tyköistuvissa butiikkivaatteissa ja lyhyet hiukset muodinmukaisesti leikattuina. Nu daa, kuten venäläiset sanoisivat. Toisin kuin laulussa todetaan, vaatteet eivät ihan jäännöksettä ole yhtä kuin aatteet.

Ottamatta sinänsä kantaa siihen, tapahtuiko esileedin imagossa parannus vai huononnus, mielenkiintoisen metaforiselta se tuntuu, kun sitä verrataan Viron yhteiskunnan nopeisiin käänteisiin. Vauhtisokeus voi iskeä, vaikka hyvään pyritään. Eli vaikka Evelin lakkasi kirjoittamasta kotiseutulehtiin maalaisemännän tarinoita, ja alkoi intoilla paljon muodikkaammista asioista kuten terveellinen ruokavalio ja fyysinen hyvinvointi, kaikki ei muuttunutkaan. Unohtui treenata sitä, mitä saa ja mitä ei saa sanoa.

Nyt on nimittäin esileedi mennyt antamaan haastattelun, jossa hän ilmoittaa, että ei anna tyttärensä syödä Viron kansallisylpeyden, Kalevin makeistehtaan transrasvoja sisältäviä tuotteita, vaan suosittelee tälle vain ekologista suklaata. Että jotkut Kalevin makeisista ovat ihan suorastaan roskaa.

Tilanne on vähän sama kuin Pentti Arajärvi ilmoittaisi Hesarissa, että Nokian puhelimet ovat sieltä ja syvältä, että ostakaa lapsillenne Motorolat/Sonyt/Samsungit – mitä niitä nyt onkaan. Tai että Arajärvi olisi todennut Turun Sinappi -sodan tai näkkileipäsodan aikana jotain yhtä drastista, kajonnut suomalaiseen kansallisomaisuuteen. Tässä vaiheessa huomautettakoon, että silloin kun Fazerin Sinisen reseptiä muutettiin tai kun Domino-keksit myytiin ulkomaille, olisi saanut kyllä joku valtiovallan edustaja vähän jyrähtääkin....

No, leikki leikkinä. Kansalliset ylpeyden aiheet ovat pyhiä – ja varsinkin maassa, jossa on nautittu vasta parikymmentä vuotta itsenäisyydestä oma iseseisvusest. Ja noustiinhan meilläkin barrikadeille Koskenkorvan puolesta tässä männävuonna....Kokonaan toinen asia on se, että esileedin mainitsema ekologinen suklaa maksaa täällä yli 400 kroonia kilo, ja tuo summa vastaa monen perheen puolentoista viikon ruokamenoja.

PS. Jotkut asiat ovat samoin Suomenlahden molemmin puolin – meriselitykset. Tämän illan Õhtulehdessä esileedi väittää, ettei ole moisia lainkaan puhunut ja haastattelun tekijä puolestaan toteaa, että hän kirjoitti vain mitä toinen sanoi...

> Takaisin Kulttuurikunnon sivulle

Lainaus

Osa keskustaväestäkin ihmeissään Vanhasen vappuyllätyksestä

Ari Hakahuhta — Sun, 03 May 2009 13:02:25 +0000

Pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen kaappasi huomion vasemmiston vapulta. Vanhanen julisti omassa vappupuheessaan 1.5. Hyvinkäällä, että vuonna 2012 Keskustan presidenttiehdokkaan pitäisi olla nainen. Osa omastakin väestä jäi hämmentyneeksi, eurovaaliehdokkaista ministeriin asti.

Näin Vanhanen:
- Mielestäni Tarja Halosen jälkeen tasavallan presidentiksi voitaisiin valita uudelleen nainen, keskustalainen nainen. Olisin ylpeä, jos puolueemme nostaisi keskuudestaan naisehdokkaan, jonka taakse laaja suomalaisten enemmistö voisi asettua.
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen ehti puolestaan jo ennen Vanhasta esittää Verkkoapilan haastattelussa presidenttiehdokkaaksi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeä.

Vaikka esimerkiksi Keskustan Pirkanmaan piirin johto suhtautuikin Aamulehden haastattelussa sunnuntaina 3.5. myönteisesti puoluejohdon vappuyllätykseen, on ihmettelijöitäkin riittänyt. Monen keskustalaisen ajatus on ollut, että Vanhasen avaus oli ennenaikainen.

