Blogit - äänestys

Neuvola-järjestelmä on kaikkien aikojen paras suomalainen keksintö

Seija Aunila — Fri, 27 Apr 2012 14:02:08 +0000

Ei, se ei ollut AIV-rehu kuten ennustajamme ennusti tai tekstiviesti, jonka olisi voinut olettaa voittavan, vaan kaikkien aikojen paras suomalainen keksintö on neuvola-järjestelmä. Ääniä kilpailussa annettiin kaikkiaan 1027.

Mutta kilpailun selkeä voittaja oli siis neuvola-järjestelmä. Idea neuvolasta ei varsinaisesti ollut suomalainen keksintö, mutta sen maksuttomuus ja laajuus tekivät siitä suomalaisen innovaation. Äitiysneuvola toiminta aloitettiin jo vuonna 1922, mutta vasta 60-luvulla kaikki äidit kävivät neuvolassa.

Suomalaisen neuvola-järjestelmän isänä pidetään arkkiatri, lastentautien professori Arvo Ylppöä (1887-1992). Hän haki esimerkkiä neuvola-järjestelmään Saksasta. Neuvoloiden ansiosta pikku lasten hyvinvointi koheni huomattavasti ja Suomi nousikin hyvin nopeasti kärkisijalle matalalla imeväiskuolleisuudella.

Kilpailuun osallistunut Vertto Peli kirjoittaakin äänestysblogissa:

"Luulen, että se on neuvolajärjestelmä. Se on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, että valtaosa näistä kommentoijistakin ovat selviytyneet hengissä!"

Missä on astiakuivauskaappi!

Kilpailun toiselle sijalle tuli tekstiviesti ja kolmanneksi kiilasi Linux-käyttöjärjestelmä. Ehdokkaat kilpailuun valitsi Suomalaisia innovaatiota -kirjan kirjoittajat yhdessä Ylen tiedetoimituksen kanssa. No, mitä listasta ajateltiin....? Keksinnöt ja innovaatiot olivat sekaisin, osa keksinnöistä ei ollut vastaajien mielestä suomalaisia ja mikä pahinta astiankuivauskaappi puuttui listalta! Jos äänestystulosta hakisi kommenteista, niin ylivoimainen voittaja olisi astiankuivauskaappi.

Nauriskuopasta AIV-rehuun

Jos taas palkitsisimme perustelut parhaaksi suomalaiseksi keksinnöksi, niin voittaja olisi Hannu Ahokas. Hän kuvasi äänestysblogissa mahtavalla tavalla Kehityssarjan nauriskuopasta AIV-rehuun.

"KAIKKIEN AIKOJEN paras suomalainen keksintö on oikeastaan kehityssarja, jonka juuret ovat esihistoriassa: nauriskuoppa > pantio > AIV. - Pakkasenarat kaskinauriin juurimukulat varastoitiin aikoinaan kasken läheisyyteen, rinteeseen, vettä läpäisevään maahan tehtyihin nauriskuoppiin joko tuoreena tai kuoppaan haudutettuina eli naurishautana. Muinaissuomalaisille nauris oli väen pääravinto syksyisin ja C-vitamiinin päälähde. Nauriskuopat ovat yläosastaan tyypillisesti noin 4 m pitkiä, vajaan 2 m leveitä ja noin 1 m syviä. Mitat noudattavat suurin piirtein kultaista suhdetta. Nauriskuoppien jäänteitä löytyy Suomen metsistä kymmeniä tuhansia. Luoteis-Neuvostoliitossa tiedettiin vielä 1920-luvulla olevan muinaisten kaskimaiden lähellä kuoppia nimeltään "cudskih jam" = tsudilaiset eli suhnalaiset kuopat.

