Blogit - liiketoiminta

Tutkija: Jakamistaloudesta välitystalouteen sääntelyä kiristämällä

Tuija Aalto — Thu, 05 Feb 2015 19:35:13 +0000

Überin ja Airbnb:n kaltaiset USA:sta lähtöisin olevat jakamistalouden palvelut uhkaavat mullistaa henkilökuljetus- ja majoituspalveluja Euroopassakin. Mitä yhteiskunta voi tehdä edistääkseen innovatiivisuutta, uudistumista ja tervettä kilpailua markkinoilla?

“Luodaan markkinoiden markkinat, jossa valtio luo sääntelyllään puitteet, joissa välityspalveluita on helppo perustaa, ja joilla eri välityspalvelut kilpailevat keskenään” ehdottaa taloussosiologi Vili Lehdonvirta.

Liikenne- ja viestintäfoorumissa eilen puhunut Lehdonvirta toteaa, että sääntely mahdollistaa markkinat poistamalla esteitä, kuten informaation ja luottamuksen puutetta ja transaktiokustannuksia.

Sääntelyä on kolmenlaista: sosiaalista, juridista ja teknologiaan perustuvaa.

Sosiaalinen sääntely on “kehitysmaiden tapa mahdollistaa markkinoita”. Sosiaaliset verkostot on “maailman vanhin tapa vähentää kitkaa ja luottamuspulaa”. Ongelmaksi nousee helposti nepotismi ja yleensäkin homofilia - tehdään bisnestä vaan tuttujen ja omanlaisten kanssa. Juridinen sääntely poistaa kitkaa markkinoilta: On eri kokemus astua taksiin Delhissä ja Helsingissä. Hinnasta ei tarvitse joka kerta neuvotella erikseen. Säännelty palvelu yleensä vastaa luvattua, vaikka tuottaja olisi ennalta tuntematon.

Teknologian avulla säänteleminen mahdollistaa vaikka markkinoiden reaaliaikaisen säätämisen. Tämän tietävät virtuaalimaailmojen pelaajat kokemuksesta.

Teknologia sääntelykeinona ei ota huomioon ulkoisvaikutuksia

Lehdonvirta esitti LVM:n tilaisuudessa, että ryhdyttäisi jakamistalouden idean pohjalta luomaan välitystaloutta.

Välitystaloudessa sääntely voi olla hyvinkin tarkkaa ilman että se aiheuttaa merkittäviä suoria kustannuksia sen enempää sääntelijälle kuin sääntelyn alaisille toimijoillekaan. Mutta jos sovellukseen voi koodata säännöt, mihin valtiota enää tarvitaan?

Markkinapaikan tarjoaja, “yksityinen regulaattori”, menestyy luomalla markkinan, jossa sekä myyjien ja ostajien on hyvä olla, mutta valtion tehtävänä on ottaa huomioon myös muut intressit huomioon. Miten kyseinen säänneltävä toimiala nivoutuu yhteiskunnan muihin insituutioihin, Lehdenvirta muistuttaa.

Esimerkiksi Airbnb:n kautta tarjoavat nykyään majoitusta myös sijoittaja. Laajamittaisesta bisneksestä asuintalossa voi kuitenkin aiheuttaa haittaa talon asukkaille. Voi olla meteliä, talon yhteisöllisyys saattaa kärsiä. Yksityinen etu ja julkinen etu eivät käy täysin yksiin. Julkisen sääntelyn kuuluu ottaa huomioon kaikki intressiryhmät, tässä tapauksessa naapurit, Lehdonvirta kuvaa, ja antaa toisen esimerkin: Überissä kuskit on USA:ssa kieltäytyneet palvelemasta näkövammaisia asiakkaita vedoten siihen, ettei heillä ole välttämättä koulutusta erityisryhmien palvelemiseen. Suomessa takseilla on julkisen palvelun velvoite: henkilökuljetuspalvelua on tuotettava kaikille.

Työmarkkinat kehittyvät silpputöiden suuntaan

Työnvälityksen uusilla keinoilla on se vaikutus työmarkkinoihin, että resurssit jakaantuvat hienojakoisemmin. Yhden täyspäiväisen työsuhteen syntymisen sijasta neljä ihmistä voi saada keikkatöitä. Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ei kuitenkaan ole suunniteltu jakamistaloutta silmälläpitäen, Lehdonvirta muistuttaa.

Sääntelyä siis tarvitaan - jopa hyvinkin tiukkaa sääntelyä, ohjaamaan markkinoita haluttujen yhteiskunnallisten vaikutusten suuntaan.

Siksi tarvittaisi markkinoiden markkinat, joilla toimijoita voitaisi ohjata sääntöjä muuttamalla, nykyistä joustavammin.

Jos palveluntuottajat ja asiakas pystyisivät helposti vaihtamaan rinnakkaismarkkinasta toiseen, kilpailu varmistaisi sen, että yksityisillä “regulaattoreilla” olisi tulevaisuudessakin kannustimet kehittää tehokkaita, sujuvia, kekseliäitä markkinapaikkoja. Avoimuusvelvoite puhkaisisi yksittäisen sovelluksen luoman kuplan ja toisi tämän markkinan osaksi yhteiskuntaa.

Sääntelemällä markkinoiden markkinaa valtiolla olisi keinot vaikuttaa siihen, miten välitystalous nivoutuisi muuhun yhteiskuntaan.

Sääntely kannattaisi luoda heti, eikä odottaa sitä, että kansainväliset palvelut ehtivät vallata markkinat yhä useammilla toimialoilla, kiirehti Lehdonvirta lopuksi.

