Blogit - kilpailu

Tutkija: Jakamistaloudesta välitystalouteen sääntelyä kiristämällä

Tuija Aalto — Thu, 05 Feb 2015 19:35:13 +0000

Überin ja Airbnb:n kaltaiset USA:sta lähtöisin olevat jakamistalouden palvelut uhkaavat mullistaa henkilökuljetus- ja majoituspalveluja Euroopassakin. Mitä yhteiskunta voi tehdä edistääkseen innovatiivisuutta, uudistumista ja tervettä kilpailua markkinoilla?

“Luodaan markkinoiden markkinat, jossa valtio luo sääntelyllään puitteet, joissa välityspalveluita on helppo perustaa, ja joilla eri välityspalvelut kilpailevat keskenään” ehdottaa taloussosiologi Vili Lehdonvirta.

Liikenne- ja viestintäfoorumissa eilen puhunut Lehdonvirta toteaa, että sääntely mahdollistaa markkinat poistamalla esteitä, kuten informaation ja luottamuksen puutetta ja transaktiokustannuksia.

Sääntelyä on kolmenlaista: sosiaalista, juridista ja teknologiaan perustuvaa.

Sosiaalinen sääntely on “kehitysmaiden tapa mahdollistaa markkinoita”. Sosiaaliset verkostot on “maailman vanhin tapa vähentää kitkaa ja luottamuspulaa”. Ongelmaksi nousee helposti nepotismi ja yleensäkin homofilia - tehdään bisnestä vaan tuttujen ja omanlaisten kanssa. Juridinen sääntely poistaa kitkaa markkinoilta: On eri kokemus astua taksiin Delhissä ja Helsingissä. Hinnasta ei tarvitse joka kerta neuvotella erikseen. Säännelty palvelu yleensä vastaa luvattua, vaikka tuottaja olisi ennalta tuntematon.

Teknologian avulla säänteleminen mahdollistaa vaikka markkinoiden reaaliaikaisen säätämisen. Tämän tietävät virtuaalimaailmojen pelaajat kokemuksesta.

Teknologia sääntelykeinona ei ota huomioon ulkoisvaikutuksia

Lehdonvirta esitti LVM:n tilaisuudessa, että ryhdyttäisi jakamistalouden idean pohjalta luomaan välitystaloutta.

Välitystaloudessa sääntely voi olla hyvinkin tarkkaa ilman että se aiheuttaa merkittäviä suoria kustannuksia sen enempää sääntelijälle kuin sääntelyn alaisille toimijoillekaan. Mutta jos sovellukseen voi koodata säännöt, mihin valtiota enää tarvitaan?

Markkinapaikan tarjoaja, “yksityinen regulaattori”, menestyy luomalla markkinan, jossa sekä myyjien ja ostajien on hyvä olla, mutta valtion tehtävänä on ottaa huomioon myös muut intressit huomioon. Miten kyseinen säänneltävä toimiala nivoutuu yhteiskunnan muihin insituutioihin, Lehdenvirta muistuttaa.

Esimerkiksi Airbnb:n kautta tarjoavat nykyään majoitusta myös sijoittaja. Laajamittaisesta bisneksestä asuintalossa voi kuitenkin aiheuttaa haittaa talon asukkaille. Voi olla meteliä, talon yhteisöllisyys saattaa kärsiä. Yksityinen etu ja julkinen etu eivät käy täysin yksiin. Julkisen sääntelyn kuuluu ottaa huomioon kaikki intressiryhmät, tässä tapauksessa naapurit, Lehdonvirta kuvaa, ja antaa toisen esimerkin: Überissä kuskit on USA:ssa kieltäytyneet palvelemasta näkövammaisia asiakkaita vedoten siihen, ettei heillä ole välttämättä koulutusta erityisryhmien palvelemiseen. Suomessa takseilla on julkisen palvelun velvoite: henkilökuljetuspalvelua on tuotettava kaikille.

