Blogit - yleisradiotoiminta

Sivistys, tasa-arvo ja yhteisyys – Ylen tehtävänä myös tänään

Ismo Silvo — Fri, 18 Dec 2015 11:32:19 +0000

Kirjoittaja on Ylen julkaisujohtaja.

Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan juuret ovat liberaalin oikeusvaltion aatteessa. Julkisen palvelun radio luotiin aikanaan osaksi tasa-arvoista eurooppalaista oikeusvaltiota, ei osaksi muuta mediamarkkinaa. Maissa, joissa vahvaa oikeusvaltion aatteellista kasvualustaa ei ole, julkinen yleisradio kituu oman arvomaailmansa epävarmuudessa tai poliitikoiden kurituksessa.

Tunnetuin julkisen palvelun tehtäväilmaus on BBC:n luojan ja valistusmies John Reithin 1920-luvun tiivistys: inform, educate and entertain. Julkinen palvelu kasvoi valistusaatteesta. Se julisti ilmaisun vapautta, ihmisen kykyä tasavertaisiin moraalisiin tuntemuksiin, ja käsitystä ihmisestä itseään kehittävänä eettisenä toimijana. Nämä arvotavoitteet ovat yhä Euroopan yleisradioliiton EBU:n ydin.

Pohjoismaissa valistuksen radioaate sai hyvä vastakaiun ja se yhdentyi vahvaan kansansivistysaatteeseen. Kansalaisia tuli kehittää tiedoiltaan ja taidoiltaan tasapainoisiksi yhteisön toimijoiksi. Sivistysajatus ohjaa edelleen Ylen ohjelmistopolitiikkaa, ja pohjoismaisen julkisen palvelun yleisradiotoiminta on jatkumo valistuksen sivistysajattelulle.

Julkisen yleisradioaatteen ytimessä on kolme periaatetta: tasa-arvo, oikeus oman äänen kuulumiseen yhteisessä julkisuudessa sekä julkisen yhteisön oikeus määritellä viestinnän sisällöt riippumattomasti.

Tasa-arvo

Tasa-arvon periaate on kirjoitettu myös Yle-lain johtolauseeseen: Ylen pitää tarjota palveluitaan jokaiselle yhtäläisin ehdoin.

Tasa-arvon toteuttaminen on ankara ja velvoittava tehtävä. Ylen on aidosti ymmärrettävä ihmisten erilaiset käsitykset tietämisen, sivistymisen ja viestimisen tarpeista ja keinoista. Ihmiset ovat erilaisia ja se on arvokasta.

Kummallista kyllä, juuri tämä tasa-arvon palvelu on herättänyt kritiikkiä. Kun Yle pyrkii vastaamaan kansalaisten tasa-arvon oikeuteen, sitä moititaan markkinaosuusrohmuilusta tai pyrkimyksestä tavoittaa “kaupallisesti kiinnostavat” yleisönosat, kuten nuoret.

Ylen kyky tyydyttää eri ryhmien, nuorten tai varttuneempien, tarpeita voi olla riittämätön. Silloin on parannettava suoritusta, ei luovutettava. Tehtävärajaus, joka sulkisi kokonaisia ryhmiä pois julkisen yleisradiotoiminnan piiristä, hylkäisi tasa-arvon velvollisuuden ja käpertyisi pian elitismiin ja hyvin palveltujen ylivaltaan.

Yhteinen julkisuus

Julkinen palvelu on jokaisen osallisuutta yhteiseen julkiseen tilaan. Pirstoutuvassa ja globalisoituvassa maailmassa tämä on yleisradiotoiminnan tulevaisuuden kovin haaste.

Demokraattinen päätöksenteko tapahtuu edelleen kansallisesti. Se voi toteutua legitiimisti vain niissä rajoissa, joihin yhteinen julkinen tila yltää. Julkisen palvelun idea on, että jokainen saa tuntea itsensä osaksi yhteistä julkisuutta, edes hetkittäin. Se kertoo arvostuksesta, luo osallisuutta ja ravitsee kasvua julkisen yhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi.Yhteisen julkisuuden luominen edellyttää riittävää suuruutta. Laaja tehtävä mahdollistaa sen, että Yle voi tarjota mahdollisimman monelle osallisuuden ja näkyvyyden yhteisessä julkisuudessa.

