Blogit - maahanmuutto

EU, maahanmuutto ja monikulttuurisuus

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 21 Jan 2015 08:47:00 +0000

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ei kannata euroa, eikä myöskään kannata europarlamentin vallan kasvua, koska se hänen mukaansa siirtää päätösvaltaa pienten maiden kansalaisilta isojen maiden kansalaisille.

Toisaalta vaikka hänen mielestään ei pidä kuvitella, että yksittäinen meppi pystyisi europarlamentissa hirveän paljon tekemään, hän kuitenkin sanoo luulevansa, että yksittäisissä asioissa yksittäisen mepin yksittäiset vaikutusmahdollisuudet ovat europarlamentissa paremmat kuin mitä ne ovat kansanedustajilla Suomen eduskunnassa.

Halla-aho on jäsenenä europarlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE). Siinä valiokunnassa käsitellään myös maahanmuutto-asioita, joista hän on profiloitunut Suomessa. Hän on myös huolissaan siitä, miten toteutuisi EU:hun suunnitteilla oleva taakanjakosysteemi, jossa turvapaikanhakijoita jaetaan eri maihin tasaisemmin, ja mikä on silloin Suomen tilanne. Kiinnostavaa on tietenkin myös se, miten eri maiden EU:n maahanmuuttokriittisten puolueiden keskinäisen sovun ja yhteistyön käy, jos turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta tulee erimielisyyttä eri maiden välille.

Halla-ahon mukaan EU:ssa ei ylipäänsä ole varaa nykyisenkaltaiseen turvapaikkapolitiikkaan, vaan tarvitsevia ihmisiä kannattaisi auttaa enemmän lähempänä heidän lähtömaitaan, jolloin samalla rahalla voitaisiin auttaa useampaa ihmistä.

Lainaus

Iso pala purtavaksi

Seppo Heikkinen — Wed, 30 May 2012 13:38:22 +0000

Maahanmuuton historian yleispiirteet Suomessa onDipity.

Joskus historiaohjelmien tekijälle sattuu eteen iso, kova pala. Miten tehdä seitsenosainen ohjelmasarja ilmiöstä jonka aikajänne on yli 200 vuotta ja joka on täynnä yksityiskohtia ja rönsyjä joka suuntaan? Kun tähän ilmiöön vielä mahtuu monenlaisia prosesseja limittäin ja lomittain, joista osa hyvinkin lyhytaikaisia, osa pidempiä, niin helposti meinaa usko loppua jo alkuunsa.

Se ilmiö mistä nyt puhun on maahanmuutto Suomeen. Aihehan on hyvin kiinnostava ja ajankohtainenkin, koska keskustelu maahanmuutosta käy kuumana erilaisilla nettipalstoilla. Näissä mielipiteissä ennakkoluulot ja asenteet menevät hyvin usein faktojen edelle. Siksi ohjelmasarja kannatti vaikeuksista huolimatta tehdä.

Perusongelmana tällaisten sarjojen tekijällä on aina jäsentely. Miten jäsennellä tämä ilmiö seitsemään yhtä pitkään (45min) osaan niin, että kaikki osat olisivat jollain tavalla yhteismitallisia? Kuinka tehdä se vielä niin, että ohjelma ei mene pelkäksi läpihölkäksi, mutta toisaalta ei myöskään huku yksittäisiin ilmiöihin niin, että kuulija kadottaa metsän puilta? Ja mitä kaikkea ottaa mukaan, mitä jättää pois?

Tällä kertaa ratkaisuna oli tehdä ohjelmasarjan ensimmäisestä osasta eräänlainen johdanto. Siinä käydään läpi maahanmuuton keskeisimmät piirteet kronologisessa järjestyksessä. Siitä löytyvät Suomeen suuntautuneen maahanmuuton suuret linjat. Ne löytyvät myös ylläolevasta aikajanasta (HUOM! Zoomaa vasemmalla olevasta +/- säätimestä alaspäin niin että aikajaksoksi tulee pidempi aika kuin kuukausi, vaikkapa 50v).

Ohjelmasarjan muissa osissa sitten on käsitelty jotain yksittäistä teemaa syvemmin. Alta löytyvät tarkemmat tiedot osien sisällöistä.

Niin paljon mielenkiintoista vain jäi pois. Olisi ollut mielenkiintoista perehtyä syvemmin vaikkapa Viipurin saksalaisiin tai Kotkan norjalaisiin. Mutta ehkäpä joskus toisella kertaa.

