Blogit - Yle Arkisto

Uusia valokuvia radiotekniikasta sodassa ja rauhassa

Katja Bargum — Thu, 04 Dec 2014 12:22:32 +0000

Yleisradion alkuvuosina suuri osa radion tekemiseen tarvittavista teknisistä laitteista valmistettiin aivan itse. Ylen työpajassa syntyi uusia keksintöjä, ja sodan aikana niitä sovellettiin myös armeijan käyttöön. Keksintöihin pääsee nyt tututstumaan Elävän arkiston Flickr-tilillä, jossa on esillä yli kolmekymmentä valokuvaa työpajan tuottamista laitteista ja vehkeistä.

Valokuvista huokuu keksimisen ja tekemisen ilo. Pienessä maassa hyödyttiin siitä, ettei kaikkea tarvinnut ostaa ulkomailta. Kun alunperin akulla toimivat kondensaattorimikrofonit yleistyivät, syntyi tarve liittää ne sähköverkkoon. Niinpä mikrofonien virtalähteet rakennettiin työpajalla. Studioihin kehitettiin mikrofonivahvistimia, joilla äänenlaatua saatin parannettua.

Historian ironia on kuvissa läsnä. Useammassa kuvassa näkyy vuoden 1940 olympialaisia varten kehitettyjä laitteita. Vasta viime hetkellä Suomelle myönnettyjen olympiakisojen eteen nähtiin valtavasti työtä tekniikan kehittämiseksi ja lähetyslaitteiden määrän kasvattamiseksi. Sitten kävi kuten kävikin: olympialaisten sijaan tuli talvisota.

Sodan aikana työpajaa valjastettiin myös puolustusvoimien käyttöön. Työpajassa valmistui esimerkiksi eräänlainen kännykän esiaste. Insinööri Pauli Kajavo (1907-1981) kehitti ula-alueella toimivan, kannettavan radiopuhelimen. Työpaja valmisti 120 tällaista radiopuhelinta puolustusvoimien käyttöön.

Ylen työpajassa kehitettiin jopa salakirjoituskoneen prototyyppi, josta voi lukea lisää täältä. Työpajan ehkä legendaarisin panos sotatoimiin on Viipurin miinojen toiminnan häiritseminen Säkkijärven polkkaa soittamalla. Insinööriluutnanttina palvellut Kalevi Ahti kertoo häirintätoiminnasta näin vuonna 1969 tehdyssä haastattelussa:

Uusien kuvien mukana Elävän arkiston Flickr-tili siirtyy myös Flickr Commons –yhteisöön. Flickr Commonsissa museot, kirjastot ja arkistot ympäri maailmaa julkaisevat vapaasti käytettäviä kuvia. Commons-kokoelmassa löytyy mm. British Libraryn vanhojen digitoitujen kirjojen kuvia, Ruotsin Riksantikvarieämbetets kuvia riimukivistä ja Suomen valokuvataiteen museon Sibelius-kuvia. Kuvia saa tallentaa, muokata ja käyttää oman mielen mukaan. Kannattaa tutustua!

Katja Bargum on tuottaja Yle Arkistossa.

Lue lisää:
Tarjolla: Vanhoja valokuvia vapaaseen käyttöön

Lainaus

Äänitehosteet kuuluvat maailmalle

Merja Pesola — Wed, 29 Oct 2014 07:47:14 +0000

Ylen arkiston aarteisiin kuuluu myös äänitehostekokoelma. Kokoelmaa avataan nyt uudella tavalla, kun tarjoamme ääniä kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa.

Äänitehosteita on kerätty Ylessä jo 1930-luvulta alkaen. Varhaisimmat äänet tallennettiin kaivertamalla ääni ns. pikalevylle. Studion ulkopuolella käytettiin mobiileja ratkaisuja: pikalevyjen kaiverruslaite laitettiin ääniauton kyytiin.

Kuvassa äänitetään tukkien uittoa 1930-luvulla. Muita Ylen vanhoja kuvia äänitehosteiden tuottamisesta voit katsoa arkiston Flickr-tililtä.

Magnetofoninauhojen yleistyttyä 1950-luvulla äänien käsittely helpottui, ja systemaattinen äänitystyö pääsi alkamaan. Vuonna 1957 perustettiin Ylen Tehosto tuottamaan tehosteita varsinkin kuunnelmiin. Äänten kautta luotiin tunnelmaa ja saatiin kuulija nauramaan, jännittämään tai pelkäämään. Halloweenin kunniaksi Elävään arkistoon on koottu kauhu-teeman ääniä.

Tehosto kasvoi ja toimi vilkkaasti 2000-luvun vaihteeseen asti. Sittemmin tahti on hiljentynyt ja resurssit pienentyneet säästötoimien myötä. Kertynyt kokoelma on kuitenkin saatu lähes kokonaisuudessaan digitoitua. Yli 40 000 äänitehostetta on ohjelmatuotannon käytettävissä. Uutta materiaalia kertyy edelleen jonkin verran, vaikkei varsinaista resurssia hankintaan olekaan.

Äänitehosteet olivat ensimmäisiä sisältöjä, joita Yle ryhtyi jakamaan yleisön vapaaseen käyttöön. Äänitehosteita tarjottiin taannoin ladattavassa muodossa Elävässä arkistossa Tehosto-sivustolla, jota ei enää ylläpidetä. Nyt kokeilemme uutta tapaa jakaa ääniä kaikkien käyttöön. Olemme ladanneet joukon tehosteita ääniharrastelijoiden ylläpitämälle, kansainväliselle Freesound-sivustolle.