Kuntaministeri Mari Kiviniemi piti hienona, että asenne on: naispresidentti Keskustasta. MUTTA: haastattelussani vapunpäivänä Kiviniemi myös toppuutteli.
- Minun mielestäni tämä on kevyttä, tällaista kevätkeskustelua eikä mitään repivää presidenttiehdokaskeskustelua. Kaikki me tiedämme sen, että presidentinvaaleihin on vielä runsaasti aikaa. Enkä usko, että tätä esitystä on tehty nyt siinä mielessä, että tässä pitäisi kahden viikon kuluttua päättää kuka on Keskustan presidenttiehdokas.

"Eurovaalit ensin" oli Keskustan europarlamenttiehdokkaan Esa Härmälän tiedotteen aihe.
- Poliittisen keskustelun painopisteen tulisi nyt kuitenkin olla Suomen etujen turvaamisessa EU:ssa seuraavalla parlamenttikaudella, asetteli sanansa entinen MTK:n puheenjohtaja.

[Presidentin]vaaleihin on vielä kovin pitkä aika, sähköpostitti keskustalainen eurovaaliehdokas Riikka Manner, ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustaja.

Jos Vanhanen on vielä Keskustan puheenjohtajana syksyllä 2011, kun puolueen presidenttiehdokas valitaan, seuraa tokaisusta muun muassa se, että EU-komissaari Olli Rehn ei kelpaa Vanhaselle presidenttiehdokkaaksi.

Omassa jutussani vappupäivänä tulkitsin, että Vanhasen ja Korhosen avauksessa on kysymys eurovaaleista.
Keskustan kannatus on alamaissa. Avaamalla presidenttipeli puheilla naisehdokkaasta, kohdistuu huomio aikanakin europarlamentaarikko ja -ehdokas Anneli Jäätteenmäkeen. Ilmeisesti toive on, että Jäätteenmäelle saataisiin samanlainen äänivyöry kuin vuonna 2004 - ja Keskustan heikoksi pelätty vaalitulos paranisi.
Eräs keskustalainen tosin epäili tätäkin logiikkaa, hyödyttääkö eurovaalien alla kääntää katse presidentinvaaleihin.

Ja vielä yksi huomio. Tähänastisissa suorissa kansanvaaleissa presidentinvaalien toisella kierroksella on aina ollut asetelmana mies vastaan nainen: vuonna 1994 Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn, vuonna 2000 Tarja Halonen ja Esko Aho, vuonna 2006 Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Vanhasen Keskusta tähyää siis naispaikalle.

Niin kuin usein politiikassa, aika näyttää säilyykö Matti Vanhasen vihreä vappupallo ehjänä syksyyn 2011 saakka.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Katso myös:

NÄKÖKULMA: Keskusta kalastelee huomiota julkisuuspelillä
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/keskusta_kalastelee
_huomiota_julkisuuspelilla_718101.html

Vanhanen toivoo naista presidenttiehdokkaaksi
yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/vanhanen_toivoo_naista_
presidenttiehdokkaaksi_715927.html

Muualla netissä:

Pirkanmaalla ei karsasteta Jäätteenmäkeä
www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/pirkanmaalla-ei-karsasteta-jaatteenmakea/141902

Keskustan Verkkoapilassa Jarmo Korhosen haastattelu
www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/3729.html

Lainaus

Presidentin vallan karsiminen yhä hikisempi savotta

Ari Hakahuhta — Thu, 05 Mar 2009 16:58:22 +0000

Hallituksen, palkansaajien ja opposition eläkekiistan varjossa SDP naulasi keskiviikkona Helsingin työväentalon oveen teesejä myös presidentin ulkopoliittisesta vallasta. SDP:n jäsenkyselyyn pohjautuva kannanotto merkitsee yhä risukkoisempaa savottaa hallitukselle.

- Vallanjakoon eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä ei tarvita isoja muutoksia. Valtioneuvoston johtavaa roolia Suomen EU-politiikassa voidaan selkeyttää, sanoo SDP:n kannanotto.

Ei siis tukea merkittävälle presidentin ulkopoliittisen vallan karsimiselle. Sen sijaan SDP olisi valmis kaikilla muilla tavoilla parantamaan presidentin ja hallituksen ulkopolitiikan hoidon sujuvuutta. Vähäisempiin perustuslain muutoksiin SDP:ssä on valmiutta.

Nykyisessä perustuslaissa lukee, että "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."