Työmarkkinat kehittyvät silpputöiden suuntaan

Työnvälityksen uusilla keinoilla on se vaikutus työmarkkinoihin, että resurssit jakaantuvat hienojakoisemmin. Yhden täyspäiväisen työsuhteen syntymisen sijasta neljä ihmistä voi saada keikkatöitä. Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ei kuitenkaan ole suunniteltu jakamistaloutta silmälläpitäen, Lehdonvirta muistuttaa.

Sääntelyä siis tarvitaan - jopa hyvinkin tiukkaa sääntelyä, ohjaamaan markkinoita haluttujen yhteiskunnallisten vaikutusten suuntaan.

Siksi tarvittaisi markkinoiden markkinat, joilla toimijoita voitaisi ohjata sääntöjä muuttamalla, nykyistä joustavammin.

Jos palveluntuottajat ja asiakas pystyisivät helposti vaihtamaan rinnakkaismarkkinasta toiseen, kilpailu varmistaisi sen, että yksityisillä “regulaattoreilla” olisi tulevaisuudessakin kannustimet kehittää tehokkaita, sujuvia, kekseliäitä markkinapaikkoja. Avoimuusvelvoite puhkaisisi yksittäisen sovelluksen luoman kuplan ja toisi tämän markkinan osaksi yhteiskuntaa.

Sääntelemällä markkinoiden markkinaa valtiolla olisi keinot vaikuttaa siihen, miten välitystalous nivoutuisi muuhun yhteiskuntaan.

Sääntely kannattaisi luoda heti, eikä odottaa sitä, että kansainväliset palvelut ehtivät vallata markkinat yhä useammilla toimialoilla, kiirehti Lehdonvirta lopuksi.

Lainaus

Ihana kamala tuomaripaperi

Ronja — Fri, 28 Mar 2014 15:55:34 +0000

Ratsastuksessa yksi paperi on ylitse muiden: kouluratsastuksen arvotelupöytäkirja. Yksinkertaisen lomakkeen muodossa oleva tutkittu ja tulkittu A4, joka herättää suuria tunteita. Minä olen oppinut rakastamaan paperia, joka joskus tuntui inhottavalta ja musertavalta kiusalta.

Rivi numeroita, muutama kommentti. "Jännittyy." "Epätasainen." "Tahti kiihtyy."
Oli aika, jolloin tuomaripaperin lukeminen aiheutti minulle vatsanväänteitä. Sitä oli monta viikkoa valmistautunut, herännyt aamulla aikaisin ja ratsastanut radalla niin hyvin kuin osasi. Päivän huipentava pöytäkirjan lukuhetki tuntui iskulta mahaan, saaden koko kropan painumaan kasaan. Mitään en taaskaan osannut, tuostakin tuli vitonen.

Ehkä suhteeni pöytäkirjaan muuttui sitä mukaan, kun radat alkoivat kisoissa sujua. Sitä tiesi onnistuneensa temponlisäyksessä ja malttamattomana etsi liikkeen pistemäärää paperista. Oliko tuomari kanssani samaa mieltä? Ratsastustaidon kehittyessä huomasin samalla että kokemukseni hyvin menneestä liikkeestä oli usein myös pöytökirjassa noteerattu. Kun sain alkutervehdyksestä ensi kertaa seiskan, palasin mielessäni radan alkuun tunteakseni pysähdyksen keskihalkaisijalla vielä kerran. "Tältä tuntuu seiskan alkutervehdys. Tämän teen uudelleen."

