Blogit - TTIP

EU ja maatalouden rakennemuutos

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Thu, 23 Apr 2015 08:11:20 +0000

EU:n Maatalouspolitiikan suunta näytti melko 90-luvun alusta saakka. Ei enää haluttu maksaa tukia tuotannon mukaan tuotteiden hinnoissa, vaan haluttiin tukea enemmän viljelijän toimeentuloa.

Näin odotettiin jatkettavan vielä vuonna 2008 kun jännitettiin millainen se tulisi olemaan seuraavan 7-vuotiskauden ratkaisu vuosille 2013-2020. Oletettiin, että maatalouden liberalisointia ja markkinaehtoisuutta tullaan lisäämään.

Ratkaisu ei kuitenkaan vastannut ennakko-odotuksia vaan oli paljon odotettua vaisumpi. Tosin maatalouspolitiikan viherryttämin lisääntyi merkittävästi.

Mutta entä tulevaisuudessa?

Todennäköisesti maatalouden viherryttäminen jatkuu, maatalouden ravinnepäästöjä ja ilmastoa tuhoavia päästöjä halutaan vähentää ja eläinten hyvinvointiin halutaan kiinnittää lisää huomiota.

Samalla keskustelu tukitasojen tasaamisesta eri jäsenmaiden viljelijöidenvälillä jatkuu, ja mikäli talousvaikeudet jatkuvat, syntyy keskustelu myös siitä, pitääkö EU:n budjettia supistaa ja sitä kautta myös supistaa maatalouden tukia.

Mutta entä maatalouden markkinaehtoisuus ylipäänsä? Perinteisesti markkinaehtoisuuden suuria kannattajia eri jäsenmaissa ovat olleet Englanti, Ruotsi, Viro ja jossainmäärin myös Hollanti ja Tanska . Englantihan ostaa suuren osan elintarvikkeitaan muualta ja sen ideologiaan pienet maatalouden tukikustannukset sopivat hyvin. Samoin halvat markkinahinnat. Ruotsi puolestaan on viime aikoina vähän laimeammaksi. Tanska on edelleen erittäin vahvasti markkinaehtoisuuden kannalla, mutta toisaalta sikäläisillä maanviljelijöillä menee taloudellisesti heikosti. Viro taas kannattaa edelleen markkinaehtoisuutta.

Suurin markkinaehtoisuuden vastustaja on taas ollut Ranska. Ja Suomi on osaltaan ollut samaa mieltä Ranskan kanssa. Saksan linja on ollut häilyvämpi ja Puola on myös ollut osin samoilla linjoilla Ranskan kanssa. Esim. Unkarilla taas on ollut erimielisyyksiä EU:n kanssa siitä, paljonko ulkomainen agribusiness voi levittätyä Unkarriin.

Muitakin suuria teemoja on tulossa esille.

Esim. TTIP-neuvottelut, eli EU:n ja USA:n väliset vapaakauppaneuvottelut tulevat aiheuttamaan kiinnostavia jännitteitä EU:n elintarvikemarkkinoille. Miten suhtaudumme USA:ssa sallittuun hormonilihaan klooripestyyn siipikarjanliha muuntogeeniseen ruokaan? Ja miten USA:sta tulevat elintarvikkeet ylipäänsä vaikuttavat meidän elintarvikemarkkinoihimme.

Ja miten kestävää EU:n maatalouspolitiikka on EU:n ja Koko maailman ruokaturvan kannalta

Ohjelmassa haastateltavana on maatalouspolitiikan professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta

Lainaus

EU:n vuosi 2014 ja vuoden 2015 haasteet.

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 31 Dec 2014 10:14:43 +0000

Vuoden 2014 suuria teemoja EU:ssa olivat mm. Ukrainan kriisi, EU:n ja Venäjän suhteet, talouskriisin ratkaisuyritykset, EU:n ja USA:n vapaakauppa- ja investointisuojasopimusneuvottelut, ja uuden parlamentin poliittiset päämäärät. Samat asiat tulevat todennäköisesti jatkumaan EU:ssa suurina keskusteluteemoina myös vuonna 2015.

Lisäksi kiinnostavaa tulee olemaan se, miten uuden komission uusien rakenteiden toimintakyky, eli se minkälaisiksi uusien superkomissaarien roolit tulevat muotoutumaan. Ja myös se miten komissaari Jyrki Kataisen vastuulla oleva investointiraha tullaan käytännössä järjestämään.

Entä miten talous EU:ssa kehittyy. Ja miten se kehittyy eri maissa.

