Blogit - perussuomalaiset

EU kriittisyyden nousu

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 27 Nov 2013 08:12:51 +0000

Lähteekö laatta liikkeelle? Millä tekniikalla perussuomalaiset voisivat saada ne 3 - 4 paikkaa europarlamentissa joita he havittelevat?

Iso kysymys on myös se, kannattaako Timo Soinin lähteä ehdolle europarlamenttiovaaleihin, vai keskittyä seuraaviin eduskuntavaaleihin vaikuttaakseen meidän EU-politiikkaamme täältä. Perussuomalaisten oppositiopolitiikka onkin ollut näkyvää, mutta miten tosissaan perussuomalaiset ovat taistelemassa hallituspaikasta. Ainakin puolue on nyt siinä suhteessa paremmassa neuvottelutilanteessa tilanteessa kuin ennen. Monet kipeät päätökset on jo tehty, eikä Perussuomalaisten kanta EU:hun tai EMU:un ole kovin jyrkkä verrattuna EU-kriittisiin puolueisiin muissa jäsenmaissa.

Poliittisen pelin kannalta erityisen kiinnostavaa tulee olemaan se mitä tapahtuu heti vaalien jälkeen. EU-kriittisyys on noussut koko EU:n alueella. Kuinka iso osuus tulevista ryhmittymistä vastustaa federalisaatiota ja kuinka rajusti. Ja miten paljon asia tulee jakamaan mielipiteitä puolueiden sisällä. Ja miten lopulta rajat vedetään ryhmittymien välille

Lainaus

Mielihyväshopparit Asterixin kylässä

Timo Harakka — Wed, 27 Jun 2012 19:40:44 +0000

Mantereen äärimmäisellä reunalla sijaitsee pieni idyllinen kylä, jossa asuu ehkä vähän sivistymätön, mutta rehellinen ja yhteenhitsautunut kansa. Se puolustaa omaa kulttuuriaan taistelemalla rohkeasti suurta imperiumia vastaan.

Ei ihme, että Asterix puhuttelee suomalaisia. Onhan pieni kansamme sinnitellyt vuosisatoja suurvaltojen puristuksissa.

Mutta ei tässä ole mitään suomalaista, kaikki kansat kokevat niin. Ateenan kaduilla osoitetaan mieltä Euroopan unionia vastaan. Melkein jokainen britti vastustaa Brysseliä. Ja Asterix peilaa ranskalaisten samanlaisia pelkoja, tilattiinhan se tilattiin aikanaan René Goscinnyltä ja Albert Uderzolta nimenomaan vastavedoksi amerikkalaiselle ylivallalle.

Euroopan unionin tarkoitus oli hälventää kansallistuntoa, mutta kävikin päinvastoin. Vasta, kun vastassa on kasvoton ja pelottava imperiumi, tuo paikallinen identiteetti, joka vielä äsken tuntui vanhanaikaiselta, nouseekin tärkeäksi ja välttämättömäksi.

Monimutkaiset globaalit ongelmat aiheuttavat kansalaiselle päänsärkyä. Mutta helposti määriteltävä yhteinen vihollinen antaa elämälle tarkoituksen. Ulkopuolinen uhka torjutaan taikajuomalla – tämäkin on suomalaisittain tuttu ratkaisu.

Mutta mitä kansalainen voi muutakaan tehdä? Hänen ainoa aseensa on lyijykynän pätkä, joka annetaan joka neljäs vuosi kansakoulun jumppasalissa. Vain tyhmä kuvittelee voivansa oikeasti vaikuttaa monikansalliseen hallintoon ja talouteen. Kansalaisen valta on kaventunut symboliseksi, joten hän äänestääkin symbolisesti: muutosta vastaan, maailmaa vastaan, valtaa vastaan.

Ensi viikolla puhumme Raimo Sailaksen kanssa Tuntemattomasta sotilaasta ja suomalaisten ikuisesta kaipuusta talvisodan henkeen, jolloin ei tarvitse kysellä, vaan totellaan. Mutta jo tällä viikolla 10 kirjaa vallasta –ohjelman sarjakuvateos antaa politiikasta surkuhupaisan kuvan. Asterixin viesti on selvä: demokratia on turhaa, poliitikot lupaavat yhtä ja tekevät toista, kansanedustajat ovat turhaa väkeä.