Ne kertovat muinaisesta suomalaisesta nauriin viljelykulttuurista. Kuoppia voitiin käyttää uudestaan kaskikierron tultua uudelleen viljelemään paikkaa. - Haudattaessa nauriit kuoppaan hautumaan, ladottiin listityt juurimukulat kerroksittain tulikuumien kivien kanssa, myös kiehuvaa vettä voitiin kaataa kuoppaan. Lopuksi hauta nopeasti peiteltiin oljilla, tuohella, havuilla ja maalla. Kuoppaan saatettiin nauriiden päälle hautauksen päätteeksi panna myös naatit hautumaan kuumuudessa. Naurishaudan hautuminen kesti ainakin 2 vrk. Hautuneet nauriit ajettiin kotiin tai jätettiin talveksi kuoppiin.

Naurishauta oli yleinen ruoka monilla seuduilla yhä 1800-luvulla. - Kuumentuneet naatit jäähdyttyään alkoivat happokäydä alentuneessa hapessa painojen alla. Tästä syntyi massa, joka näytti olevan lehmille haluttua ja jota pulassa ihminenkin saattoi syödä esimerkiksi keittona. Seuraava kehitysvaihe oli pelkästään naattien hautaaminen kuumennettuina maakuoppiin painojen alle. Tätä seurasi kuumennettujen naattien ym. vihantojen kasvisten tiivisti pakkaaminen puukehikoihin, kuumennettujen kaalinpäiden sullominen reiällisiin saaveihin, maahan hautaamista kehittyneempinä versiona. Ollennaisia ovat kasvimassan kuumentuminen, jäähtyneenä tiukkaan sullominen ja kivillä painottaminen syksyn viileyden aikana ja seurannut spontaaninen happokäyminen. Laite on saanut nimen pantio, rinnakkaisnimiä on mm. panne, joka voidaan selittää varastoa merkitseväksi viron kielen avulla.

Pantioitu kasvis voi olla ihmisravintoa tai eläinrehua. Keväällä voidaan syömättä jääneet pantion kaalit kuivata, jolloin syntyy "mustaa kaalia", jotka voidaan edelleen säilyttää kuivina ruokakäyttöön. Pantiointi ilmeisesti kehittyi jossakin Suur-Saimaan ympäristössä ennen Pähkinäsaaren rauhaa. Pantiointi oli venäläisille tuntematonta tekniikkaa, johon he tutustuivat vasta 1700-luvulla Inkerissä. - Artturi Ilmari Virtanen näki yhä pantiotorneja koulukaupunkinsa Viipurin ympäristössä 1900-luvun alussa, jolloin niitä vielä seudulla tehtiin. Valion laboratoriossa selvitettiin, mikä ehkäisi tuoreen rehumassan pilaantumisen. Tulos oli pH laskeminen 4:ään tai alemmas, mikä oli onnistuneesta pantiorehusta todettavissa. Valion laboratorion varsinainen keksintö oli, että pH:n lasku ja rehun säilyminen mätänemiseltä saatiin aikaan miltei millä hapon lisäyksellä hyvänsä, kunhan pH säilyi riittävän alhaisena.

AIV:n tultua tunnetuksi 1930-1940-luvulla, muistivat muutamat yhä pantoinnin: heille AIV oli itsestään selvä uudempi muoto pantiointia. Virtanen myös kopioi rakenteina maakuoppapantioinnin (AIV-kuopat kaivettiin maahan) ja toisaalta tornipantioinnin (AIV-tornit). Yksinkertainen ja kevyempi AIV:n säilöminen läjiin tuli käyttöön vasta 1970-luvulla. Pantioon muinoin pantiin syksyisin mm. odelmaa, josta tuli AIV-rehun pääaineksia ensin alkuun. Toisaalta nauriin naattien pantioinnin muistumana Virtasen työryhmä elvytti nauriin viljelyn nimenomaan lehdiltään runsaan naattinauriin (vertaa naattipantio-termi) muodossa, jota viljeltiin 1950-luvun alussa enimmillään lähes 15.000 hehtaarin alalla Suomessa. Virtaselle myönnetyn Nobelin olennainen aihe oli rehun hapolla säilönnän palkitseminen. Osuutensa Nobel-palkintoon on kuitenkin pitkällä suomalaisella kansa keksintösarjalla."