SDP:lle näyttäisi riittävän, että tulevaisuudessakin toimittaisiin niin kuin vuoden 2000 perustuslaissa lukee. Todellisen yhteisen linjan hakemista SDP lisäisi valtioneuvostolakia muuttamalla ja täsmentämällä yhteistoimintamuotoja. Silloin tähän ulkopolitiikan toimivaltajakoa kuvaavaan lauseeseen ei tarvitsisi puuttua. SDP haluaa, että presidentillä olisi aitoa toimivaltaa ja uskottavuutta ulkopolitiikassa. SDP:n toive on, että presidentti ja hallitus tulevaisuudessakin tekevät ulkopolitiikan suuret linjaratkaisut yhdessä.

Käytäväpuheissa innokkaimmat perustuslain muutoksen kannattajat olisivat valmiita kääntämään tuon ratkaisevan lauseen toimijat toisin päin: siis ulkopolitiikkaa johtaa valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.

Keskustasta riippuu paljon, SDP:n ei anneta määrätä tahtia
Oikeusministeri ja hallitus tuskin marssivat perustuslain uudistamisessa SDP:n tahdissa. Hallituspuolueet voisivat halutessaan tehdä perustavanlaatuisempia muutosehdotuksia presidentin valtaoikeuksiin. Siis riisua ulkopoliittista valtaa. Nykyisessä eduskunnassa riittäisi yksinkertainen enemmistö muutoksen ensimmäiseen vaiheeseen. Seuraavassa eduskunnassa tarvittaisiin muutosten toteutumiselle kahden kolmasosan enemmistö. Välissä käytäisiin eduskuntavaalit ja hallitusneuvotteluissa ratkaistaisiin kavennettaisiinko presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia vai ei.

Hallituksesta Kokoomuksella, Vihreillä ja RKP:llä on vakaa tahto SDP:tä merkittävämpiin muutoksiin. Paljon riippuu Keskustasta. Viime kesän puoluekokouksessa pääministeri Matti Vanhanen toivoi puolueiden laajaa yhteistyötä muutoksiin. Keskustan on jossain vaiheessa viestitettävä perustuslakimuutoksia valmistelevassa työryhmässä, pitääkö Keskustan mielestä kaikkien kolmen suuren puolueen olla yhtä mieltä muutoksista.

Poliittinen perinne voi tosin hidastaa hallituksen intoa. Yleensä perustuslakiuudistuksissa on pyritty laajaan, hallitus-oppositio -rajan ylittävään yhteisymmärrykseen.

Yhden hallituslähteen mukaan meno esimerkiksi EU:n huippukokouksissa ei kuitenkaan saisi jatkua nykyisellään: presidentti, pääministeri ja ulkoministeri eivät voi jatkuvasti tapella käytävällä, ketkä kaksi istuvat kokoussalissa.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Lue myös aiempi blogini tammikuun lopulta: Valtaa jaetaan eduskuntaryhmissä.

Lainaus

Valtaa jaetaan eduskuntaryhmissä ja perustuslaissa

Ari Hakahuhta — Mon, 02 Feb 2009 15:36:00 +0000

Tervetuloa YLE Uutisten politiikan toimituksen uuden blogin pariin, lukemaan ja erityisesti kommentoimaan!

Eduskunnan kevätistuntokausi käynnistyy tiistaina. Puhemies ja varapuhemiehet valitaan suuressa salissa äänestämällä. Oletus on, että Sauli Niinistö, Kok., jatkaa puhemiehenä ja Seppo Kääriäinen, Kesk., ja Johannes Koskinen, SDP, varapuhemiehinä.
Koska puolueet ovat kyenneet sopimaan puhemiehistä vaalikauden alussa, suurin kiinnostus puhemiesten vaalissa kohdistuu valittavan äänimäärään: tuleeko paljon protesti- tai huumoriääniä muille kansanedustajille. Viime vuonna esimerkiksi SDP:n konkariedustaja Matti Ahde sai 6 ääntä toisen varapuhemiehen vaalissa. Johannes Koskinen tuli valituksi 146:lla äänellä.

Istuntokauden alussa myös eduskuntaryhmät valitsevat puheenjohtajansa. Etenkin SDP:n osalta on arvuuteltu, tuleeko nykyiselle puheenjohtajalle Tarja Filatoville haastajaa. Eero Heinäluoma ei aio mittauttaa kannatustaan ryhmän johtoon. Filatov itse ei käy varsinaista kampanjaa paikkansa turvaamiseksi. Hän on laskenut, että kannatusta riittää ilman kampanjointiakin.