Ohjelmathan löytyvät Yle areenasta sitä mukaa, kun ne tulevat ulos, joten kuunnelkaapa! Ja palaute on tervetullutta.

Sarjan osat:

Lainaus

Vähemmistövaltuutettu punnitsi MOT:n

Matti Virtanen — Thu, 30 Sep 2010 11:52:04 +0000

Vähemmistövaltuutettu Eeva Biaudet on ottanut kantaa helmikuussa 2010 lähetettyyn MOT:n jaksoon, jossa käsiteltiin maahanmuuton kustannuksia. Lausuntopyynnön oli jättänyt kansalainen X, jonka mielestä ohjelma oli jollakin tavalla loukkaava tai yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastainen.

Julkaisemme Biaudet'n lausunnon tässä sellaisenaan:

Hyvä X

Kiitos yhteydenotostanne vähemmistövaltuutetun toimistoon koskien Yleisradion MOT-ohjelmaa 8.2.2010 ”Maahanmuuton hinta”. Pahoittelemme, että vastauksemme on viipynyt.

Vähemmistövaltuutetun toimialana on etnisen syrjinnän ehkäisy, hyvien etnisten suhteiden edistäminen, etnisten vähemmistöjen sekä ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien turvaaminen samoin kuin etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvonta. Valtuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana. (Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 1 §, 1109/2008).

Olemme kanssanne samaa mieltä siitä, että viitteitä asenneilmapiirin kiristymisestä Suomessa on nähtävillä. Vähemmistövaltuutettu tekee toimivaltansa puitteissa parhaansa edistääkseen kaikkien Suomessa asuvien välistä vuoropuhelua ja yhdenvertaisuutta. Vähemmistövaltuutettu on tietoinen maahanmuuttajiin kohdistuvista ennakkoluuloista ja tekee työtä sen eteen, että nämä ennakkoluulot vähenisivät.

Yhteydenottonne johdosta ylitarkastaja Hanna Välimaa oli yhteydessä Yleen ja pyysi Yleä toimittamaan kopion kyseisestä MOT-ohjelmasta vähemmistövaltuutetun toimistoon.

Yhdenvertaisuuslaissa on säädetty syrjinnän kiellosta. Syrjinnällä tarkoitetaan esimerkiksi henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä). Lain esitöiden mukaan säännöksessä tarkoitettu häirinnän kielto koskisi vain suhteellisen vakavaa menettelyä. Lain esitöissä todetaan niin ikään, että säännöksellä ei rajoiteta perustuslaissa säädettyjä sananvapautta ja julkisuutta koskevia perusoikeuksia. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauden suojan piiriin eivät kuulu ainoastaan sellaiset tiedot tai mielipiteet, jotka otetaan vastaan mielellään tai joita pidetään harmittomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaiset, jotka koetaan häiritsevinä tai epämiellyttävinä. Suomen lainsäädännössä ja erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa sananvapauden käyttöä rajoitetaan kuitenkin niin, että sananvapauden turvin ei sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan (esim. 6.7.2006 annettu tuomio Erbakan vs. Turkki) ottanut kantaa sananvapauden ja niin sanotun vihapuheen väliseen rajanvetoon. Ratkaisussa tuomioistuin huomautti, että sananvapaus suojaa paitsi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettäviä myös loukkaavia, järkyttäviä tai huolestuttavia tietoja ja ajatuksia.

Katsomme, ettei kyseinen MOT-ohjelma sisällä sellaista materiaalia, joka olisi suoranaisesti yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastainen. Journalisti voi työssään nostaa esille erilaisia asioita ja käsitellä niitä erilaisista näkökulmista. Se, että jokin ohjelma tai vaikkapa artikkeli on yksipuolinen näkökulmaltaan, ei tarkoita, että kyseinen ohjelma tai artikkeli olisi lainvastainen. Jos haluatte, voitte kääntyä Ylen puoleen keskustellaksenne lisää ohjelman sisällöstä.

Kyseisestä MOT-ohjelmasta on kanneltu myös Julkisen sanan neuvostoon (JSN). JSN:stä saamamme tiedon mukaan, kyseistä kantelua ei, puheenjohtajan päätöksellä, otettu neuvoston käsittelyyn. Perusteluissa mainitaan, että ”Kantelu kohdistuu yleisellä tasolla seikkoihin, jotka Yleisradio on ratkaissut journalistisen päätösvaltansa puitteissa. Oikea tapa reagoida kantelussa esiin nostettuihin seikkoihin olisi esittää mielipiteensä jollakin sopivalla foorumilla."