EU:n ja Venäjän suhteiden yksi hyvin kiinnostava hetki tulee olemaan ensi kesänä, kun ratkaistaan se, tullaanko EU:n asettamia Venäjän vastaisia pakotteita jatkamaan. Niiden jatkaminen edellyttää kaikkien maiden yksimielisyyttä. Miten eri maat tulevat reagoimaan silloin?

Ja miten käy TTIP EU:n ja USA:n vapaakauppa- ja investointisuojasopimusneuvottelut neuvotteluiden? Kuinka vähän tai paljon ne edistyvät? Sopimus on kuitenkin niin yksityiskohtainen, laaja ja täynnä periaatteellisia kysymyksiä, että työtä tulee olemaan paljon.

Entä miten eri jäsenmaiden poliittinen kehitys tulee heijastumaan koko EU:hun? Kiinnostavia asioita ovat esim. Britannian vaalit ja Kreikan tilanne.

Suomen kannalta kiinnostavaa on tietysti se, minkälainen keskustelu meidän EU-politiikastamme tullaan käymään ensi vaalien alla ja miten vaalien tulos tulee vaikuttamaan meidän EU-politiikkaamme.

Ohjelmassa on haastateltavana valtio-opin professori Henri Vogt Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo.

Lainaus

EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus ja kansalaisliikkeen ääni

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 05 Nov 2014 10:52:36 +0000

EU:n ja USA:n valmisteilla oleva vapaakauppa- ja investointisuojasopimuksessa eli TTIP on huolestuttanut osaa EU-kansalaisista.

Suurinta huomiota on herättänyt investointisuojan perusteella eri maiden ja niissä toimivien vierasmaalaisten yritysten välisiä riitoja ratkaisemaan suunniteltu välimiesmenettely. Välimiesmenettelyä on kritisoitu siitä, että koska kyseessä ei ole vakiintunut tuomioistuinmenettely, vaan aina tapauskohtaisesti kootut lakimiehet, sen tuomioita on vaikea arvioida ennalta eivätkä ne välttämättä ole kovin läpinäkyviä ja saattavat estää kansallisten parlamenttien itsenäistä päätöksentekoa.

Lisäksi huolena on ollut se, kun kaupan esteitä puretaan, niin voiko kuitenkin käytännössä käydä niin, että samalla joudutaan luopumaan ympäristöä tai työntekijöiden oikeuksia puolustavia säädöksiä tai päästetään jotain kautta markkinoille geenimanipuloituja tuotteita. Juuri näinhän ei pitäisi virallisten papereiden mukaan käydä, mutta kaikki eivät ole varmoja, että loppupeleissä näistä periaatteista voidaan pitää täysin kiinni.

On myös keskusteltu siitä, lisäisikö TTIP yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja työelämän epävakautta ja onko koko vapaakauppaideologia yleisimmässä muodossaan siinä mielessä ongelmallinen, että se suosii kehittyneitä maita, mutta ei kehittyviä maita ja lisätessään taloudellista toimeliaisuutta, myös aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Ohjelmassa haastateltavana on TTIP:ä vastustava aktivisti, väitöskirjatutkija Toni Ruuska

Lainaus

EU ja Venäjän kaupan pakotteiden aika

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 29 Oct 2014 08:44:40 +0000

Ukrainan kriisin vuoksi EU on ottanut käyttöön rajoittavia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat Venäjään ja Venäjä on puolestaan ottanut käyttöön vastapakotteita EU:ta vastaan.

Mutta kun nyt ollaan tässä tilanteessa, niin milloin ja miten siitä päästään eroon? Ensi heinäkuussa EU:n asettamista rajoitteista luovutaan, mikäli niiden jatkamisesta ei yksimielisesti sovita. Mikäli niistä halutaan luopua jo aiemmin, siihenkin vaaditaan yksimielisyys jäsenmailta.

Toisaalta, jos Itä-Ukrainan tilanteeseen kohdistuvat pakotteet saadaan purettua, niin miten käy Krimin tilanteeseen kohdistuvien pakotteiden. Mikä on EU:n mielestä se tilanne, milloin pakotteista ylipäätään voidaan luopua, tai milloin niitä pitää jatkaa? Ja milloin ja millä ehdoin Venäjä luopuu omista vastapakotteistaan? Joka tapauksessa tilanne on hankala kummallekin osapuolelle tässä taloustilanteessa. Kiinnostavaa on myös nähdä, jääkö näistä pakotteista pitkäaikaisia seurauksia EU-maiden ja Venäjän välisiin kauppasuhteisiin.

