Blogit - nainen

Tulta munille ja bensaa liekkeihin!

Juhana Säilynoja — Tue, 23 Jul 2013 12:53:47 +0000

”Hysteriaopit olivat hirveen käteviä siinä, että ne määrittelivät naisen sairaaksi heti syntymästä lähtien. Ja silloin kun me oletetaan, että jokaisessa naisessa on sairaus, joka vain odottaa puhkeamistaan me voidaan sysiä häntä ihan vapaasti. Me voidaan neuvoa ja komentaa häntä ihan loppumattomiin. Väistele sairauttasi”, näin kertoo taidehistorioitsija ja tietokirjailija Anna Kortelainen Kosmos-ohjelmassa Nainen, hysteria, tavaratalo.

Katso Kosmos: Nainen, hysteria, tavaratalo Elävässä arkistossa

Naiseus ei ole sairaus, mutta sukupuoli on ollut syy syrjiä kautta historian. Naiseus on ollut toiseutta, toiseutta valtaapitävistä. Naisliike lähti liikkeelle kahden valtasukupuolen tasa-arvon saavuttamiseksi. Tavoitteena oli ääni-, työ- ja koulutusoikeus. Nainen oli ihminen, jonka olemassaolo yhteiskunnan kaikilla aloilla ja portailla oli sallittava ja suvaittava.

Kuuntele ja lataa omaksi Karmela Belinkin ohjelma naisliikkeen vaiheista

Feministiset ajatussuunnat ovat edenneet valtarakenteita laajemmin kyseenalaistavammiksi. Kenenkään maailmassa ei pitäisi tyytyä vain siihen, että häntä suvaitaan. Jokaisella on oltava oikeus aktiiviseen olemassa olemiseen yhdenvertaisena muiden kanssa, ilman, että joku häntä ylhäältä tai sivulta suvaitsee. Suvaitseminenkin on syrjäyttävää.

Kortelaisen sitaatti kuulostaa hälyttävän ajankohtaiselta. Sukupuolia ei ole vain kaksi ja edelleenkin yhteiskuntana koemme oikeudeksemme määritellä ihmisiä sairaiksi heidän sukupuolensa vuoksi ja syrjiä heitä siksi. Spotlight kysyi tänä vuonna, että miksi valtio päättää kenellä on oikeus lisääntyä. Suomessa pakkosteriloidaan ihmisiä sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi, eikä käytäntöä ole lopettanut edes ulkomainen paine. YK:n mukaan sterilisoiminen on kidutusmuoto.

Elävän arkiston artikkeli Voiko mies synnyttää, nainen siittää?

Viime aikoina kun jotkut poliittiset toimijat ovat irtautuneet feministisestä arvomaailmasta, on ajankohtaista kuunnella kahta pitkän linjan entistä poliitikkoa puhumassa naisen asemasta politiikassa. Miksi Suomen pääministeriä on luvallista kutsua kokovartaloministeriksi? Arja Alho ja Elisabeth Rehn ovat sitä mieltä, että naisia ei vieläkään nähdä yksilöinä vaan naisina ja naisen tulee olla tietynlainen. Jos ei ole, on hankala tapaus, josta tulee hankkiutua eroon.

Katso Kolmas valtiovalta -ohjelman debatti

Miksi on tarpeen muistuttaa siitä, että sukupuolella ei sinänsä ole väliä duunissa? Ei kai enää ole vallalla käsitystä siitä, että joku on lähtökohtaisesti vähemmän minkään ominaisuutensa takia?

Siitä edenneestä feministisestä argumentaatiosta voi kuunnella lisää mielenkiintoisista radio-ohjelmista Tulta munille ja Bensaa liekkeihin. Anne Moilasen juontama Tulta munille keräsi valtavan palauteryöpyn ensimmäisen ohjelman jälkeen. Ohjelman seuraajaksi valittiin Akuliina (nykyään Atlas) Saarikosken luotsaama Bensaa liekkeihin. Molemmissa ohjelmissa vetäjät tuovat esiin jokaviikkoisen manifestin. Moilasen mielestä on pötypuhetta, että Suomi olisi missään mielessä tasa-arvon eturintamassa. "Päinvastoin olemme jääneet ihan hännille. Puhe siitä, että meillä muka olisi asiat hyvin, estää meitä näkemästä, miten järkyttävässä tilanteessa me itse asiassa olemme".

Kuuntele Anne Moilasen Tulta munille! -ohjelmaa Elävässä arkistossa

Saarikoski laajensi ohjelman aihepiiriä. Hänen manifestejaan olivat muun muassa "heteroelämä on yllätyksetöntä ja tylsää", "terveen ruumiin ihannointi on väärin" ja ”lihansyönti on lopetettava”.