Mainitsette viestissänne, että Martti Backmanin Facebook-sivustolla on rasistisia kirjoituksia. Kuten Teille kesäkuussa ilmoitinkin, antamanne linkki vie sivustolle, josta kirjoituksia ei pysty lukemaan. Linkki johtaa sivulle, jossa todetaan, että ”Ryhmään voi liittyä vain Finland-networkin jäsenet. Isänmaattomat terroristit pidetään näin loitolla!”. Koette, että näin maahanmuuttajia on leimattu terroristeiksi. Jos koette, että internetissä esiintyy epäasiallista materiaalia, Teidän kannattaa olla yhteydessä kyseisen sivuston ylläpitäjään ja pyytää ylläpitäjää poistamaan epäasiallinen materiaali internetistä.

Poliisi on keväällä ottanut käyttöön vihjepalvelun. Poliisin verkkolomakkeella voi ilmoittaa internetissä havaitsemistaan epäillyistä rikoksista tai niiden valmistelusta. Kaikki palvelun kautta tulevat nettivinkit keskitetään keskusrikospoliisille, joka vastaa niiden esikäsittelystä. Poliisin verkkolomake löytyy täältä https://www.poliisi.fi/nettivinkki

Yhteydenottonne ei johda jatkotoimenpiteisiin vähemmistövaltuutetun toimistossa.

Ystävällisin terveisin

Eva Biaudet
Vähemmistövaltuutettu

Hanna Välimaa
Ylitarkastaja

P.S. Lausunnon lopussa mainitulla "Martti Backmanin facebook-sivustolla" ei ole mitään tekemistä Martti Backmanin tai MOT:n kanssa.

Matti Virtanen

tuottaja, MOT

Lainaus

SDP pakolaismyönteisin suurista puolueista

Jyrki Richt, ohjelmapäällikkö, YLE Ajankohtaisjournalismi — Fri, 18 Jun 2010 11:50:45 +0000

”Maassa maan tavalla” –lausunnoista arvosteltu SDP näyttää olevan pakolaismyönteisin, kun vertaillaan kolmen suurimman puolueen asenteita. Kokoomus taas kannattaa vahvimmin työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Tiedot ilmenevät YLE Ajankohtaisjournalismin SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan puoluekokousedustajille tekemästä kyselystä.

SDP:n kokousedustajista vain viidennes 19% on sitä mieltä, että Suomi myöntää liikaa oleskelulupia turvapaikanhakijoille. Keskustan kokousväestä tätä mieltä on lähes puolet (43%) ja kokoomuslaisista peräti enemmistö (53%).

Demareista 22% näkee, että oleskelulupia myönnetään liian vähän. Keskustalaisista näin ajattelee vain 4% ja kokoomuslaisista 7%.

39% demareista ajattelee, että turvapaikanhakijoille maksettavat tuet ovat liian suuria. Keskustalaisista tukien suuruutta kritikoi 64% ja kokoomuslaisista 71%.

Lähes kolme neljäsosaa kokoomuslaisista (76%) ja keskustalaisista (70%)vaatii, että Suomen valtion on lopetettava perheenyhdistämisissä matkakulujen maksaminen. Demareista vaatimukseen yhtyy alle puolet (45%).

Näyttäisi siis siltä, että maahanmuuttokritiikistä moititun SDP:n aktiivit suhtautuvat nimenomaan turvapaikanhakijoihin selvästi myönteisemmin kuin Keskustan ja Kokoomuksen kenttäväki.

Tämä johtopäätös saa tukea, kun kysyttiin Romanian kerjäläisistä. Reilu enemmistö kokoomuksen (69%) ja keskustan (65%) kokousedustajista vaatii kerjäämisen kieltämistä lailla, demareista taas yhtä suuri osa (64%) vastustaa ja vain runsas kolmannes (36%) kannattaa kieltoa.

Kun kysytään työperäisestä maahanmuutosta, asetelmat muuttuvat ja kokoomus puolestaan erkanee omille linjoilleen. Noin puolet eli 47% kokoomuslaisista haluaa, että työperäistä maahanmuuttoa lisätään. Keskustalaisista tällä kannalla on vain 27% ja demareista 25%. Viidennes demareista (22%) vaatii työperäisen maahanmuuton vähentämistä. Keskustalaisista vaatimukseen yhtyy 13% ja kokoomuslaisista vain 7%

YLE Ajankohtaisjournalismi toteutti samansisältöisen kyselyn SDP:n puoluekokousedustajille Joensuussa 29.5. (vastaajia 232) , Kokoomuksen edustajille Jyväskylässä 12.6. (vastaajia 121) ja Keskustan kokousedustajille Lahdessa 12.6. (vastaajia 623).