Tämä surettaa ohjelman vierasta, Suomen Elokuvasäätiön toimitusjohtajaa Irina Krohnia, joka vietti yksitoista vuotta eduskunnassa vihreiden edustajana. Hänen mielestään poliitikot ovat kauttaaltaan fiksuja ja jopa mukavia ihmisiä, mutta he joutuvat vastaamaan vastuuttomien kansalaisten mahdottomiin vaatimuksiin.

”Edustuksellinen demokratia on mennyt sellaiseksi, että kansalaiset täydellisen vastuuttomasti ovat tällaisia mielihyväshoppareita, tulevat samaan aikaan sanomaan, että verot vaan alas ja lisää palveluita.”

Asterix ja Caesarin lahja on ainoa albumi, jossa gallialaiskylä käy vaaleja, koska päällikkö Aladobix saa haastajan. Mutta kesken suuren vaalikeskustelun roomalaiset hyökkäävät ja koko kylä joutuu puolustautumaan. Enää ei tarvitse vaivata päätään millään demokratialla, toteaa ohjelman vakiovieras Anna Kortelainen:

”Siitä tuli tällainen kekkoslainen konsensus, päästiin suomalaista tyydyttävään ratkaisuun: ei tullutkaan mitään konfliktia. Kansa ei repeydy kahtia, mikä on pahinta, mitä meille voi tapahtua.”

Mutta mikä on vaihtoehto demokratialle, mikä voisi korvata nuo parjatut poliitikot? Suomessakin vallitsee puolivirallinen varjovalta, jota käyttävät etujärjestöt, niin sanotut asiantuntijat, virkaeliitti ja talouden takapirut, joita ei valita vaaleilla. Päinvastoin, vaalit eivät vaikuta varsinaiseen valtaan – sen on Irina Krohn itse kokenut Säätytalon käytävillä:

”Muistan, kun olin ensimmäisissä hallitusneuvotteluissa, ja ainoissa kyllä myös, sinne lappaa Johannes Koromaa... ajattelin, että herran jumala, tässä on juuri saatu hirveästi ääniä ja ollaan kansan valitsemia, ja tulee kauhean näköistä jengiä kalvojen kanssa kertomaan ne faktat, jotka on sen neuvottelun reunaehdot.”

Asiassa on se iso paradoksi, että juuri Irina Krohn on vain pahentanut poliitikkojen halveksuntaa, toki tarkoittamattaan. Hänen suurin saavutuksensa eduskunnassa oli laki vaalirahoituksen julkisuudesta. Se johti lopulta valtavaan vaalirahaskandaaliin, joka ryvetti kymmeniä poliitikkoja.

Torstai-illan 10 kirjaa vallasta –ohjelmassa vihreiden entinen kansanedustaja kertoo, miksi perussuomalaisia kohdeltiin tässä yhteydessä täysin epäoikeudenmukaisesti.

Kuuntele radiokolumni Yle Radio 1:n Kultakuumeesta!

10 kirjaa vallasta: Asterix ja Caesarin lahja, vieraana Irina Krohn. TV1 torstaina 28.6. klo 21:05.

Lainaus

Persut ja demarit yhteen soppii

Heikki Ali-Hokka, A-plus — Wed, 27 Oct 2010 12:53:12 +0000

Perussuomalaiset on vaalien alusajan kirkkaasti mielenkiintoisin ilmiö ja tuonut kummasti sähköä politiikkaan. Kuka olisi muutama kuukausi sitten uskonut, että Timo Soini porukoineen hätyyttelee Keskustan kannatuslukuja.

Persuja istutetaan jo kovaa vauhtia tulevaan hallitukseen. Mutta kenen kanssa? Savolaislehtien haastattelussa viime sunnuntaina Soini arveli, että SDP olisi perussuomalaisille porvaripuolueita helpompi hallituskumppani.