Kuuntele Akuliina (Atlas) Saarikosken Bensaa liekkeihin -ohjelmaa Elävässä arkistossa

Lainaus

Harmaavarpusten kokoontumisajot

Eve Mantu - harmaavarpunen — Tue, 29 Mar 2011 09:06:07 +0000

En pidä siitä harmaavarpusesta, joka minua peilistä katsoo. Kasvot roikkuvat meikittöminä, hiukset lötköttävät pään sivuilla ja vartalo - siitä en halua edes puhua.

Onneksi kaupoista löytyy vaatteita meille keski-ikäisille pyöristyneille naisille. On säkkiä ja kaapua, mustaa ja harmaata. "Ei näin", sanoo pukeutumisneuvojia kouluttava muotitoimittaja Kaisa Virtanen. "Erityisesti pulskistuneen naisen täytyy huolehtia siitä, että vaatteissa on hyvät linjat ja leikkaukset."

Minä en harrasta koruja, en koristepinnejä, en räväköitä hiusvärejä. En pitsejä, en röyhelöitä. Lähes poikkeuksetta vedän jalkaan mustat housut tai perusmalliset farkut. "Yritä lisätä vähän väriä, edes huivin verran. Ja meikkaa, hyvä nainen", huokaa Kaisa Virtanen.

Mitä lintulajia sinä muistutat? Oletko meikäläisiä, vai harakka? Vaiko peräti kakadu?

Lainaus

Saako vammainen nainen näkyä?

Eve Mantu - vammaa lähinnä asennepuolella — Tue, 15 Mar 2011 08:42:00 +0000

Invalidiliitto julkaisi pari vuotta sitten eettisen työkirjan, jonka avulla voi pohtia vammaisen elämään liittyviä asioita. Arkipäivän keskellä vastaantuleva hienotunteisuuden kaapuun kätketty syrjintä on vaikea tunnistaa ja siihen on vaikea tarttua.
Kirjaan on myös listattu nuoren vammaisen seksuaaliset oikeudet:
Minulla on…
1. Oikeus tulla kohdelluksi aikuisena;
muut eivät näe minua ikuisesti
lapsena ja ei-seksuaalisena; minua
kuuluu kohdella arvokkaasti ja
kunnioittavasti.
2. Oikeus saada täsmällistä ja
esteettömässä muodossa olevaa
tietoa seksistä, seksuaalisuudesta
ja sukupuolisuudesta.
3.Oikeus olla seksuaalinen, muodostaa
ja päättää seurustelusuhteita;
oikeus ottaa riskejä, jotta voi oppia;
ei ylisuojelua sen vuoksi, ettei tulisi
pettymyksiä tai tunnekuohuja.
4. Oikeus olla olematta yksittäisten
apua antavien työntekijöiden
seksuaalisten asenteiden armoilla;
itsensä toteuttaminen, ei muiden
miellyttäminen; omien valintojen
tekemisen ja oman seksuaalisuuden
ilmentämisen mahdollisuus ilman
ennalta määrättyjä normeja.

5. Oikeus elää inhimillisessä ja
arvokkaassa ympäristössä, ilman
seksuaalista hyväksikäyttöä.

Saako vammainen nainen olla seksuaalinen ja täydessä mielessä aikuinen nainen?

Kuvassa Riitta Skytt flamencohahmossaan "Rikkinäinen nukke".

Lainaus

Kansakunnan muisti

Iikka Vehkalahti — Thu, 03 Feb 2011 07:29:00 +0000

Kulunut ja aina toistettu on lause: ” dokumenttielokuva on osa kansakunnan muistia”. Elina Kivihalmeen Tuntematon emäntä tekee lauseesta todellisen.

DocPointin uusi taiteellinen johtaja Erja Dammert muotoili ajatuksensa dokumenttielokuvan merkityksellisyydestä Tuntemattoman emännän ensi-illan jotenkin seuraavasti: ” Dokumenttielokuva aiheuttaa keskustelua ja ilman keskustelua ei tapahdu muutosta”. Jällen kerran: kysymys dokumenttielokuvan yhteiskunnallisesta luonteesta.

Tuntemattoman emännän jälkeen keskusteltiin. Naisten unohdetusta tai vaietusta työstä Suomen rakentamiseksi sodan aikana ja sen jälkeen. Mieleltään haavoittuneiden miesten elämästä suomalaisissa maalaiskylissä sodan jälkeen ( omat muistikuvani liittyvät kammarin suljettuun oveen, jonka takana miehet puhuivat sodasta tai kotikylässä perheeseen, jonka isä humalapäissään ajoi ulos pakkaseen. Tai miten Tuntematon sotilas ilmestyi naapurissa Raamatun vierelle kertoen kirjan merkityksen sodassa olleille.)