Luottamus Yleen – ja koko yhteiskuntaan – säilyy ja kasvaa tästä kokemuksesta.

Yhteisön määräysvalta

Julkisessa yleisradiotoiminnassa yhteisö itse määrittää kertomuksiaan. Yleisradio on tietoa ja tarinoita, jotka yhteisö kokee tärkeiksi ja tarpeellisiksi kertoa. Kyse ei ole siitä, mikä on julkisen palvelun rooli viestintämarkkinoilla, vaan kyse on yhteisen julkisuuden roolista kulttuurissa ja demokratiassa.

Yle on vaikuttavin työkalu, joka suomalaisella viestintä- ja kulttuuripolitiikan päättäjällä on käytössään. Julkista yhteisöä Suomessa edustaa kansan valitsema eduskunta ja sen valitsema hallintoneuvosto. Yleisradio-aatteen näkökulmasta yhteisön kontrolli on järjestetty meillä tyylikkäästi. Käytännössä Yleä koskeva sääntely ja tehtävänanto edellyttävät eduskunnan yhteistä tahdonilmaisua. Eurooppalaisessa vertailussa Yle onkin sisaryhtiöidensä joukossa vähiten ”hallituksen radio”.

Lähiaikojen merkittävä kysymys on, haluammeko me Suomessa viedä tämän julkisen palvelun idean myös tulevaisuuteen.

Lainaus

"It is innovative. It experiments. It connects with the local creatives." - But there are still things to do.

Hans Laroes — Thu, 28 May 2015 10:22:16 +0000

Hans Laroes is Project leader PSM values review / EBU.
twitter: @hanslaroes

So, what does it means when you open the doors and say: come and take a look? Check our performance and organization. Tell us what we are doing wrong and what we are doing right?

In my opinion: you have an open mind, and you are strong enough to face criticism.

This is what Yle did, engaging in the Public Service Media Review.

It is a consequence of the promises Yle made to society, together with all the other members of the EBU in the declaration “Empowering Society”.

But these promises should be followed-up and checked. This is the basis for the Review.

Experienced outsiders from other broadcasters in countries, were invited to perform the check. To do this so-called peer-review.

The basic idea is: every Finn owns her or his public broadcaster. They pay for it. So it better be good and innovative. A vital part of the national economy and creative industry. Reaching everyone within society.

This is especially important when the global brands take control. Netflix, HBO, Google, they seem to be sexy and cool. But not Finnish. Yle is. It is innovative. It experiments. It connects with the local creatives. It brings Finnishness to Finland. It talks the languages of the country.

We (those outsiders) came up with recommendations to further strengthen Yle’s performance.

We especially suggested Yle to focus more on diversity; this could be done much better. And we wanted Yle to go into more partnerships with the civil society. To start creating an agenda for cooperation, also with the (regional) newspaper industry.

We were impressed by innovations like the news-app and appreciated an experiment like Kioski. It shows how important it is for an organization like Yle to go and think digitally.

In the end we all were convinced: Yle strives to be a better broadcaster every year. Most important: adds value to society.

Yle should not be applauded for that. It’s what they are there for. But it is very important to know, and to be proud of: Yle delivers.

Yle: PEER-TO-PEER REVIEW ON PSM VALUES

Yle on laadukas ja moderni julkisen palvelun toimija

Lainaus

Ylen suuri tehtävä

Gunilla Ohls — Thu, 15 Jan 2015 12:07:58 +0000

Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Eurooppalaisen julkisen palvelun yleisradiotoiminnan keskeisin tehtävä on tukea yhteiskunnan demokraattisia, kulttuurisia ja sosiaalisia tarpeita. Jokainen valtio järjestää itsenäisesti julkisen palvelun toiminnan puitteet, määrittelee tehtävän ja päättää rahoituksesta. Yleisradiolaki, Yle-vero ja tapa, jolla Ylen toimintaa valvotaan, ovat suomalaisen yhteiskunnan tahdonilmaisun tulos.

Ylessä me haluamme toteuttaa annetun tehtävämme mahdollisimman hyvin. Yleisö on meihin tyytyväinen ja meihin luotetaan, tästä kertovat tutkimukset. Se antaa meille varmuuden siitä, että teemme monia asioita hyvin, ja olemme osanneet tulkita tämän ajan tarpeet ja vaatimukset oikein.