Lainaus

YLE Ajankohtaisjournalismin kyselyn tulokset: Keskustan puoluekokous

YLE, Atuubi — Mon, 14 Jun 2010 11:08:39 +0000

YLE Ajankohtaisjournalismin kyselyyn osallistui 623 keskustan puoluekokousedustajaa.

ULKOMAALAISPOLITIIKKA:

1. Nykyisen hallituksen harjoittama ulkomaalaispolitiikka on:

Onnistunutta 54%
Liian löysää 41%
Liian kireää 5%

2. Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen:

On sopivasti 60%
On lisättävä 27%
On vähennettävä 13%

3. Suomi myöntää turvapaikanhakijoille oleskelulupia

Sopivassa määrin 53%
Liikaa 43%
Liian vähän 4%

4. Turvapaikanhakijoille Suomessa maksettavat tuet ovat:

Sopivan tasoisia 35%
Liian suuria 64%
Liian pieniä 1%

5. Suomesta turvapaikan saaneella on oikeus perheen yhdistämiseen. Suomen valtio maksaa maahan muuttavien perheenjäsenten matkakulut.

Valtion pitää kustantaa matkat kuten tähänkin asti 30%
Valtion on lopetettava perheenjäsenten matkakulujen maksaminen 70%

6. Mm. Romaniasta Suomeen saapuneet kerjäläiset ovat herättäneet keskustelun kerjäämisen kieltämisestä. Pitäisikö kerjääminen kieltää lailla?

Kyllä 65%
Ei 35%

PRESIDENTINVAALIT 2012:

7. Kuka olisi paras henkilö puolueesi presidenttiehdokkaaksi?

Olli Rehn 38%
Anneli Jäätteenmäki 28%
Matti Vanhanen 17%
Esko Aho 7%
Seppo Kääriäinen 6%
Joku muu 4% (mm. Jorma Ollila, Paula Lehtomäki, Paavo Väyrynen)

VAALISLOGANIEN PARHAAT EHDOTUKSET:

Eteenpäin vaikka savessa!

Keskeltä ohi!

Muut pettää – kepu ei!

Lainaus

YLE Ajankohtaisjournalismin kyselyn tulokset: Kokoomuksen puoluekokous

YLE, A-tuubi — Sat, 12 Jun 2010 17:09:25 +0000

YLE Ajankohtaisjournalismin kyselyyn osallistui 121 puoluekokousedustajaa Kokoomuksesta.

ULKOMAALAISPOLITIIKKA:

1. Nykyisen hallituksen harjoittama ulkomaalaispolitiikka on:
Onnistunutta 51%
Liian löysää 44%
Liian kireää 5%

2. Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen
On sopivasti 47%
On lisättävä 47%
On vähennettävä 6%

3. Suomi myöntää turvapaikanhakijoille oleskelulupia
Sopivassa määrin 40%
Liikaa 53%
Liian vähän 7 %

4. Turvapaikanhakijoille Suomessa maksettavat tuet ovat
Sopivan tasoisia 27%
Liian suuria 71 %
Liian pieniä 2%

5. Suomesta turvapaikan saaneella on oikeus perheen yhdistämiseen. Suomen valtio maksaa maahan muuttavan perheenjäsenen matkakulut.
Valtion pitää kustantaa matkat kuten tähän asti. 24%
Valtion on lopetettava perheenjäsenten matkakulujen maksaminen 76 %

6. Mm. Romaniasta Suomeen saapuvat kerjäläiset ovat herättäneet keskustelun kerjäämisen kieltämisestä. Pitäisikö kerjääminen kieltää lailla?
Kyllä 69%
Ei 31%

PRESIDENTINVAALIT 2012:

7. Kuka olisi paras henkilö puolueesi presidenttiehdokkaaksi
Sauli Niinistö 86 %
Jyrki Katainen 7%
Alexander Stubb 4 %
Pertti Salolainen 1 %
Joku muu 2%

Vaalisloganien parhaat ehdotukset:

Konkreettisesti Kokoomus!
Lahjomatta paras!
Fantastinen puolue!