Arvostelulajin luonteeseen kuuluu tuomareista purnaaminen. Milloin he ovat puusilmiä, typeriä, puolueellisia tai suomenhevosten vihaajia. Näin voi hyvin ollakin, mutta arvostelua arvostellessa moni unohtaa kunnioittaa sitä mieletöntä taitoa, joka koulutuomareilla on. He osaavat sijoittaa jokaisen tehdyn liikkeen hyvä-huono-akselille ja suhteuttaa sen koko luokan tasoon. Tuomareilla on aina numero annettavanaan ja parhaat tuomarit osaavat paperin alalaitaan kirjoittaa vielä osuvan kokonaisarvion ratsukosta. Mikä osaaminen! Tuomarit näkevät vain sen mitä radalla tapahtuu, eivätkä opettajan tai valmentajan tapaan anna kehuja hyvästä yrityksestä. Numerot ovat suoruudessaan mahtavia, eikä niissä ole tulkinnanvaraa.

Tuomarit opettavat meitä jokaisella pöytäkirjalla paremmiksi ratsastajiksi, kertoen mikä on seiskaa ja mikä kolmosta. Mitä paremmiksi ratsastajiksi me tulemme, sitä tarkemmin myös itse tiedämme seiskan tunteen alkutervehdyksessä. Ja se on muuten tunne, jota kannattaa tavoitella.

Olen säilyttänyt jokaisen saamani arvostelupöytäkirjan. Papereille on dokumentoitu mieletön määrä valkoisten aitojen sisällä kuljettuja kilometrejä, jokainen kohta pisteytettynä. On huikeaa ajatella, että joku on tarkkaillut minun jokaisen kaarteeni, kulmani ja suoristukseni. Antanut niille arvon numeroilla ja sijoittanut oikealla kohdalle tuloslistassa. Melkein kuin tieni ratsastajana olisi yksissä kansissa siististi lomakkeiden muodossa.

Kansio on kuin päiväkirja, jota olen vihdoin oppinut arvostamaan sen arvostelevasta sävystä huolimatta.

Lainaus

Hupparikilpailu!

Ronja — Fri, 18 Oct 2013 07:09:02 +0000

Käy Facebookin puolella ja osallistu Helsinki Horse Shown kunniaksi järjestettyyn kilpailuun. Linkki oikealla! :)

Ihanan kuvan meistä otti Emmi Kähkönen

Lainaus

Hevoset Sadikalla -kilpailu ratkesi!

Ronja — Fri, 13 Sep 2013 19:47:33 +0000

Parhaaksi valittu kisamuisto kuuluu seuraavasti:

"Perheemme on kasvoi muutama kuukausi sitten maailman ihanimmalla ponimammalla. Sandie on opettanut meille valtavasti, ja on ollut sydäntä lämmittävää huomata kuinka syvä ystävyys vanhan ponirouvan ja 7 -vuotiaan tyttäreni välille on syntynyt.

Elokuun alussa tallillamme pidettiin pienet tallikisat, joihin tyttö halusi ehdottomasti omalla ponillaan osallistua. Äitinä emmin, sillä ratsastustaidot eivät tytöllä ole vielä kovin hyvät, vaikka he ponin kanssa kentällä useamman kerran viikossa ympyrää pyörivätkin. No, lupauduin, että kisoihin saa osallistua jos minä voin juosta radan heidän vierellään.

Kisapäivä oli tytön syntymäpäivä, ja lahjapaketista paljastui aamulla uusi hieno kypärä, jossa timantit säihkyvät. Sandie puunattiin hienoksi ja radan tutustumisen aikana tyttö totesi: "Äiti, minä ratsastan sitten yksin. Tärkeintä ei ole voitto vaan se, että osallistuu."
Eipä ollut äidillä siihen tilanteeseen viisaampaa oppia annettavaksi!

Tyttö kiipesi ponin selkään, ja meni puhtaan radan käynnissä ja ravissa läpi. Keskittyminen oli täydellistä, radan tiet suoria ja yhteistyö ponin kanssa esimerkillistä. Ratsukko yllätti kaikki, varsinkin minut, voittamalla koko kisan! Kaiken kruunasi tytön aito ilo ja kunnian antaminen ponille: palkintojenjaossa hän ilmoitti, että ilman Sandieta hän ei olisi voittanut!"