Ja useamman kerran, osittain myös selittämättömistä syistä, silmäni kostuivat Tuntemattoman emäntää katsellessani. Ehkä siihen vaikutti myös se, että teatterissa vieressäni istui rullatuolissa yksi elokuvan kertojanaisista.

Tunematon emäntä on tunteella ja ammattimaisesti tehty. Äänityö, jossa musiikki liikkuu juuri ylikäytön rajalla, nostaa elokuvan yhden asteen ylemmäs siitä, mitä on raakaleikattuja versioita katsellessaan kokenut. Seppo Pääkkönen ja Pirkko Hämäläinen lukevat avioparin sodanaikaiset kirjeet koskettavasti ja vanhat valokuvat elävät. Jouko Seppälän kuvauksesta jää omaan mieleeni ensimmäisenä oudosti: tuoli talon portaissa.. Miksiköhän ?

Elokuvan tasarytmisyys ja ennenkaikkea sisäisten teemojen lukuisuus ( yhdistyneenä kertojien lukumäärään: (11) tekee kokonaisuudesta fragmentaarisen ja tasarytmisen. Tasapainoilu tunteen kokemisen ja tunteen tarjoamisen välillä ei aina osu ihan kohdalleen meikäläisen tunnemaailmassa, vaikka mikään ei pahasti särähdäkään. Enemmän olisin vieläkin kaivannut pieniä konkreettisia yksityiskohtia
naisten elämästä ja pärjäämisestä miesten ollessa rintamalla.
Mutta: tämän dokumenttielokuvan merkitystä kansakunnan muistin kirjoittajana mikään kriittinen kommentti ei tuhoa.

Kun katsojan tunnekokemus yhdistyy historian ajatteluun Tuntematttomasta emännästä tulee varmasti dokumenttielokuva, joka pitkässä juoksussa saa tärkeän merkityksensä.

Tätä ajattelevat myös elokuvatettereiden pyörittäjät. Tuntematon emäntä on tilattu ennennäkemättömästi jo ennen ensi-iltaansa 50:lle paikkakunnalle. Elokuvien heavyjuusereiden suosikkia siitä ei tule, toivottavasti sodan kokeneiden ja sen jälkeisen ajan sukupolvet lähtevät lapsineen liikkeelle. Koska: televisiolle Dokumenttiprojektia tuottavana täytyy sanoa, että vahvimmillaan dokumenttielokuva usein on pimeässä elokuvateatterissa. Oli hyvä ensi-ilta.

Lainaus

Jospas minä vaimon saisin

Eve Mantu - yhden vanhemman perheen jonkinlainen isäiti — Fri, 17 Sep 2010 09:42:09 +0000

Kun ystävätär tulee lapsensa kanssa viikonlopuksi kylään, kaikki arjen askareet sujuvat kuin itsestään. Hän tyhjentää tiskikoneen, minä katan. Hän kuorii perunat, minä pilkon. Ja kaiken aikaa molempien silmät seuraavat lapsia. Eleettömästi, ohjailematta, aivan kuin huippukoreografi olisi suunnitellut kuviot.

Minä tarvitsisin vaimon. Miesten kanssa en ole löytänyt askelkuvioita. Olen kuitenkin valitettavasti mitä heteroin hetero. Mikä ratkaisuksi? Voisinko elää kuten tv-sarjan Kate & Allie?

Kylläkylläkyllä. Tajuan, että tämä on mitä vastenmielisintä seksismiä ja taantumuksellista ajattelua. Miesten työt ja naisten työt. Mies sanomalehtineen ja naisella pölyhuiska. Lakkaan olemasta näin taantumuksellinen heti kun tutkimusnäyttö osoittaa kotivastuiden jakautuvan neutraalisti isien ja äitien välillä.

Eräs naimisissa oleva kahden kouluikäisen pojan äiti huokaa: "Oi mä ottaisin heti vaimon! Olen väsynyt selittämään miehelleni miten lasten kanssa eletään ja mistä mikäkin asia löytyy ja mitä perusruoka-aineita lapsiperhe tarvitsee. Olen päätynyt tekemään kaiken itse, koska kymmenen vuoden kärsivällinen selittäminen ei ole kantanut hedelmää. Vaimon kanssa saisi hommia oikeasti jaettua."