Samaan aikaan muualla maailmassa yritetään sen sijaan vauhditta kauppaa. Esim. WTO-neuvottelut ovat nytkähtäneet eteenpäin ja EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppa- ja investointisuojasopimus on saatu valmiiksi ja EU:n ja USA:n välistä vapaakauppa- ja investointisuojasopimusta neuvotellaan.

Ohjelmassa haastateltavana osastopäällikkö Markku Keinänen ulkoasiainministeriöstä taloudellisten ulkosuhteiden osastolta.

Lainaus

EU ja uudet haasteet

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 28 May 2014 08:12:12 +0000

EU:n kaikissa maissa on käyty omanlaisensa EU-vaalit. Mutta mitä seurauksia sillä on alkavan kauden EU-politiikkaan?

EU-kriittisten ryhmien kasvun myötä, voi ehkä olettaa, että EU:n valtaa lisäävät hankkeet eivät ole alkavalla kaudella kovinkaan isosti myötätuulessa.

Todennäköisesti myös oikealla olevat ryhmät ovat aiempaa enemmän oikealla ja vasemmalla olevat ryhmät aiempaa enemmän vasemmalla.

Ja ainakin aluksi Parlamentin reaktiot eri teemoihin ovat todennäköisesti tavallista ennalta- arvaamattomampia.

Mutta miten ja millä perusteella parlamentin alkavan kauden poliittiset ryhmät tulevat muodostumaan.

Ja miten tämä kaikki vaikuttaa tämän kauden odotettavissa olevien isojen teemojen ratkaisuihin?

Missä muodossa pankki-unionia viedään eteenpäin? Miten federalistiseksi koko pankkiunioni koetaan, ja Miten EU-kriittisten voimien lisääntyminen vaikuttaa parlamentin suhtautumiseen asiaan?

Entä Miten käy EU:n ja USA:n vapaakauppa- ja investointisuojasopimuksen? Tullaanko siitä ehkä lopulta tiputtamaan nyt suunnitteilla olen kaltainen välimiesmenettelyosio pois? Vaiko jotain ihan muuta vääntöä? Parlamentti voi vain joko hyväksyä tai hylätä sopimusehdotuksen kokonaisuudessaan. Todennäköisesti siis tulossa on mielenkiintoista keskustelua aiheesta

Tai entä Energia ja ilmastopolitiikka miten se muotoutuu? Miten paljon vihreät saavat ajatuksiaan läpi ja miten paljon teemaan vaikuttaa esim. EU:n tuleva taloustilanne.

Ohjelmassa on haastateltavana Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

Lainaus

EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus ja laki ja oikeus

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 02 Apr 2014 08:10:15 +0000

EU:n ja Yhdysvaltain välille neuvotellaan parhaillaan vapaakauppasopimusta TTIP:iä eli Transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuussopimusta.

Paljon keskustelua kansainvälisesti on herättänyt sopimuksessa suunniteltu investointisuojasopimus.

Suomessa Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on kritisoinut suunniteltua mallia etenkin siitä, että se antaa vallan välimiesmenettelylle, jossa kolme juristia ratkaisevat valtioiden ja yritysten välisiä kiistoja sillä perusteella, onko valtio toiminut lainsäädännössään ja politiikassaan siten, että se on ollut yrityksen kannalta kohtuullista ja yhdenvertaista.

Ongelmana on se, että silloin päätökset eivät ole demokratian tavoitettavissa.

Ongelmana on tietysti myös se, että koska samantapaisista kanteista on tullut aivan päinvastaisia ratkaisuja, se houkuttelee yrittämään oikeudenkäyntiä kaikenlaisin perustein. Ratkaisu riippuu ilmeisesti myös siitä, ketä lakimiehiä juttua ratkaisemassa kulloinkin sattuu olemaan. Ja vaadittavat korvaukset ovat todella suuria.

Mutta mihin suuntaan neuvottelut nyt kehittyvät? Tuleeko investoijansuojasopimus voimaan, vai jääkö se pois koko sopimuksesta? Ratkaistaanko nämä ongelmat silloin kuten tähänkin asti helpommin ennakoitavasti ja demokraattisesti päätettyjen lakien mukaan? Ja miten Kiina liittyy tähän kaikkeen? Pitääkö meidän rakentaa EU:n ja USA:n välille investointisuojasopimus, että saamme myös Kiinan suostumaan kanssamme vastaavaan investointisuojasopimukseen. Mutta mahtaako Kiina suostua. Ja entä mitä haluaa Venäjä?

Lainaus