Puolueilla on paljon yhteistä. Molemmat vastustivat Kreikan tukemista finanssikriisissä ja samansorttisia puheenparsia on kuultu maahanmuuttopolitiikasta. Myös talouden puolelta löytyy samaa: pääomatulot pitäisi muuttaa progressiivisiksi ja varallisuutta jollakin tapaa verottaa. SAK esittää valtion tuloveroasteikkoon uutta porrasta 150 000 euron vuositulojen kohdalle eli progressioon lisää jyrkkyyttä - siihen suuntaan ajattelee myös Perussuomalaiset.

Demareiden ja persujen samanhenkisyys sai Keskustan puoluesihteerin Timo Laanisen painamaan jo hälytysnappia: maaseudun tulevaisuus olisi synkkääkin synkempi, jos kyseinen parivaljakko pääsisi hallitukseen.

Mutta on onnessa särönsäkin. Demareiden voi olla vaikea niellä perussuomalaisten intoa leikata varoja kehitysavusta ja ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta. Toisaalta vaikeammistakin asioista on hallitusneuvotteluissa tavattu päästä sopuun.

A-plus: Soinin talousteesit katsottavissa Yle Areenassa

Lainaus

Puolue hurmoksessa Soinin hyppysissä

Ari Hakahuhta — Mon, 23 Aug 2010 17:22:16 +0000

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu YLE Uutisten nettisivujen NÄKÖKULMA-kirjoituksena 15. elokuuta 2010, Perussuomalaisten Porin puolueneuvoston kokouksen jälkeen.

Porissa kokoontunut perussuomalaisten puolueneuvosto näytti, että hurmos Timo Soinin ympärillä kasvaa edelleen. Huumaa on lisännyt menestyminen kannatusmittauksissa - ainakin seuraavaan mittaukseen asti. Kuten Soini itsekin sanoi, gallupit sojottavat ylöspäin. Heinäkuussa YLE Uutisten mittauksessa perussuomalaiset ohittivat jo vihreät.

Soinin puhe puolueneuvostossa keskeytyi lukemattomiin aplodeihin. Sutkaukset palkittiin suosionosoituksin. Soini oli lähimpiensäkin mielestä hyvässä vedossa. Eikä riemulla ollut rajoja kun SDP:stä eronnut raskasmetallilobbari Matti Putkonen lupautui Soinin sotilaaksi, työmieheksi eduskuntavaaleihin.

Porin puolueneuvosto osoitti myös, että puolue on tiukasti Soinin ja hänen puoluehallituksensa käsissä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka todisti salin edessä, että kaikki eduskunnan suuressa salissa pidettävät niin sanotut ryhmäpuheet lähetetään Soinin hyväksyttäväksi vaikka Brysseliin asti. Soini tarkastaa, että ryhmän mielipiteet ovat linjassa puolueen kanssa.

Sääntömuutokset korostavat puoluehallituksen asemaa
Perussuomalaisilla on käynnissä sääntöjenmuutos. Näyttäisi siltä, että sen myötä puheenjohtaja Timo Soinin johtaman puoluehallituksen asema vahvistuu.

Perussuomalaisten paikallisyhdistyksen jäseneksi ei voi tulevaisuudessa enää liittyä, ellei ole puolueen jäsen. Puoluehallitus hyväksyy jäsenet puolueeseen. Puolueen alkutaipaleella paikallistoiminnassa oli sitoutumattomia. Nyt vaaditaan jäsenyyttä.

Tulevaisuudessa paikallisyhdistyksen sääntömuutokseen tarvitaan puoluehallituksen hyväksyntä.

Sääntömuutoksilla vahvistetaan puoluehallituksen asemaa myös eduskuntavaalien ehdokasasettelussa.

Puolueneuvoston kokouksessa salin syvistä riveistä esitettiin epäilys, onko sääntömuutoksessa vaarana vallan keskittyminen. - Päinvastoin, vastasi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka, tarkoitus on laajentaa demokratiaa. Ja sali hiljeni.

Vistbacka varoittelee nopeasta noususta

Puolueen kannatuksen nopea nousu on saanut kuitenkin eduskuntaryhmän puheenjohtajan jo varoittelemaan mahdollisista ongelmista. Raimo Vistbackan mielestä vakaa nousu olisi parempi äkkimenestyksen sijaan.