Lainaus

Kuka on populisti?

Timo Harakka, YLE — Mon, 17 May 2010 11:51:42 +0000

Jyrki Katainen haukkui viime viikolla sosialidemokraatit vastuun pakoilijoiksi ja populisteiksi. SDP onkin herättänyt huomiota maahanmuuton rajottamisella ja nyt irrottautumalla Kreikan lainapaketista.

Mutta kuvio on täysin järkeenkäypä.
Suomi jakautuu kahteen leiriin. Tämä on tietysti yleistys, mutta viime aikoina on alkanut näyttää siltä, että maassa on kaksi kulttuuria – ja niiden välillä kuilu.

Toinen leireistä on Kaupunki – vapaamielinen ja kansainvälinen. Toinen on Suomi – konservatiivinen ja isänmaallinen. Kaupunkilaiset ovat yksilöitä, joiden pitää aina saada tehdä, mitä mieli tekee. Suomalaisia velvoittavat perinteet, suku ja identiteetti.

Politiikassa keskusta ankkuroituu Suomi-identiteettiin, samoin ammattiyhdistysliike. Kokoomus ja vihreät markkinoivat taas kaupunkilaista tyyliä. - Tämä jako kertoo myös, ketkä ovat hyötyneet ja ketkä menettäneet EU:n myötä.

Mutta missä on SDP? Ei missään.
Alun pitäen demarit olivat kansainvälinen ja radikaali liike. Mutta kokoomus on vienyt tilan kaupungissa. Ja perussuomalaiset ilmaantuivat syömään kannatusta vastakkaisesta suunnasta.

Mikä selvimmin erottaa nämä kaksi kulttuuria? Se miten suhtaudutaan vieraaseen, ulkopuoliseen, poikkeavaan, erilaiseen, eriväriseen. Siksi demarit ovat käyneet somaleiden ja kreikkalaisten kimppuun. Seuraavaksi listalla ovat suomenruotsalaiset ja seksuaaliset vähemmistöt.

Moni vanha demari on kauhuissaan SDP:n linjanmuutoksesta. Liisa Jaakonsaari kirjoitti kaupunkilaisten kerholehdessä eli Facebookissa näin: ”Kyllä on noloa. Alennustila.”

Mutta pitää muistaa, että nämä uudet asenteet eivät ole demareille mikään periaateasia, vaan pelkkää raakaa vaalimatematiikkaa. Nimittäin äänestäjien ylivoimainen enemmistö on perinteisiä suomalaisia, eikä fiinejä kaupunkilaisia.

Mutta eivät demarit oikein osaa tätäkään taktiikkaa.

Ison puolueen on puhuteltava molempia leirejä. Siksi Keskusta on luonut suurella vaivalla itselleen myös kaupunkilaiset kasvot (Olli Rehn, Anneli Jäätteenmäki.)
Nyt puheenjohtajavaalissa on vaihtoehto molemmista leireistä – Mauri Pekkarinen tai Mari Kiviniemi.

Kokoomuksessa on myös selkeä roolijako. Maahanmuuttaja-asioissa esiin suorastaan tunkee Alexander Stubb, joka joka tapauksessa on kansan enemmistölle ihan liian herraskainen.

Sen sijaan Jyrki Katainen suorastaan kehottaa suomalaisia arvostelemaan maahanmuuttoa. Eli kokoomus puhuttelee samalla myös vanhoillista väkeä. (Ja joka toista haukkuu, on itse – Katainenkin on populisti.)

Mutta demarit hyppäävät suoraan laidasta laitaan. Ensin ollaan Halosen-Tuomiojan linjalla niin radikaalia, niin radikaalia. Sitten ollaan Rajamäen-Heinäluoman johdolla niin impivaaralaista, niin impivaaralaista.

Että mahtavatko demarit itsekään tietää, mitä mieltä he asioista oikeasti ovat. Jos ovat.

Lainaus

Green Card -arvonta houkuttelee miljoonia

Maarit Roiha — Wed, 31 Mar 2010 20:17:48 +0000

Yhdysvaltojen hallitus pitää kerran vuodessa erikoiset arpajaiset, joissa jaetaan ulkomaalaisille mahdollisuuksia hakea pysyvää oleskelulupaa maahan. Green Card -arpajaisiin osallistuu miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Viralliselta nimeltään Yhdysvaltojen monimuotoisuusviisumilain mukainen arvonta on yksi keino saada mahdollisuus elää, työskennellä ja opiskella laillisesti Yhdysvalloissa, vaikkei olekaan Yhdysvaltain kansalainen. Green Cardin saa vuosittain arpajaisten kautta viitisenkymmentä tuhatta onnekasta.