Vaimopohdinta jatkuu Yle radio 1:ssä torstaina 23.9. klo 12.15.

p.s. Minulla on nyt kahdeksan vuoden kokemus lapsiperheen vanhemmuudesta. Minulle on turha tulla selittämään, että "minä alan tiskata heti kun vaimo opettelee vaihtamaan talvirenkaat". Renkaat vaihdetaan kahdesti vuodessa, tiskattava on satoja kertoja.

Sosiaali- ja terveysministeriö tutkitutti perheiden ajankäyttöä vuonna 2007 ja päätyi siihen, että suomalaisnaiset tekevät viikossa kotitöiden takia 9 tuntia enemmän hommia kuin miehet.

Pikkulapsiperheissä ero on vielä suurempi, myös työssäkäyvien äitien kohdalla.

Lainaus

Vapaan naisen tunnustuksia

laitinen_yle — Wed, 22 Jul 2009 18:48:40 +0000

Kun olin vihdoin saanut lapsenlapset nukkumaan löhähdin katsomaan YLE TV 1:n kesäsarjaa.

Vapaan naisen tunnustuksia
Osa 1/6: Vapaata elämää. Amerikkalainen dokumenttiohjaaja Jennifer Fox kartoittaa nykynaisen maailmaa 17 maassa oman elämänsä dramaattisten käänteiden keskellä.

Television avatessani oli menossa kakkososa. Siinä neljää kymppiä lähentelevät naiset pohtivat pitäisiköhän sittenkin hankkia lapsi.

Osa 2/6: Biologinen kello ja sinkkunainen. Yllättävä raskaus ja keskenmeno saavat Jenniferin miettimään pitäisikö luopua itsenäisyydestään ja hankkia lapsi.

Sarjan ohjaaja Jennifer Fox

Olin jotenkin hämmentynyt. Tässä jaksossa miehiä solkenaan vaihtavat sinkkunaiset voivottelivat kun se oikea ei vain satu kohdalle. Toisaalta myönnettiin, että omien vaatimusten yhä vain kasvaessa valikoimakin pienenee.

Kiinnostavimmat miehet olivat jo varattuja, mutta heitähän voi pitää rakastajina..... kunhan miehen vaimo ei saa tietää mitään.

Tämä siis tunnustettiin ilman sen kummempia omantunnon tuskia vain itseä ajatellen. Varatun miehen vaimon tunteista ei puhuttu mitään.

Sitten se lapsi. Lapsen hankkimisestakin puhuttiin kuin jonkin esineen hankinnasta. Onko ihminen esine, kuin vaikkapa auto?

Ainakaan keskusteluissa ei tullut esiin itse lapsi ja hänen tuleva kehitysympäristönsä. Lapsihan tarvitsee sekä isän että äidin. Mieluimmin ihan oikean perheen, eikä vain äidin, joka on halunnut hankkia itselleen lapsen pelkän ahkeran naimisen sijasta.

Lapsella on myös oikeus isään, mutta eihän sellainen tuntunut näitä sinkkunaisia kiinnostavan. Lapsi minulle ennen kaikkea. Se toisi elämään uutta sisältöä.

Lapsiperheen normaalia arkea, kuuntele tästä:

lasten kiljuntaa.mp3

(Avautuu helpoimmin Firefoxilla tai

Internet Explorerilla: klikkaa hiiren oikealla ja sitten AVAA -kohdasta)

Varmasti toisi, ja tv- ohjelman kukasta kukkaan lenteleville sinkkunaisille oikean elämän mullistuksen. Vaippojen vaihtoa, katkonaisia yöunia ja kakaran (kakaroitten) kiljumista.

Onhan lapsi ihana, mutta se myös vaatii paljon. Tätä nämä sinkkunaiset tuntuivat pelkäävän. Ei lasten hoito joko yksin tai yhdessä toisen kanssa mitään ruusuilla tanssimista ole.

Täytyy vilkaista miten tv- sarja jatkuu.... jos olen silloin saanut lapsenlapsetkin nukumaan.

P.S.

Katselinpa osittain seuraavankin osan, kaikkea on enää jaksanut. Siitä tuli mieleen, että mikähän meteli siitä olisi noussut jos miespuolinen ´häntäheikki´ tekisi kokemuksistaan vastaavanlaisen sarjan kuin naispuolinen ´häntäheikki´ Jennifer Fox.

Dokumentin tekijän kaverit tuntuivat paljon kypsemmiltä kuin ihmissuhteissaan sekoileva Jennifer Fox.

