EU, Suomi ja kilpailutuksen aika

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 03 Dec 2014 08:58:29 +0000

EU on osin tuonut jäsenmaille velvoitteet kilpailutukseen, mutta koko kilpailutusidea ei ole EU:sta kiinni. Kilpailutuksia ei tehdä kaikissa jäsenmaissa aivan samalla tavalla, vaan kansallinen ja myös kunnallinen päätösvalta on aika isoa siinä mitä ja miten kilpailutetaan.

Perusideana on kuitenkin se, että EU vaatii kilpailuttamaan tiettyjä aloja, kuten esim. energia-alan. Toisaalta esim. hoivapalveluita ei kunnan ole pakko kilpailuttaa, jos se tekee sen omahankintaisesti, eli maksaa suoraan palkka työntekijöille. EU haluaa myös, että kaikkia toimijoita kohdellaan samalla tavalla esim. omistuspohjasta tai kilpailevan yrityksen kotimaasta riippumatta. Silloin julkista tukea saava yrityksen ei voida katsoa toimivan markkinoilla tasavertaisena muiden yritysten kanssa.

Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa työntekijöiden kannalta? Kun yrityksiä kilpailutetaan. säännöllisesti, työpaikat ovat silloin katkolla, ja elämän epävarmuus lisääntyy. Samoin kilpailutuksen tuloksena työntekijöiden asema huononee usein joka kierroksella. Esim. palkka laskee siihen pisteeseen, ettei se sen alle enää lain mukaan voi laskea.

Uhkana työntekijöille on myös se, että kilpailutuksen voittaa ulkomainen firma, jonka alihankkijat eivät maksa työntekijöilleen kaikkia työnantajamaksuja tai veroja, ja saa siten tehtyä halvemman tarjouksen ja voittaa kilpailun. Se taas vaikuttaa siihen, paljonko saadaan verotuloja, joka taas vaikuttaa siihen miten paljon julkinen sektori voi teettää työtä.

Ohjelmassa on haastateltavana Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Lainaus

Blogit - JHL

EU, Suomi ja kilpailutuksen aika