Blogit - avaruus

Voisiko ihminen nukkua talviunta?

Prisma Studio — Sun, 20 Oct 2013 10:57:44 +0000

Mitä tehdä kuusi kuukautta kestävällä matkalla Marsiin? Pasianssia, kuntopyöräilyä, kasa kirjoja ja lehtiä... Voisi olla aika tylsää. Mutta Reissu saattaisi sujua myös yhtä helposti kuin nokosten ottaminen. Tutkijoiden mukaan saattaisi nimittäin olla mahdollista, että ihminen voisi nukkua jonkinlaista "talviunta".

Tieteisfilmeissä avaruusmatkaaja asettuu pieneen makuukapseliin, napsauttaa virran päälle ja vaipuu syväjäädytettynä horrokseen. Ja herää useamman vuosikymmenen kuluttua toisessa aurinkokunnassa valmiina uuteen seikkailuun.

Tämä on pelkkää scifiä -vai onko?

Nasa on aloittanut tutkimusprojektin, jossa selvitetään, voisivatko astronautit todella lentää pitkät avaruusmatkat horroksessa. Euroopan avaruusjärjestö ESA tutkii samanlaista asiaa. Suunnitelmana on, että astronautteja ei sentään syväjäädytettäsi, vaan heidän ruumiinlämpöään laskettaisiin muutamalla asteella. Se hidastaisi aineenvaihduntaa ja ihminen vaipuisi unenkaltaiseen tilaan.

Tarkoitus olisi ottaa tämä tekniikka käyttöön jo lähivuosikymmenien lennoilla Marsiin. Tästä olisi muutakin hyötyä kuin tylsyyden voittaminen -vaikka sekään ei ole vähäpätöinen asia, lentojen psyykkiset vaikutukset ovat yksi suurimpia huolia matkojen suunnittelussa.

Mutta astronautit olisivat kapseleissa myös suojassa avaruuden voimakkaalta säteilyltä. Matkaan ei myöskään olisi pakko ottaa niin suuria ruoka- ja vesivarastoja kuin valveilla matkustavat astronautit tarvitsisivat. Lisäksi mukaan mahtuisi enemmän väkeä kuin nykyisissä suunnitelmissa, eikä aluksiin tarvitsisi suunnitella esimerkiksi niin monimutkaista keinopainovoimaa kuin nykysuunnitelmissa.

Lääketieteessä tällaista tilaa käytetään jo nyt hoitona, mutta ei yhtä pitkinä jaksoina. Täysin mahdollista se tutkijoiden mukaan siis olisi, mutta tarkkaan ei tiedetä miten näin pitkään jatkettu horrostila vaikuttaisi ihmiseen. Esimerkiksi aivot vaativat myös luonnollisen unen eri vaiheita.

Tutkijoiden haaste on myös se, että ihminen menettäisi tällaisessa tilassa huomattavan osan lihasmassastaan ja luut haurastuisivat. Oppia on kuitenkin haettu luonnosta: karhut vetävät sikeitä samankaltaisessa horroksessa talven yli ja säilyttävät silti lihasmassansa. Miten ne sen tekevät, sitä tutkijat nyt selvittävät.

Uusin löytö on, että myös Madagaskarilla asustava hiirimaki pystyy samanlaiseen horrokseen. Sen elimistö on lähempänä ihmistä, ja sen on havaittu myös talviunensa aikana olevan välillä samanlaisessa REM-univaiheessa, mitä ihmisen aivot tarvitsevat. Tässä univaiheessa nähdään myös pääosa unista, joten avaruusmatkaajillekin voisi olla tarjolla myös unien katselua lennon aikana.

Jos tämä tekniikka toimisi turvallisesti, mikään ei tietenkään estäisi sen soveltamista maan pinnalla, paljon paremmin valvotuissa oloissa. Eli silloin ihminen voisi halutessaan nukkua talviunta. Teoriassa -käytännössä siitä ei taitaisi olla paljon hyötyä.

Katso Infografia siitä, miten astronauttien horrostila toteutettaisiin

Prisma Studion jakso unesta katsottavana. Jaksossa on myös juttu tästä aiheesta:

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Fiksut ihmiset ovatkin tyhmiä

Seija Aunila — Thu, 14 Jun 2012 08:20:28 +0000

Korkea älykkyysosamäärä ei takaa fiksuja ratkaisuja. Päin vastoin, huomattavan älykkäät ihmiset tekivät nopeasti muuttuvissa tilanteissa paljon huonompia päätöksiä, kuin keskimääräisellä älykkyysosamäärällä varustetut.

Lue lisää aiheesta

Miksi nykyruoka lihottaa?

Tutkijat ovat ihmetelleet, miksi ihmiset lihovat enemmän kuin, mitä ruoka-annosten koko on kasvanut. Ratkaisu on löytynyt ruuan sokeripitoisuudesta. Nykyruoka sisältää selvästi enemmän sokeria kuin aiempina vuosikymmeninä. Lisäksi sokeri addiktoi, mikä taas koukuttaa ihmiset syömään lisää.