Äänet ovat Freesoundissa pakkaamattomina wav-tiedostoina, joita voi ladata omalle koneelle. Niissä on avoin lisenssimerkintä Creative Commons - Nimeä, mikä tarkoittaa, että ääniä saa käyttää vapaasti, myös kaupalliseen tarkoitukseen, kunhan käytön yhteydessä ilmenee Ylen nimi.

Äänet ovat ryhmitelty aiheen mukaan. Koska sivusto on kansainvälinen, äänien nimissä ja tageissa käytetään myös englantia. Freesoundissa on paljon muutakin äänimateriaalia, jota voi hakea vaikkapa hakusanojen perusteella ja käyttää kunkin äänen kohdalla ilmenevän Creative Commons -lisenssin mukaan.

Jatkamme äänten lataamista Freesoundiin toistaiseksi käsityönä. Tulevaisuudessa toivomme, että voimme kehittää tavan tuoda suurempia määriä ääniä myös Ylen verkkosivuille. Valtaosa Ylen äänitehosteista on yhtiön omaa tuotantoa ja siten jaettavissa tulevaisuudessa kaikkien käyttöön.

Sillä välin voitte käydä Freesoundissa tutustumassa esimerkiksi vuonna 1938 Ivalossa äänitetyn hevosvetoisen niittokoneen ääneen. Alunperin tämä tallennettiin suoraan kaivertamalla ääni sellakka- eli pikalevylle.

Ääniä voi myös kuunnella Yle Radio Suomen pari kertaa vuodessa lähetettävässä Äänien ilta -ohjelmassa, jossa soitetaan kokoelman tehosteita ja keskustellaan äänistä ja äänimaisemista kuulijoiden ja studiovieraiden kanssa. Ohjelmat ovat kuultavissa myös Elävässä arkistossa.

Kirjoittaja Merja Pesola on työskennellyt Ylessä pitkään äänitehosteiden parissa ja toimii Yle Arkiston äänitehosteasiantuntijana.

Lainaus

Lisää Yleä Wikipediaan

Katja Bargum — Wed, 08 Oct 2014 09:59:29 +0000

Wikipedia on maailman suurin tietosanakirja. Sitä rakennetaan yhteisvoimin, ja joskus jopa fyysisesti yhdessä. Maailmalla yleistyvät editathonit, ”muokkaustapahtumat” joissa uudet ja vanhat Wikipedia-käyttäjät kerääntyvät tietyn aiheen ympärille oppimaan toisiltaan, mielellään inspiroivassa ympäristössä kuten museossa tai kirjastossa.

Tänä syksynä järjestetään sarja tällaisia tapahtumia, joiden päämääränä on rikastaa suomenkielinen Wikipedia kulttuuriperintöaineistolla. Kesäyliopiston ja Wikimedia Suomen järjestämällä Tuo kulttuuri Wikipediaan –kurssilla vieraillaan kuudessa eri kirjastossa, arkistossa ja museossa, myös Ylen arkistossa. Jokaisessa paikassa luodaan ja parannellaan sisältöjä jotka liittyvät kyseisen organisaation kokoelmiin.

Ensimmäinen kurssikerta järjestettiin Yle Arkistossa viime viikolla. Arkiston palvelukerros täyttyi kurssilaisista ja Wikipedia-opettajista. Osallistujien ikä vaihteli kaksikymppisistä eläkeläisiin. Wikipedia-opetushetken jälkeen läppärit avattiin ja ryhdyttiin töihin.

Tietolähteinä käytettiin arkiston tietokantoja, lehtiarkistoa sekä Elävää arkistoa. Wikimedia Suomi oli kurssia varten myös ladannut vanhoja valokuvia arkiston Flickr Commons -tililtä Wikimedia Commonsiin, jotta kuvia pystyisi käyttämään artikkelin kuvituksena.

Pian sali täyttyi puhesorinasta. Yhdessä työpisteessä kurssilainen täydensi tietoja Eero Saarenheimosta, toisessa pöydässä käytiin Merisään kimppuun. Wikipedisti ja informaatikko pohti yhteistuumin tekijänoikeuksia. Saako Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyvä rannikkomittausasemien nimien lista viedä sellaisenaan Wikipediaan? (Vastaus: luultavimmin saa, sillä suppea lista 13 asemasta todennäköisesti ei nauti tekijänoikeuslain mukaista luettelosuojaa.)

Maria Koskijoki oli tullut kurssille, koska pohtii, miten hän voisi hyödyntää Wikipediaa omassa työssään museoalalla. Illan aikana hän täydensi sivua, joka kertoo itsenäisyyspäivän vastaanoton tv-lähetyksistä. Apunaan hänellä oli muun muassa arkiston oma 1990-luvulla tehty selvitys ohjelman historiasta. ”Oli mielenkiintoista päästä kahlaamaan erilaisia lähteitä, joissa näkyy ajan henki. Löysin vuoden 1959 tv-lähetyksestä kertovan jutun Radiokuuntelija-lehdestä, josta laitoin lainauksen Wikipediaan”, Maria kertoi.

Illan aikana vierailtiin radioarkiston ja levystön kokoelmissa. Osallistujat pääsivät myös tutustumaan arkiston verkossa olevaan levytietokantaan.

Illan lopuksi käytiin keskustelua siitä, mitä saatiin aikaiseksi. Joillakin ilta oli mennyt Wikipediaan tutustumiseen, mutta toiset olivat jo päässeet varsinaisen työn vauhtiin. Artikkelien aiheet vaihtelivat kuuluttaja Kaisu Puuska-Joesta radiolupaan ja Luontoiltaan. ”No, vein sellaiset kaksikymmentä kuvaa artikkeleihin ja täydensin lastenohjelmien tietoja,” ilmoitti yksi, ilmeisen kokenut kurssilainen.

Tuo kulttuuri Wikipediaan -kurssia voi seurata Twitterissä #kulttuuriwiki –tunnisteella.

Lainaus