Liput huomisen Hevoset Stadikalla -tapahtumaan saavat siis äiti Johanna, ja tallikisat voittanut Nevia-tyttö. Onnea!

Kiitos kaikille osallistujille, oli mahtava lukea teidän muistoja. :) Lisää kisoja tulossa!

Nevia ja Sandie, sekä voittoruusuke!

Lainaus

Hevoset Stadikalla, ja sinä myös?

Ronja — Mon, 09 Sep 2013 14:53:35 +0000

Hevoset valtaavat Stadikan ensi viikonloppuna, ja nyt saat mahdollisuuden olla mukana katsomossa!

Jaossa olisi liput sulle ja kaverillesi koko lauantaipäiväksi 14.9. Ohjelmassa on luvassa muun muassa korkeushyppykilpailu, valjakkonäytöksiä ja tietenkin Suomen parasta esteratsastusta! Ystäväni hevonen on mukana tapahtumassa, eli mutkin voi bongata Stadikan valkoisten kaarien alta.

Voita liput itsellesi lähettämällä osoitteeseen ystavani.hevonen@gmail.com

KAIKKIEN AIKOJEN PARAS KISAMUISTOSI.

Kerro lyhyesti tai laveasti mitkä kisat ovat jääneet erityisesti mieleen, katsomon tai kentän puolelta? Miksi? Mitä tapahtui? Voittanut muisto julkaistaan blogissa, toiveesi mukaan nimellä tai nimimerkillä ja kirjoittaja voittaa kaksi lippua Hevoset Stadikalla -tapahtumaan.

Vastausaikaa on torstaihin saakka. Voittajalle ilmoitamme henkilökohtaisesti.

http://www.ratsastus.fi/hevoset_stadikalla

Lainaus

Tähtihetkesi

Ronja — Sun, 11 Aug 2013 18:36:41 +0000

Ensin pitää harjoitella. Ratsastat niin paljon kuin pystyt, millä pystyt, siis millä tahansa ja korkealla hinnalla ja menee vuosia, ennen kuin sulla on edes etäisesti siedettävä tuntuma hevoseen, siihen eläimeen, jonka vuoksi sen teet. Jotta joskus kaikki tapahtuisi sen kanssa, tuntuisi juuri oikealta ja olisi kaiken sen vaivan arvoista.

Menee vuosia, että sulla on edes siedettävä tuntuma sen suuhun ja liikeeseen ja mieleen ja asioihin ylipäätään. Ja kun hetken ajattelet osaavasi jotain, uusi paikka paikka repsottaa, ja sitten pitää viilata, hioa, säätää ja laittaa, ostaa uutta satulaa ja vaihtaa kuolaimia.

Siinä samalla, teet töitä hiki niskasta valuen. Sä kannat, kuuraat, peset ja putsaat. Ruokit, laitat hokit, väännät ruuvit, kannat säkit. Ja ”oikeita töitä” siinä sivussa, siis asioita, joita et ikinä tekisi ilman sitä intohimoa, mikä sulla on sun hevosta kohtaan.

Ja sen hevosen takia valvot unettomia öitä, jätät kaveri-iltoihin menemättä, poikaystävää tervehdit vain chatissa, jätät läksyt laskematta ja sen uuden t-paidan ostamatta, oikeastaan kaiken ostamatta, koska rahasta on kiinni, kiinni koko hevonen ja kilpailu ja intohimo.

Sitten kun heräät viideltä sunnuntaiaamuna, kasaat kamat ja hevosen, joka on kuin ihmeen kaupalla ollut viime aikoina terve, ja ollut treeneissä hyvä, ja muutenkin, olet hyvällä fiiliksellä, sillä nyt se on tässä, kisapäivä, ja mikään ei voita sitä tunnetta vatsanpohjassa kun saa nousta satulaan ja todeta, että se kaikki on ollut tämän arvoista ja jotenkin epätodellisesti onnistuit pitämään sun valkoiset housut valkoisina, ja nyt on sun hetki. Sun hetki sun hevosen kanssa. Tähtihetkesi.