Tervetuloa keskustelemaan!

Keskustelu Ylen tehtävästä ja sen toteutuksesta on demokratian ja oman tekemisemme kannalta sekä välttämätöntä että toivottavaa. Haluamme aktiivista dialogia laajasti suomalaisten ja eri päättäjien ja sidosryhmien kanssa.

Median murros, sen vaikutukset kaupallisen median liiketoimintaan ja lisäksi yleinen taloudellinen tilanne ovat lisänneet paineita avata keskustelu Ylen tehtävän laajuudesta ja rahoituksen tasosta. Keskustelun taustalla on ennemminkin tyytymättömyys tapaan, jolla yleisradiotoiminta Suomessa on järjestetty, ei Ylen toiminta mediayhtiönä ja laadukkaiden mediapalveluiden tuottajana. Ylen toimintaa pidetään jopa ”liian hyvänä” – ikään kuin Yle toimisi saman markkinalogiikan mukaisesti kuin muu media.

Ylen suuri tehtävä -raportti ja tekeillä oleva samanniminen dokumentti ovat eräänlaisia keskustelualoitteita. Samalla on täysin selvää, että niissä puhutaan myös raportin ja elokuvan rahoittajien äänellä. Ylen suuri tehtävä -hanketta rahoittavat niin Sanoma, Keskisuomalainen, Turun Sanomat, kuin MTV, Alma Media ja Viestinnän keskusliitto.

Alan ongelmat eivät johdu Ylestä

On hyvä taas kerran toistaa, että Yle ei ole syypää muun median ahdinkoon. Median digitalisointi ja uudet globaalit toimijat muuttavat alaa ja sen toimintaedellytyksiä – ei kansallinen yleisradiotoiminta.

Ylen toimintalogiikka on täysin erilainen kuin kaupallisen median. Emme maksimoi markkinaosuuksia, vaan haemme olemassaolon oikeutuksemme laajasta kosketuspinnasta kaikkiin suomalaisiin. Tämän takia tavoittavuus – ei markkinaosuus – on ollut yhtiömme keskeisin strateginen tavoite jo useamman vuoden ajan. Ylen toiminta-ajatus lähtee oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisesta saatavuudesta.

On oikeastaan yllättävää, miten muuttumattomana Ylen yhteiskunnallinen tehtävä on vuosien saatossa säilynyt. Uskon, että se johtuu yleisradiotoiminnan vahvasta arvopohjasta ja tehtävämme merkityksestä.

Ylen tehtävä kestää myös median murroksen, vain toteutustavat muuttuvat. Suomalaisia on kohdattava uusilla otteilla ja uusien väylien kautta. Samalla pirstaleinen yhteiskunta tarvitsee yhteisiä keskustelufoorumeita. Keskustelut, jotka eivät kohtaa, voivat olla tuhoisia. Charlien jälkimainingissa on useita viittauksia juuri tähän.

Ylen tehtävän lähtökohta on kaikkien palveleminen yhtäläisin ehdoin. Kaikki Yle-veroa maksavat osallistuvat julkisen palvelun rahoittamiseen. He ovat osittain myös mukana rahoittamassa sellaisia palveluita, joita kukaan ei muuten tarjoaisi.

Toisaalta, kaikki Yle-veronsa maksavat ovat oikeutettuja saamaan myös henkilökohtaista vastinetta rahalleen. Yhtiö, joka ei kehitä sisältöjään ja palveluitaan, laiminlyö tehtävänsä. Tämän takia strategian kärki on nyt verkon kehittämisessä ja Yle tekee toiminnassaan isoja rakenteellisia muutoksia.

Hyvä yleisösuhde sekä laaja julkisen palvelun ymmärrys ovat tehtävämme kannalta aivan keskeisiä. Ylessä asiakkuuksien ymmärtäminen perustuu tähän. Asiakkuuksien johtaminen Ylessä tarkoittaa suomalaisten sekä julkisen palvelun tehtävän että arvon tuottamisen huomioimista kaikissa tekemisissämme.

Ennakoin, että tästä tulee vilkas vuosi – keskustelu jatkuu.

-------

Lue myös Ylen viestintäjohtaja Reija Hyvärisen vastaus Ilta-Lehden pääkirjoitukseen.

Lainaus