Kannatuksensa laskukierteessä pyristelevä Keskusta joutunee jossain vaiheessa miettimään, vaatiiko nousuun pääseminen henkilövaihdoksia. Istuntotauon aikana on Keskustan joukoissa jo rohjettu pohtia, pitäisikö ryhmän puheenjohtaja Timo Kalli haastaa. Ainakin yhtä ehdokasta on kysyttykin. Viime kevään vaalirahakohu teki lommon Kallin kylkeen.

Tuskin Kalli kuitenkaan vielä tällä kierroksella paikastaan luopuu tai sen menettää. Kallilla on muuten nykyisistä eduskuntaryhmien puheenjohtajista ainoana harvinaista kokemusta siitä, miten luovitaan pääministerivaihdos kesken vaalikauden! Kiitosta on annettu myös kyvystä pitää eduskuntaryhmä kasassa. Ei ole helppo tehtävä näinä aikoina.

Sama henkilövaihdosarvuuttelu koskee myös Keskustan ministeriryhmää. Niin keskustalaisilta kuin ulkopuolisilta tarkkailijoiltakin olen kuullut arvioita, että keskustaministerit kokoomusministereihin verrattuna näyttävät enemmän eilisen kuin huomisen tähdiltä. Puheenjohtaja-pääministeri Matti Vanhasen odotetaan kääntävän puolue ja kannatus uuteen asentoon kevään aikana ennen europarlamentin vaaleja. Jos meno ei EU-vaaleihin mennessä parane, arvostelu kiivastunee.

Presidentti Tarja Halonen avaa valtiopäivät keskiviikkona. Halosen avauspuheeseen vastaa puhemies Sauli Niinistö. Avajaisissa eduskunnan puhemiehen pöydän takana on siis kaksi poliitikkoa, joista kumpikaan ei halua karsia presidentin valtaoikeuksia. Nähtäväksi jää, pitääkö Halonen presidentin valtaoikeuksia puolustavan puheen, jota Niinistö komppaa!

Perustuslakimuutoksiin ja etenkin mahdolliseen presidentin valtaoikeuksien karsimiseen odotetaan vielä suurista puolueista SDP:n näkemystä. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen panttaa näkemystään toistaiseksi. Urpilainen toteuttaa yhtä puheenjohtajakampanjansa lupausta viime keväältä. Puheenjohtajaehdokkaana Urpilainen lupasi kuunnella aiempaa enemmän jäsenistöä. SDP lunastaa Urpilaisen lupausta menneen unelmakiertueen lisäksi nyt kysymällä jäseniltään perustuslakinäkemyksiä. Kunninhimoinen yritys tiukalla aikataululla! SDP:n valtuusto kertoo puolueen kannan maaliskuun alussa. Nettikysely avattaneen parin viikon kuluttua.

SDP:n periaateohjelma Turun puoluekokouksesta vuodelta 1999 muistuttaa, että historiallisesti puolue on korostanut parlamentarismia, siis eduskunnan ja sen luottamuksella toimivan hallituksen valtaa: "Korostamalla parlamentarismia ja kunnallista demokratiaa sekä edistämällä työntekijöiden oikeuksia se [siis SDP, sosialidemokratia] teki eron kapitalismiin ja kommunismiin."

SDP:n eduskuntaryhmästä ja niin sanotulta kentältä on kuultu viestiä, ettei presidentin valtaoikeuksia pitäisi enää paljoa karsia. Jos SDP päätyisi puolustamaan nykyisenkaltaisia presidentin valtaoikeuksia, Urpilainen saisi jäsenkyselystä selkänojan. Joku voisi näet kysyä selitystä, miksei historiallinen pyrkimys parlamentarismin korostamiseen tällä kertaa puoluetta innostanut.

Valtiopäivien avajaisten jälkeisessä kahvitilaisuudessa nähtäneen vastavihityn puhemies Sauli Niinistön rinnalla vaimo Jenni Haukio ensimmäistä kertaa valtion juhlatilaisuudessa. Eduskunnassa varaudutaan jo valokuvaajaryntäykseen!

-Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S.
Lehteri on Kielitoimiston sähköisen sanakirjan mukaan sisäparveke. Ja yhdenlaisella sisäparvekkeella me toimittajat istumme, silloin kun seuraamme istuntoa eduskunnan suuressa salissa. Jos salin puheet eivät anna uutisaihetta, voi puheita ja puhujia arvioida naapurivälineen toimittajan kanssa supatellen. Tervetuloa mukaan!

Lainaus