Vistbacka pelkää, että jos Soinin haave eduskuntaryhmän kolminkertaistumisesta toteutuisi, alkaisi ryhmän yhtenäisyydessä ilmetä ongelmia. Siis: jos puolue saa merkittävästi nykyistä enemmän kansanedustajia, on joukossa myös niitä, joille ei enää riitä Soinille seisaaltaan aplodeeraaminen kokouksissa. Mielipiteet ja puolue voisivat alkaa jakaantua kuppikuntiin.

Tässä vaiheessa Vistbackan ihannemäärä kansanedustajia olisi 9 - 11. Useampaa olisi siis vaikea hallita.

Liekö Vistbacka konsultoinut vasemmistoliiton viime vuosien ryhmänjohtajia Martti Korhosta ja Annika Lapintietä? Erimielisyyksien vaikutusta eduskuntaryhmän toimintaan on puitu useamman kerran vasemmistoliiton ryhmähuoneessa. Huone on muuten eduskunnassa perussuomalaisten vieressä.

Lainaus

Kumpi putoaa: Rkp vai vasemmistoliitto?

ainola — Sun, 31 May 2009 09:03:36 +0000

Ruotsalainen kansanpuolue julkaisi lauantaina tietoja tilaamastaan kannatusmittauksesta, joka kertoi, että puolue on kuin onkin saamassa edustajan europarlamenttiin.

Polittisen yleisuskottavuuden vuoksi jokainen puolue haluaa oman mepin. Sillä on iso symboliarvo.

Yksi eurovaalin suurista kysymyksistä on, pystyykö Rkp puolustamaan paikkaansa Euroopan parlamentissa. Sille on paha juttu, jos se putoaa. Ja mikä pahempaa, paikka menee perussuomalaisille. Rkp:n kannalta politiikan virta kääntyy silloin aivan väärään suuntaan.

Rkp:n painajaisunessa ensin menetetään meppi, sitten pudotaan hallituksesta. Suurissa puolueissa on jo ennakoivasti tuumittu, että mikäli perussuomalaiset nostaa kannatustaan eduskuntavaaleissa 2011, puolue on nykäistävä hallitukseen. Tuollaiseen hallitukseen ei Rkp mahdu.

**

Palataan hieman tarkemmin Rkp:n tilaamaan kannatusarvioon. Tai oikeastaan kyse on ääniennusteesta. Tutkimuslaitos nimittäin on laskenut puolueiden ja vaaliliiton äänet ja vertailuluvut.

Kuten kaikki ennusteet, tämäkin povaus on altis poliittisen säätilan viime hetken muutoksille.

Katsotaan ensin Rkp:n antamat numerot. Tutkimuslaitos näyttää arvioivan, että äänestysvilkkaus on noin 37 prosenttia, mitä pidän melko korkeana.

Paikkajako Rkp:n tutkimuksessa (arvioidut läpimenijät alleviivattu):

**Äänestysvilkkaus n 37%**
PUOLUE	%	Mepit	Vertailul.1	Vertailul.2	Vertailul.3	Vertailul.4	Vertailul.5
Keskusta	17	2	256.000	128.000	85.333	64.000	51.200
Kokoomus	25	4	378.500	189.250	126.167	94.625	75.700
Sdp	17	2	253.000	126.500	84.333	63.250	50.600
Vas.liitto	9	1	131.000	65.500	43.667	32.750	26.200
Vihreät	13	2	196.500	98.250	65.500	49.125	39.300
Rkp	6	1	93.500	46.750	31.167	23.375	18.700
Perus+KD	11	1	172.000	86.000	57.333	43.000	34.000

Ylläolevan laskelman mukaan Rkp saa siis viimeisen paikan ja sitä uhkaa käytännössä kristillisten ehdokas vaaliliitosta – käytännössä Sari Essayah. Eroa on noin 15.000 ääntä, mikä on aika paljon, melkein mahdoton tavoite vaaliliitolle umpeen kurottavaksi.

Entä jos äänestysvilkkaus on pienempi? Mikäli se putoaa 35 prosenttiin, ja samalla kolmen suuren puolueen ääniosuus hieman kasvaa, tulos näyttää tältä (kursivoiduissa luvuissa ei merkitsevää eroa).