Omaperäisin ehdotus suomalaiseksi keksinnöksi ja taatusti suomalainen oli Jannen ehdottama pakkoruotsi.

Lähteet:

Juha Oksanen, Pekka Pesola, Nina Rilla, Jani Saarinen: Suomalaisia innovaatiota - Suomi konepistoolista Habbo hotelliin

Vappu Taipale, Hannu Hämäläinen: Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista

Kansallisbiografia

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Titanic hetki hetkeltä

Seija Aunila — Mon, 16 Apr 2012 14:00:19 +0000

Miltä tuntui olla Titanicin kannella, kun laiva törmäsi jäävuoreen? Seuraa hetki hetkeltä laivan tapahtumia. Dramaattisten tapahtumien lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota mm. laivan ruokalistaan.

Titanic hetki hetkeltä

Tarina Titanicin kannelta paljastui valheeksi

Kirvesmies Jalmari Vienola väitti olleensa siirtolaisena Titanicin kyydissä matkalla Amerikkaan ja pelastaneensa itsensä lisäksi muitakin. Uskomaton tarina ei kuitenkaan ollut totta.

Titanic-tutkija Juha Peltonen tutki oheisen äänitteen keväällä 2012 ja totesi sen huijaukseksi. Kyseinen Jalmari Vienola ei missään tapauksessa ollut mukana Titanicilla. Jalmari Vienolan nimeä ei löydy yhdestäkään matkustajaluettelosta tai Titanic-dokumentista, vaikka ollakseen 1900-luvun alkua ovat Titanicin matkustajatiedot harvinaisen hyvin selvillä.

Kuuntele tarina Elävästä arkistosta

Opiskele ennustajaksi

Prisma Studio testasi Richard Wisemanin opit tositilanteessa. Yksi toimittajista sai Wisemanilta oppitunnin ennustamisesta. Sen jälkeen pitää järjestää testi, jossa taidot pantiin tosissaan koetukselle ilman, että arvioijat tiesivät mistä oli kysymys. Se oli tuo "pilottiohjelma".

Richard Wiseman on Hertfordshiren yliopiston psykologian professori, joka on työskennellyt asiantuntijana mm. Myytinmurtajat- ja Mentalist–sarjoissa. Hän on tutkinut myös ennustajien toimintaa.

Lue lisää, että voiko kuka tahansa ryhtyä uskottavaksi ennustajaksi.

Äänestä Suomen paras keksintö

Äityspakkaus vai säteilysondi, benecol vai uppoamaton linja-auto? Nämä kaikki ovat suomalaisia keksintöjä, mutta mikä olisi kaikkien aikojen paras suomalainen keksintö?

Äänestä omaa suosikkiasi.

Lainaus

Äänestä kaikkien aikojen paras suomalainen keksintö

Seija Aunila — Thu, 05 Apr 2012 12:09:36 +0000

Tekstiviesti vai ilmainen kouluruoka, neuvola vai Linux-käyttöjärjestelmä? Vai olisiko se sittenkin Suomi-konepistooli? Kyllä, nämä kaikki ovat suomalaisia keksintöjä. Mutta mikä olisi kaikkien aikojen paras suomalainen keksintö?

Tutkijat Juha Oksanen, Pekka Pesonen, Nina Rilla ja Jani Saarinen keräsivät Suomalaisia innovaatiota –kirjaan keksintöjä ja innovaatioita vuosien varrelta.

Kokoelmasta tuli yllättävän laaja. Osa innovaatioista on edelleenkin saatavilla alkuperäisessä muodossaan. Tällaisia alkuperäisen muotonsa säilyttäneitä innovaatioita ovat esimerkiksi abloy-lukko ja AIV-rehu. Nykyinnovaatiot ovat huomattavasti muuntuvampia.

Tutkijat arvelevat, että tulevaisuuden suomalaiset innovaatiot saattavat löytyä ympäristöteknologian alueelta.