Lainaus

Uudet verkostot vauhdittavat YouTube-nettivideoiden kaupallista hyödyntämistä

Tuija Aalto — Mon, 18 Aug 2014 21:00:01 +0000

YouTubea alustana hyödyntävät ns. multi-channel-network –verkostot ovat uusi ja taloudelliselta merkitykseltään kasvava toimijatyyppi mediakentällä. Verkostot keräävät yhteen suosittuja YouTube-kanavia ja vastaavat niiden sisältöjen kaupallistamisesta. Verkostot saavat tulonsa mainosnäytöistä ja mainostaja-asiakkaille myytävistä muista luovista ratkaisuista.

USAssa Disney osti keväällä Maker Studiosin, toisen maan kahdesta suurimmasta YouTube-verkostosta, puolella miljardilla dollarilla. Toinen suurista, Fullscreen, on toistaiseksi itsenäinen verkosto.

Meille nämä mediakentän uudet toimijat tulivat ensin Ruotsista. Splay Suomi käynnisti toimintansa vapun alla 2014 ja United Screens on avaamassa Suomen toimistonsa. Suomalaiselle mainostaja-asiakkaalle on YouTuben hyödyntämiseen tarjolla lisäksi kotimainen Töttöröö, jonka yleisösuhde rakentuu käynnistysvaiheessa Duudsonien ja Justimus Filmsin varaan.

Mainostajan kannalta YouTube-verkosto tarjoaa laajaa tavoittavuutta myös muille välineille vaikeissa nuorissa yleisöissä. Perinteisten mainosten lisäksi verkosto luo tuotesijoittelu- ja sisältömarkkinointiyhteistyömahdollisuuksia YouTube-sisällöntuottajien kanssa. Perinteisten sähköisten ja printtimediatalojen mainontaratkaisuihin verrattuna YouTube-verkostot tuoreine tähtineen näyttäytyvät ennakkoluulottomina sisältömarkkinointikumppaneina.

(Taulukon tiedot ovat yhtiöiden itse ilmoittamia).

Splayn perusti Vigor Sörman. United Screenin perustivat viime vuonna Malte Andreasson, Stina Honkamaa Bergfors, Oscar Höglund och Jan Zachrisson. Töttöröö -verkoston osakkaat ovat Rabbit Films, Iiro Lahdenrannan myyntitoimisto Result Entertainment Group, Justimuksen manageri Joona Haatainen ja luova johtaja Kai Rinkinen.

Miksi vlogaaja liittyisi verkostoon?

YouTube-sisällöntuottajalle verkostoon kuulumisen hyötyjä voivat olla pääsy parempiin tuotanto- ja editointityökaluihin ja verkoston sopima tekijänoikeuksin suojatun musiikin käyttölupa. Heitä voivat myös houkuttaa yhteistyöprojektit verkoston muiden tähtien kanssa osana merkkituotteille toteutettavia luovia kampanjoja.

Sitoutuessaan verkostoon sisällöntuottaja voi odottaa parempia mainostuottoja kuin itsenäisenä YouTube-kanavana. Tuottelias vlogaaja voi päästä mainostuloilla jonkinlaisiin sivuansioihin, mutta päätoimiseksi ansioksi on saatava myös muita tuloja. Nyrkkisääntönä mainosansainnassa on tuhat dollaria miljoonaa videonäyttöä kohti.

Splay Suomi -verkosto edellyttää jäseniltään vähintään 10 000 tilaajaa. Splayn tallissa ovat suomalaiset sadan tuhannen tilaajan YouTube-tähdet MrTuomo, Mmiisas, Soikkuu, Eeddspeaks, Mariieveronica ja sketsiviihderyhmä Krouppi.

Mistä sitten voi tietää, kuuluuko tietty YouTube -kanava johonkin verkostoon? YouTube-kanavalla itsellään ei ole yleensä mitään merkintää asiasta, mutta SocialBlade-sivulla voi tarkastella kanavaan liitettyjä verkostokytköksiä.

Mediayhtiöt verkostojen kumppaneina

Sisällön oikeuksien haltijoiden kannalta YouTube-verkosto tarjoaa valmiin mallin sisällön kaupallistamiseen. Modern Times Group (MTG) omistaa Splay-verkostosta 35% ja Splay huolehtii MTG:n katalogista YouTubessa. Splayn kumppaneita ovat myös tuotantoyhtiöt Zodiac ja Fremantle. United Screens hallinnoi YouTubessa mm. Aftonbladetin ja SBS radion videoita. Yhtiön töitä on myös Ruotsin yleisradioyhtiön SVT1-kanavallakin lähetetty YouTube-tähdet-dokumentti.

Tubecon toi tubettajayhteisön esiin

Viime lauantaina Helsingissä järjestetty yhteisötapahtuma Tubecon havahdutti monet ensimmäistä kertaa tubettajien ja fanien maailmaan. Tube Awards -palkinnot toivat esiin yhteisön ansioituneimpia. Tapahtumaan osallistui viitisen tuhatta kävijää, joista silmämääräisen arvion perusteella valtaosa varhaisteinejä. Kaupallisuus oli näytteilleasettajien ja sponsoreiden tuotenäytteiden ansiosta käsinkosketeltavaa, mutta päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi kuitenkin tekijöiden aito ilo yleisöjensä ja toistensa kohtaamisesta.

Nettivideosta odotetaan perinteisenkin median puolella uutta ansaintaa. Sisältömarkkinointitoimistojen perustaminen kertoo, että mainonnan muutos on käsillä. Yleisöille kehitys merkitsee entistä suurempaa medialukutaitohaastetta, kun mainontaa on entistä vaikeampi erottaa muusta kerronnasta.

Lainaus