**Äänestysvilkkaus 35 %**
PUOLUE	%	Mepit	Vertailul.1	Vertailul.2	Vertailul.3	Vertailul.4	Vertailul.5
Keskusta	18	2-3	260.239	130.120	86.746	65.060	52.048
Kokoomus	26	4	375.901	187.951	125.300	93.975	75.180
Sdp	18	2-3	258.794	129.397	86.265	64.698	51.759
Vas.liitto	8	1	115.662	58.831	38.554	28.915	23.132
Vihreät	12	1-2	173.493	86.746	57.831	43.373	34.699
Rkp	6	1	91.084	45.542	30.361	22.771	18.217
Perus+KD	11	1	159.035	79.518	53.012	39.759	31.807

Viimeisestä paikasta on kova kilpa, mutta Rkp näyttäisi selviävän kuiville. 13. mepin saa joko Sdp, keskusta tai vihreät.

Entäpä jos vaalivilkkaus nousee viime vaalien tasolle, hieman yli 40 prosentin. Silloin tulos voisi olla tämänkaltainen (taulukko päivitetty 2.6.):

**Äänestysvilkkaus 41 %**
PUOLUE	%	Mepit	Vertailul.1	Vertailul.2	Vertailul.3	Vertailul.4	Vertailul.5
Keskusta	20	3	338.724	169.362	112.908	84.681	67.745
Kokoomus	27	4	457.278	228.639	152.426	114.319	91.456
Sdp	20	3	335.337	167.668	112.908	84.681	67.745
Vas.liitto	6	0-1	101.617	50.809	33.872	25.404	20.323
Vihreät	11	1	186.298	93.149	62.099	46.575	37.260
Rkp	6	0-1	101.617	50.809	33.872	25.404	20.323
Perus+KD	10	1	160.894	80.447	53.631	40.223	32.179

Tässä vaihtoehdossa Rkp taistelee viimeisestä paikasta vasemmistoliiton kanssa.

- Ilkimykset kysyvätkin, mikä on Rkp:n vaalilause. – Rösta – älä äänestä.

(Päivitys 2.6.:)

Olen saanut vasemmistoliitosta palautetta 41 %:n laskelmasta. Alkuperäisessä laskelmassa olivat perussuomalaisten ja kristillisten vaaliliiton toinen ja sitä seuraavat vertailuluvut poskellaan; ne on nyt korjattu. Vasemmistoliiton äänimäärää olen myös hiukan tarkistanut ylöspäin.

Vasemmistoliitto kritisoi arviotani puolueen äänimäärästä, joka putoaa, vaikka äänestysaktiivisuus nousee. - Miten selitän asian?

Olen olettanut, että vasemmistoliitto - siitäkin huolimatta että puolueen väki äänestää erittäin tunnollisesti - ei kykenisi kovin paljon nostamaan ääniosuuttaa kovin paljon yli kuuden prosentin, vaan "lisä-äänet" menisivät muille.

Jälkikäteen ajatellen olen ehkä arvioinut vasemmistoliiton äänisaaliin hieman alakanttiin. Puolueen eduskuntavaalikannatus on nimittäin ollut hieman noususuunnassa toukokuun lopulla (kannatustrendeistä kirjoitan kokonaan uuden postauksen vielä tänään).

Tein uuden paikkakalkyylin olettamuksella, että viime vaalin vilkkaustasolla vasemmistoliitto saisi annettavista äänistä karvan verran alle 7 prosenttia, Rkp 6 prosenttia, vaaliliitto runsaat 9, vihreät 11, keskusta noin 20, demarit hiukan alle 20 ja kokoomus 27 prosenttia.

Tuollaisella tuloksella vasemmistoliitto menisi kirkkaasti Euroopan parlamenttiin. Puolue saisi kymmenennen paikan jaossa olevista kolmestatoista paikasta.

Viimeinen paikka menisi demareille (jotka saisivat yhteensä kolme paikkaa kuten myös keskusta) mutta Rkp:n painajaisuni olisi askeleen lähempänä toteutumistaan: puolue menettäisi mepin.

Loppuun kuitenkin vastuurajoitus: Kaikissa laskelmissa on lukuisia oletuksia, joista todennäköisesti kaikki eivät toteudu. Lopputulos on selvillä sunnuntai-iltana.

Lainaus