Lainaus

Osa keskustaväestäkin ihmeissään Vanhasen vappuyllätyksestä

Ari Hakahuhta — Sun, 03 May 2009 13:02:25 +0000

Pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen kaappasi huomion vasemmiston vapulta. Vanhanen julisti omassa vappupuheessaan 1.5. Hyvinkäällä, että vuonna 2012 Keskustan presidenttiehdokkaan pitäisi olla nainen. Osa omastakin väestä jäi hämmentyneeksi, eurovaaliehdokkaista ministeriin asti.

Näin Vanhanen:
- Mielestäni Tarja Halosen jälkeen tasavallan presidentiksi voitaisiin valita uudelleen nainen, keskustalainen nainen. Olisin ylpeä, jos puolueemme nostaisi keskuudestaan naisehdokkaan, jonka taakse laaja suomalaisten enemmistö voisi asettua.
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen ehti puolestaan jo ennen Vanhasta esittää Verkkoapilan haastattelussa presidenttiehdokkaaksi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeä.

Vaikka esimerkiksi Keskustan Pirkanmaan piirin johto suhtautuikin Aamulehden haastattelussa sunnuntaina 3.5. myönteisesti puoluejohdon vappuyllätykseen, on ihmettelijöitäkin riittänyt. Monen keskustalaisen ajatus on ollut, että Vanhasen avaus oli ennenaikainen.

Kuntaministeri Mari Kiviniemi piti hienona, että asenne on: naispresidentti Keskustasta. MUTTA: haastattelussani vapunpäivänä Kiviniemi myös toppuutteli.
- Minun mielestäni tämä on kevyttä, tällaista kevätkeskustelua eikä mitään repivää presidenttiehdokaskeskustelua. Kaikki me tiedämme sen, että presidentinvaaleihin on vielä runsaasti aikaa. Enkä usko, että tätä esitystä on tehty nyt siinä mielessä, että tässä pitäisi kahden viikon kuluttua päättää kuka on Keskustan presidenttiehdokas.

"Eurovaalit ensin" oli Keskustan europarlamenttiehdokkaan Esa Härmälän tiedotteen aihe.
- Poliittisen keskustelun painopisteen tulisi nyt kuitenkin olla Suomen etujen turvaamisessa EU:ssa seuraavalla parlamenttikaudella, asetteli sanansa entinen MTK:n puheenjohtaja.

[Presidentin]vaaleihin on vielä kovin pitkä aika, sähköpostitti keskustalainen eurovaaliehdokas Riikka Manner, ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustaja.

Jos Vanhanen on vielä Keskustan puheenjohtajana syksyllä 2011, kun puolueen presidenttiehdokas valitaan, seuraa tokaisusta muun muassa se, että EU-komissaari Olli Rehn ei kelpaa Vanhaselle presidenttiehdokkaaksi.

Omassa jutussani vappupäivänä tulkitsin, että Vanhasen ja Korhosen avauksessa on kysymys eurovaaleista.
Keskustan kannatus on alamaissa. Avaamalla presidenttipeli puheilla naisehdokkaasta, kohdistuu huomio aikanakin europarlamentaarikko ja -ehdokas Anneli Jäätteenmäkeen. Ilmeisesti toive on, että Jäätteenmäelle saataisiin samanlainen äänivyöry kuin vuonna 2004 - ja Keskustan heikoksi pelätty vaalitulos paranisi.
Eräs keskustalainen tosin epäili tätäkin logiikkaa, hyödyttääkö eurovaalien alla kääntää katse presidentinvaaleihin.

Ja vielä yksi huomio. Tähänastisissa suorissa kansanvaaleissa presidentinvaalien toisella kierroksella on aina ollut asetelmana mies vastaan nainen: vuonna 1994 Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn, vuonna 2000 Tarja Halonen ja Esko Aho, vuonna 2006 Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Vanhasen Keskusta tähyää siis naispaikalle.

Niin kuin usein politiikassa, aika näyttää säilyykö Matti Vanhasen vihreä vappupallo ehjänä syksyyn 2011 saakka.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Katso myös:

NÄKÖKULMA: Keskusta kalastelee huomiota julkisuuspelillä
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/keskusta_kalastelee
_huomiota_julkisuuspelilla_718101.html

Vanhanen toivoo naista presidenttiehdokkaaksi
yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/vanhanen_toivoo_naista_
presidenttiehdokkaaksi_715927.html

Muualla netissä:

Pirkanmaalla ei karsasteta Jäätteenmäkeä
www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/pirkanmaalla-ei-karsasteta-jaatteenmakea/141902

Keskustan Verkkoapilassa Jarmo Korhosen haastattelu
www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/3729.html

Lainaus