Pilli soi,

ja nyt on mentävä.

Vähän kiire ja et ennätä,

kasata ajatusta,

askelta,

ennen estettä.

Mitä, oliko se jo tässä?

Hevonen on siinä hetkessä

sua nopeampi,

tekee päätöksen hypätä

ja kaikki on mennyttä .

kuvat Lars Johnson

Lainaus

Löydä Yle!

Reija Hyvärinen — Fri, 09 Dec 2011 13:09:38 +0000

Kirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.

Mikä on Ylen tehtävä?

Näinä päivinä Suomessa odotetaan eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja viestintäministeri Krista Kiurun esitystä Yle-paketista. Myös me Ylessä odotamme sitä. Julkisuudessa puhutaan Ylen rahoittamisesta ja puhutaan paljon myös Ylen tehtävän määrittelystä, joka sekin sisältyy ministerin pakettiin.

Ylen toiminnan ja Ylen ohjelmien pitää erottua kaupallisista vaihtoehdoista. Itse ajattelen, että ohjelmiemme on erotuttava otteellaan ja sisällöillään.

Tämä edellyttää jokaiselta yleläiseltä katseen tarkentamista ja skarppaamista entisestään.

Meidän on ohjelmatyössä tehtävä kirkkaita, rohkeita ja riippumattomia havaintoja ihmisistä ja maailmasta. Tämä pätee kaikkeen Ylen sisältöön, oli se sitten viihdettä tai asiaa. Meidän on pidettävä mielessä, että suomalaisia koskettava ja puhutteleva sisältö on työmme ydin.

On myös pidettävä huolta siitä, että sisältömme löytyvät helposti kaiken muun maailman mediatarjonnan joukossa. Tämä on kovaa hommaa, sillä maailma tulvii mediaa. Uutisia seurataan erilaisiin tarpeisiin ja erilaisissa mielentiloissa kuin vaikkapa viihdettä. Lasten sisältöjen kilpailukenttä on ihan oma maailmansa. Entäs nuoret?

Ajankohtaisjournalismia pitäisi sitäkin tehdä niin, että se erottuu uutisista. Radio, tv ja netti ovat kaikki oma maailmansa, ja mediankäyttö on joka mediassa erilaista. Meidän tekijöiden on nykyistä paremmin opeteltava tuntemaan Ylen kilpailuympäristö: se mitä muut tekevät, miten suomalaiset elävät ja toimivat ja miten tarinoita kuljetellaan televisiosta nettiin ja takaisin, välillä radioonkin koukaten.

Tulevan vuoden aikana me Ylessä selkeytämme toimintaamme. Me haluamme tehdä selkeitä sisältökokonaisuuksia, jotka entistä paremmin löytyvät esimerkiksi aina tiettyyn kellonaikaan. Me profiloimme uudelleen radio- ja tv-kanavia juuri siksi, että haluamme parantaa ohjelmien ja palvelujen löydettävyyttä ja erottuvuutta. TV1 saa ja sen pitää erottua TV2:sta, jotka myös erottuvat Yle Teemasta ja FST5:stä. Radio Suomen pitää erottua YleX:stä. Ja Ylen nettisisältöjen pitää erottua kaikista maailman muista nettisisällöistä.

Meillä on jo olemassa monipuolinen Yle. Haluaisimme päästä siihen, että kaikki suomalaiset tuntisivat monipuolisen Ylen joltakin kolkalta omakseen. Tällainen tunne tulee vain, jos jokainen löytää Ylen tarjonnasta itselleen merkityksellisiä sisältöjä ja juttuja.

Me uskomme, että kirkkaille, rohkeille ja riippumattomille havainnoille on tilausta! Ensi vuonna haluamme tehdä töitä sen eteen, että kaikenikäiset suomalaiset löytävät sisältömme.