Green Card -arvontaan voi osallistua, jos on syntynyt maassa, josta ei muuteta Yhdysvaltoihin erityisen ahkeraan. Käytännössä arvontaan kelpuutetaan maat, joista on tullut Yhdysvaltoihin alle 50 000 siirtolaista viimeisten viiden vuoden aikana. Hakukelpoisuus määräytyy siis synnyinmaan eikä kansalaisuuden perusteella. Ylivoimaisesti suurin osa hakemuksista saapuu Afrikasta ja Aasiasta. Noin viidesosa hakijoista on eurooppalaisia. Green Cardin voi saada arpajaisten kautta, jos on suorittanut peruskoulua ja lukiota vastaavan oppimäärän tai hankkinut vaadittavan määrän työkokemusta.

(Kuva: The American Dream / EPA)

Pysyvä oleskelulupa mahdollistaa muuton Yhdysvaltoihin ja työnteon siellä. Monelle tärkein Green Cardin tuoma etu onkin juuri se, että se oikeuttaa työskentelemään maassa laillisesti. Green Card on myös portti Yhdysvaltain kansalaisuuden hakemiseen. Laillinen asukas voi hakea kansalaisuutta asuttuaan maassa viisi vuotta.

Green Cardin tavoitteluun liittyy myös huijausbisnestä. Netistä löytyy lukuisia huijarifirmoja, jotka kertovat järjestävänsä Green Card -arvontoja ja perivät tietämättömiltä osallistumismaksuja. Ainoa oikea arvonta on kuitenkin Yhdysvaltain hallituksen järjestämä, ja siihen voi osallistua ilmaiseksi hallituksen arvontasivustolla.

Osa Green Card -bisneksessä mukana olevista firmoista tarjoaa apua hakuprosessissa. Käytännössä firmat veloittavat kovan hinnan yksinkertaisesta paperityöstä. Ilmoittautuminen on helppoa, ja se tapahtuu netissä täyttämällä yksinkertainen hakulomake.

Kuuntele Green Cardin vuoden 1990 arpajaisissa voittaneen italialaisnaisen haastattelu:

Blogihaastattelu - Watch more Funny Videos

Lainaus

Hyvinvointivaltion ansa

Martti Backman — Mon, 08 Feb 2010 09:10:40 +0000

Helsingin kaupungin johto puhuu innostuneesti maahanmuutosta pääkaupunkiin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen näkee maahanmuuton keskeiseksi keinoksi taata kaupungin kasvu ja elinvoima. Maahanmuuttajien osuuden Helsingissä ennustetaan nousevan nykyisestä noin 10 prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Se merkitsisi 120 000 uutta maahanmuuttajaa Helsinkiin 15 vuodessa. Ja heille kymmeniä tuhansia uusia asuntoja.

Miten ne rahoitettaisiin? Miten ulkomaalaiset saataisiin töihin suurtyöttömyyden oloissa? Mistä rahat heidän elättämiseensä? Ymmärtävätkö päättäjät edessä olevien ongelmien valtavuutta?

Geneven pakolaissopimus solmittiin 1951 toisen maailmansodan jälkitunnelmissa, jolloin mielessä olivat kuvat natsien vainoa Saksasta paenneista juutalaisista ja eri maiden käytännöt heidän vastaanottamisessaan tai torjumisessaan.

Alun perin pakolaissopimuksen piti taata turvapaikka vain rodun, uskonnon, kansalaisuuden, yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen sekä poliittisen mielipiteen vuoksi tapahtuvalta vainolta. Sota ja luonnonmullistukset eivät antaneet oikeutta pakolaisasemaan.

Ajan kuluessa pakolaisuuden perusteet ovat laajentuneet ja nykyisin vaaditaan yleisesti turvapaikan myöntämistä jo köyhyyden tai huonojen ympäristöolojen perusteella.

Kaikki tietävät, että huomattava osa vainon perusteella turvapaikkaa hakevista ihmisistä on todellisuudessa ns. talouspakolaisia. He hakevat parempaa elämää. Turvatun elämän ja onnen etsiminen on tietysti täysin oikeutettua. Ennen sellaisia ihmisiä kutsuttiin siirtolaisiksi, nykyisin humanitaarisiksi maahanmuuttajiksi.