Äänestys on päättynyt. Voittajaksi selviytyi neuvola-järjestelmä, hyvänä kakkosena tuli tekstiviesti ja kolmanneksi kiilasi Linux-käyttöjärjestelmä.

Kiitokset äänestäjille!

Kerro siis, mikä on paras suomalainen keksintö tai innovaatio? Äänestys päättyy perjantaina 27.4 klo 14, jonka jälkeen pureudumme kaikkien aikojen parhaan suomalaisen keksinnön syvimpään olemukseen.

Voisiko äänestystulosta ennustaa?

Toimittaja Pirjo Koskinen sai ennustamisen pikakurssin professsori Richard Wisemanilta Prisma Studio -ohjelman 17.4.2012 klo 20.00 lähetettävää jaksoa varten.

Katso Prisma Studio

Pirjon uusia kykyjä päätettiin myös hyödyntää, kun Ylen tiedetoimitus yritti selvittää parasta suomalaista keksintöä!

Kortit puhuivat AIV-rehun hyväksi. Äänestätkö sinä Pirjon ennustuksen mukaisesti?

Ps. Mikä keksintö odottaa vielä keksimistään tai millä keksinnöllä Suomi lähtisi uuteen nousuun? Suomihan tarvitsee keksintöjä… siis innovaatioita menestyäkseen.

Lisää suomalaisista keksinnöistä ja keksijöistä: Suomen keksijäin Keskusliitto KEKE ry, Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys ry

Lainaus

YLEn äänestyksen voittajat: Kishani Jayasinghe ja Kihwan Sim

Sandra Saulo — Thu, 13 Aug 2009 05:35:51 +0000

Mirjam Helin -laulukilpailun tuomaristo totesi, että voittajien valinta kilpailussa oli selkeä. YLEn äänestyksessä naisten sarjassa voittajaksi olisi tullut Kishani Jayasinghe (50 % äänistä). Toinen sija olisi mennyt kilpailun voittajalle Yulia Lezhnevalle (34 % äänistä), kolmas sija Keunghea Kangille (4 % äänistä) ja neljäs sija Nadine Sierralle (1 % äänistä).

Miesten voittaja äänestyksessä oli sama kuin itse kilpailussakin eli Kihwan Sim (5 % äänistä), toiseksi olisi tullut David DQ Lee (4 % äänistä), kolmannen sijan jakoivat Azamat Zheltyrguzov ja Mix Timothy (1 % äänistä). Äänestykseen tuli kaiken kaikkiaan 895 ääntä.

Lainaus

Äänestä omaa suosikkiasi finalisteista / Vote for you favorite

Sandra Saulo — Mon, 10 Aug 2009 06:57:39 +0000

Finalistit valittiin eilen illalla. Äänestyksessämme on jäljellä enää kahdeksan laulajaa, joista voit äänestää omaa suosikkiasi!

>Äänestä

>Vote

Lainaus

YLEn äänestyksen top 20 / Top 20 of the voting results

Sandra Saulo — Fri, 07 Aug 2009 09:24:14 +0000

Eilen ratkesi, ketkä pääsevät välieriin. YLEllä oli oma äänestys ja sen mukaan kahdekymmenen kärki meni seuraavasti:

Lezhneva Yulia
Tepponen Marjukka
Ranta Kaisa
Pyrrö Laura
Koskela Tiina-Maija
Jokipii Laura
Chung Siman
Nisula Mika
Watson Anita
Jayasinghe Kishani
Vire Laura
Lee David DQ
Mix Timothy
Shin Jihan
Alexeeva Yulia
Bailey Elizabeth
Jokinen Ilona
Sim Kihwan
Heikkinen Mia
Lim Chae-Wook

Äänestys jatkuu edelleen, mutta nyt äänestyksessä on mukana enää 20 kilpailijaa eli ne, jotka valittiin välieriin. Kerro oma mielipiteesi ja äänestä!
>Äänestä

Yesteday the jury decided which singers are going to the next round. YLE Broacasting Company has its own voting system and the result of it is here:

You can tell your own opinion on the semi-finalists and vote!
>Vote here

Lainaus