Lainaus

Mahdollistajastrategiasta mahdollistajakonkretiaan - YLE mukana Alternative Partyilla

Tiina Raekallio — Thu, 08 Oct 2009 15:44:54 +0000

Alternative Party on suomalainen demoscene-tapahtuma eli Demoparty, joita on järjestetty vuodesta 1998 lähtien. Demoparty on digitaalisen kulttuurin festivaali, joka kokoaa yhteen luovat digikulttuurin edelläkävijät, kuten visualistit, muusikot, suunnittelijat, ohjelmoijat, tutkijat ja intohimoiset harrastajat. YLE on 23.-25.10. Kaapelitehtaalla järjestettävän Alternative Party 2009 -tapahtuman pääyhteistyökumppani. Yhteistyö liittyy YLEn visioon toiminnan ja sisältöjen avoimuudesta uusien monipuolisten palvelujen jatkokehityskohteena.

Alternative Party -yhteistyö on jatkoa keväällä järjestetylle mahdollistajatapaamiselle, jossa avattiin ja kehitettiin edelleen YLEn mahdollistajastrategiaa alan asiantuntijoiden kanssa. Alternative Partyn yhteydessä siirrytään askel eteenpäin mahdollistajastrategiasta mahdollistajakonkretiaan.

Alternative Partyilla järjestetään vuosittain demoscene-kilpailuja eli kompoja. Tänä vuonna YLE antaa Alternative Partyjen kompoihin sisältöjään muokattaviksi. YLE Material Challengessa ideana on haastaa tapahtuman kävijät käyttämään YLEn aineistoja, kuten tv-arkiston videokuvaa, tehosteita ja teksti-tv-grafiikkaa uusilla tavoilla. Yhdessä demoskenen kanssa YLE etsii tulevaisuuden julkisen palvelun ideaa ja toimintamuotoa sekä palkitsee parhaan lopputuloksen.

Tämän lisäksi YLE järjestää tapahtumassa kollektiivisen dokumentin työpajan, jonka tarkoituksena on luoda demosceneä käsittelevä yhteisöllinen dokumenttisarja. Tarkoituksena on pohtia, mikä demoscenessä on tärkeätä, ketkä ovat olleet demojen suurimpia vaikuttajia ja millä tavoin koko alakulttuuri nivoutuu esimerkiksi suomalaiseen peliteollisuuteen. Käsikirjoituksen pohjalta on tarkoituksena tuottaa vuoden 2010 aikana 5-10-osainen sarja, joka julkaistaan alustavasti klippeinä verkkoon.

Demopartyjen sunnuntai on perhepäivä, jolloin muun muassa aikuisille suunnatussa, keskustelupainotteisessa esityksessä käydään läpi Pikku Kakkosen elämysmaailman kokeellisempia sisältöjä ja avataan pohjateknologiaa. Näiden lisäksi YLE myös tuo Kaapelitehtaalle myös esille ja kokeiltavaksi Pasilasta toimivaa vanhaa tekniikkaa. Tapahtumayleisö voi halutessaan kokeilla miltä esim. oma musiikki kuulostaa analogisen tuotantoprosessin läpi työstettynä.
Demoscene on tietokoneisiin yhteydessä oleva alakulttuuri, jossa ohjelmoidaan koneelle näyttäviä audiovisuaalisia efektejä tuottavia ohjelmia eli demoja. Teokset suoritetaan reaaliaikaisesti, toisin kuin esimerkiksi animaatiossa ja elokuvatehosteissa. Reaaliaikaisuus asettaa sekä ohjelmoinnille että audiovisuaaliselle luovuudelle haasteita, joiden ylittämisen mestareita demoscenetaiteilijat ovat. Demoja tehdään kaikenlaisille tietokoneille, älypuhelimille ja muille ohjelmoitaville laitteille.