Siirtolaisuudella on ollut sekä maahanmuuttajille että heitä vastaan ottaville maille siunauksellisia vaikutuksia. Yhdysvaltain menestys ja elinvoima perustuu ratkaisevasti yhä uusien siirtolaispolvien elämännälkäiseen ponnisteluun kohti amerikkalaista unelmaa.

Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa siirtolaisten suhteellisen vaivaton kotoutuminen yhteiskuntaan on perustunut kahteen tekijään: avoimiin työmarkkinoihin ja niukkaan sosiaaliturvaan. Siirtolaiseksi hyväksytylle annetaan työlupa ja onnen toivotus.

Pohjois-Euroopan malli on toinen. Täällä maahanmuuttajia syleillään sosiaaliturvalla passiivisiksi. Jäykät työmarkkinat ja krooninen työttömyys jättävät nykyisellään yli puolet maahanmuuttajista työelämän ulkopuolelle.

Hyvinvointivaltio on kaivanut itselleen ansan. Olemme luoneet pelisäännöt, jotka kääntävät energiaruiskeeksi tarkoitetun siirtolaisuuden vastavoimakseen, joka syö hyvinvointiyhteiskunnan perusteita.

Pääsääntö on, että jokainen maassamme laillisesti asuva ihminen on oikeutettu Suomen lakien tarjoamaan sosiaaliturvaan täysmääräisesti.

Jollekin voisi tulla mieleen, ettei varakkaan Suomi-klubin kaikkia jäsenetuja ole tarkoitettu ihan kaikille uusille tulokkaille - eiväthän he ole maksaneet klubin "jäsenmaksujakaan". Tällaisten ajatusten torjumiseksi on säädetty syrjintäkielto: perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaan kaikkia maassa asuvia on kohdeltava samalla tavalla.

Ansa sulkeutuu. Meidän on vain maksettava, vaikka tulokkaat eivät koskaan tekisi tuottavaa työtä ja kartuttaisi yhteistä kassaa. Ensin kaikki etuudet ja palvelut työiän ajalta ja sitten vanhuuseläkkeet. Kuinka kauan rahkeemme riittävät siihen maahanmuuton vain kiihtyessä?

Tästä kansa on huolestunut, eikä sillä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa.

Poliitikot ovat laiminlyöneet velvollisuutensa tehdä selkoa Suomen maahanmuuttopolitiikasta, sen perusteista ja tavoitteista. Todellisuudessa Suomella ei ole maahanmuuttopolitiikkaa. Maa ajelehtii kohti kasautuvia vaikeuksia ja päättäjät pitävät käsiä silmillään, korvillaan ja suullaan. Tärkeintä näyttää olevan, ettei meitä vaan nimitettäisi rasistiksi.

Melkein kaikki läntisen Euroopan maat ovat törmänneet maahanmuuttokriisiin. Suomea ovat pitkään suojanneet ankara ilmasto ja ikävät ihmiset. Nyt muun Euroopan tiukentaessa politiikkaansa paine kohdistuu entistä enemmän Suomeen.

Suomen maahanmuuttokriisin kärjistymistä ei ole vielä kirkossa kuulutettu. Suomella olisi vieläkin aikaa ottaa maahanmuutto hallitusti ohjaksiin. Voimavarat pitäisi suunnata jo olemassa olevan maahanmuuttajaväestön kotouttamiseen. Koulutus ja työ on siinä tärkeintä.

MOT avaa tällä kertaa yhden esimerkin, joka on kuohuttanut kansaa viimevuotisen korkeimman oikeuden tuomion vuoksi: vääriä tietoja viranomaisille antanut somaliäiti vapautettiin petossyytteistä.

Tällä tarinalla on onnellinen loppu: somaliäiti on päässyt töihin ja lapset käyvät koulua. Väärin perustein sosiaalitukea myöntäneet viranomaisetkaan eivät joutuneet vastuuseen.

Lainaus

Lupamaksurahoja ihmissalakuljettajalle

Kati Juurus — Mon, 21 Sep 2009 06:39:44 +0000

Kun kuulin Suomessa asuvasta ihmissalakuljettajasta, en edes kuvitellut, että mies suostuisi haastateltavaksi MOT-ohjelmassa. Vielä vähemmän uskoin siihen, että voisimme kuvata luvattomien maahantulijoiden tuomista EU:n alueelle.

Mies suhtautui asiaan kuitenkin ihmeen avoimesti. Kuvaukset voitaisiin tehdä, kunhan maksaisimme kuljetuksesta niin kuin asiakkaat. Sain lopulta tingittyä kuljetuksesta ja opastuksesta perittävän hinnan hiukan normaalitaksaa halvemmaksi, vähän yli 4 000 euroon. Lupasin myös, ettei miehen henkilöllisyyttä paljastettaisi. Varmuuden vuoksi mies ei koskaan edes kertonut minulle nimeään – ei oikeaa eikä keksittyä.

Kun näytti siltä, että ohjelman teko saattaisi onnistua, alkoi periaatteellinen pohdinta. Mietimme toimituksessa ja esimiesten kanssa, onko tällaista ohjelmaa oikein tehdä. Salakuljettajahan elää rikoksella. Onko oikein maksaa hänelle siitä, että saamme olla mukana ja kuvata, kun rikosta tehdään? Onko oikein käyttää siihen Ylen – siis lupamaksun maksajien – rahoja? Onko oikein taata lähdesuoja rikoksen tekijälle?

Kysymykset eivät olleet helppoja eivätkä vastaukset itsestään selviä. Silti päädyimme kaikki samaan lopputulokseen: On. On oikein. Ohjelma päätettiin tehdä. Aihe nähtiin niin tärkeäksi ja ohjelman sisältö niin yhteiskunnallisesti merkittäväksi, että päätimme käyttää poikkeuksellisia keinoja poikkeuksellisen tiedon hankintaan. Journalistin ohjeissa ja Ylen ohjelmatoiminnan säännöstössä rikollisia ei ole suljettu lähdesuojan ulkopuolelle.

Passiton ja/tai viisumiton kehitysmaan kansalainen ei käytännössä pääse EU:n rajojen sisäpuolelle turvautumatta ihmissalakuljettajien palveluihin. Se pätee sekä pakolaisiin, jotka pakenevat sotaa tai väkivaltaa, että ”laittomiin siirtolaisiin”, jotka etsivät työtä ja parempaa tulevaisuutta.

Halukkaita tulijoita on maailmalla paljon. Viime vuonna EU:ssa tilastoitiin parisataa tuhatta laitonta maahantuloa. Kukaan ei tietenkään tiedä, kuinka monta ihmistä oikeasti ylitti rajan (siis kuinka monta jäi tilastoimatta). Halukkaita vastaanottajia ei sen sijaan EU:ssa ole. Vaikka suuri osa tulijoista solahtaa Euroopan pimeille työmarkkinoille, virallisesti EU haluaa torjua ”hallitsemattoman” maahanmuuton.

Tämän ristiriidan myötä ihmissalakuljetuksesta on tullut merkittävä bisnes. Jos joku ”hallitsee” EU:hun suuntautuvaa maahanmuuttoa, niin ihmissalakuljettajat. Siksi heistä ja heidän toiminnastaan on tärkeää puhua.

Rajaviranomaiset vertaavat ihmissalakuljetuksen tuottoja joskus kansainvälisen huumekaupan tuottoihin, mutta kovin luotettavia lukuja ei ole saatavilla. Halusimme myös selvittää, miten raha ihmissalakuljetuksessa liikkuu.

Laittoman maahantulon järjestäminen, ihmissalakuljetus, on rikos. Ihmissalakuljettajia toki jääkin kiinni; esimerkiksi Kreikassa tilastoitiin tämän vuoden alkuneljänneksellä 374 ihmissalakuljettajaa. Mutta paitsi rikollisia, ihmissalakuljettajat ovat myös bisnesmiehiä, joiden palveluista on kova kysyntä. Kun yksi jää kiinni, toinen ottaa pian hänen paikkansa.

”Maahanmuuttokysymystä ei ratkaista rajavalvonnalla”, sanoi eräs jututtamani fiksu rajavalvontaviranomainen. Maahanmuuttajia tulee aina olemaan. Tai siis ainakin niin kauan, kuin jossain päin maailmaa on moninkertaisesti vauraampaa ja/tai turvallisempaa kuin muualla. Suomi on osa sitä vauraampaa Eurooppaa, jonne kohdistuu muuttopainetta, halusimme tai emme.

Nyt EU:n rajojen sisäpuolelle pääsevät todennäköisimmin ne, joilla on varaa maksaa 3 000 – 6 000 euroa ihmissalakuljettajille. Mitä järkeä siinä on? Onko se oikein?

Lainaus