Lisää skenestä ja Alternative Partyista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Demoskene

http://www.demoscene.tv/prod.php?id_app=14&id_prod=12573&id_file=1730

http://www.altparty.org/2009/

Lainaus

Ulkoilu, nukkuminen ja poskipuna saavat nuutuneen näyttämään paremmalta

Laura Autio — Sun, 09 Aug 2009 16:58:30 +0000

Maskeeraajat Sanna Haapoja ja Soili Kuhanen huolehtivat siitä, että välierien kilpailijat näyttävät edustavilta kameroille ja yleisölle ainakin naamavärkin puolesta. Minkälaisella mielellä kilpailijat ovat tulleet tuoliinne istumaan? ”Kaikki ovat aika keskittyneitä. Kovin hermostuneelta ei kukaan ole näyttänyt”, Haapoja ja Kuhanen miettivät. Miten saatte meikattavan olon mukavaksi? ”Ihmisen kohtaaminen kunnolla ja aito juttelu auttavat yleensä”, Kuhanen kertoo.

Nykytekniikka asettaa omat vaatimuksensa kilpailijoiden meikille. Televisiossa ei näytä hyvältä, jos meikissä on voimakkaita viivoja. Esimerkiksi kulmakarvat voimakkaasti meikattuina näyttävät tökeröiltä. ”Meikin pitäisi sekä näyttää hyvältä lähikuvassa että olla riittävän voimakas näkyäkseen salissa istuville ihmisille. Se on aika haastavaa”, kertoo Haapoja. Minkälainen meikattava on sitten vaikein? ”Kaikissa on omalla tavalla haastetta. Varmaan kuitenkin sellainen, jolla on vahva oma näkemys, joka eroaa meikkaajan näkemyksestä. Ja joskus on diivoja, joille mikään ei kelpaa. Mutta ei täällä ole ollut”, kertovat naiset.

Antakaa vielä vinkki, miten kilpailun väsyttämä laulumusiikin ystävä saa itsensä näyttämään freesiltä finaalikonserttiin? ”Kannattaisi yrittää varmaan saada raitista ilmaa välillä”, nauraa Haapoja. ”Nukkuminen on tärkeintä”, vinkkaa Kuhanen. ”Ja poskipuna on aika hyvä”, lisää Haapoja.

Lainaus

Marjukka Tepponen iloitsi jatkoon pääsystä

Laura Autio — Fri, 07 Aug 2009 08:02:54 +0000

Eletään tähänastisen kilpailun jännittävimpiä hetkiä. Tuomaristo on vetäytynyt valitsemaan välikilpailuun pääseviä laulajia. Marjukka Tepponen lauloi osuutensa tiistaina ja on nyt saapunut kuulemaan tuomiota. Miten alkukilpailu meni? ”Hyvin meni. Sain työvoiton jännittämisestä. Mutta ei hajuakaan, miten käy! Toivoisin, että pääsen jatkoon.”

Kello soittaa yleisön sisään saliin. Tepponen istuu penkissä jalat hermostuneesti vispaten. ”Ei voi olla paikoillaan.” Vieruskavereina istuu laulunopiskelijakollegoita. Mietimme yhdessä, mitkä olivat Teräsmiehen ja Hämähäkkimiehen siviilinimet saadaksemme ajatukset pois odottamisesta. Toimittajaakin nimittäin jännittää. Ja odotus kestää ja kestää, kauemmin kuin alun perin ilmoitettiin.

Vihdoin kilpailun pääsihteeri Marja-Leena Pétas ja tuomariston puheenjohtaja Jorma Silvasti nousevat lavalle. He luettelevat välikilpailuun päässeiden nimet aakkosjärjestyksessä ja Tepponen jäykistyy sitä enemmän, mitä pidemmälle edetään. Ja kyllä: Pétas lausuu kuin lausuukin Tepposen nimen! Hän saavutti omaan tavoitteensa, joka oli päästä välierään. ”Jalat eivät kanna. Kaipa viestin jotain, joka meni perille”, miettii Tepponen ilon kyyneleet silmissään.

Katso video: Marjukka vastaanottaa onnitteluita.

Lainaus