Lue lisää aiheesta

Avaruusmatka toiselle tähdelle vuonna 2012

Pentagonin tutkimus- ja kehitysyksikkö on aloittanut miehitetyn avaruuslennon suunnittelun toiselle tähdelle. Tähtäin on sadan vuoden päässä ja sopivaa tähteä etsitään tällä hetkellä. Koska tähti sijaitsee valovuosien päässä, niin matka aika on pitkä. Yhden sukupolven ikä pitäisi kuitenkin riittää reissuun, jotta matkalle lähteneet ehtisivät saavuuttaa kohteensa.

Lue lisää aiheesta

Maailman hankalin paikka ennusta säätä?

Huippuvuorilla sään ennustaminen on kenties hankalampaa kuin missään muualla. Huippuvuorilla rajakerroksessa on poikkeuksellisen paljon muuttuvia tekijöitä. Jääolosuhteet vaihtelevat hyvin paljon – osan vuodesta vuonoissa on jääpeite, joka saattaa olla rikkonainen.

Arktisen alueen kannalta vuonojen olemassaolo on hyvä asia. Jos lämpöä ei vapautuisi Huippuvuorille, ja samalla vesi viilenisi, lämmin vesi jatkaisi matkaansa Huippuvuorten ohi arktiselle alueelle. Tämä tarkoittaisi, että jää hupenisi arktisella alueella entistäkin nopeammin.

Lue lisää Harri Alanteen blogikirjoituksesta

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Hain hyökkäys ei todennäköisesti tapa sinua

Seija Aunila — Tue, 29 May 2012 08:15:13 +0000

Toisin kuin lehtiuutisista voisi päätellä hain hyökkäys ei siis todennäköisesti tapa sinua eikä edes vahingoita pahasti. 81 prosenttia haihyökkäyksen kohteeksi joutuneista sai vain lieviä vammoja.

Lue lisää aiheesta

Kasvitkin puhuvat ja kuuntelevat

Kannattaa olla tarkka siitä, mitä puutarhassa puhuu. Kasvit nimittäin kuuntelevat sinua. Itä-Suomen yliopiston Ympäristötieteen ja Biologian laitos ovat tutkineet kasvien välistä kommunikaatiota ja tulleet siihen tulokseen, että kasvit sekä kuuntelevat että keskustelevat keskenään.

Kasvit käyttävät ”korvinaan” ilmarakojen huulisoluja. Nämä huulisolut toimivat antureina ja pystyvät ottamaan vastaan informaatiota. Vaaratilanteessa kasvit tuottavat mm. hiilivetyjä, jotka ihminen tunnistaa esimerkiksi leikatun ruohon tuoksusta. Näistä vaaratilanteista kasvit pystyvät "kertomaan" toisilleen.

Lue lisää aiheesta

Myös maitopurkit puhuvat

Pakkauksiin lisättävät sirut ja koodit antavat lisätietoa ja opastavat, mutta voivat myös kerätä tietoa tuotteen ostajasta. Pakkaus voi ohjata käyttäjän vaikkapa leivontareseptejä esittelevälle sivulle tai avata tuotetteeseen liittyvän kilpailun. Moniin pakkauksiin on jo liitetty älypuhelimen sovelluksilla tunnistettavia QR-koodeja, jotka avaavat laitteen näytölle erilaisia lisäpalveluita.

Lue lisää aiheesta Yle Uutisista

Yksityinen tavarankuljetusliikenne avaruuteen on alkanut

Nasa haluaa jatkossa keskittyä avaruudentutkimukseen eikä panostaa niinkään avaruusaseman huoltokuljetuksiin. Huoltokuljetukset onkin nyt ensimmäistä kertaa ulkoistettu yksityiselle firmalle. Ensimmäinen yksityinen SpaceX Dragon -avaruusalus kuljetti kansainväliselle avaruusasemalla ruuan lisäksi erilaisia tutkimusvälineitä mm. viinintekovälineet. Niillä on tarkoitus selvittää, miten avaruus vaikuttaa viinintekoprosessiin.

Lue lisää aiheesta

Katso kuvat

Terveysvinkki: syö curryä

Taas yksi ruoka-aine superfoodin joukkoon. Jos luonaspöydässä on tarjolla curryä, niin sitä kannattaa valita lautaselle. Curryn on nimittäin todettu lisäävän ihmisen vastustuskykyä.

Lue lisää aiheesta

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - 15 eri teknologiaa, joita nyt syntyvät eivät käytä aikuisena

Seija Aunila — Mon, 14 May 2012 11:51:32 +0000

Elokuvateatteri, 3D-lasit, langaton verkko, puhelinnumerot... tässä muutama nykypäivän teknologia, joita nyt syntyvät lapset eivät tutkijoiden mukaan käytä, kun he ovat aikuisia. Osan nykyteknologiasta korvaa tulevaisuuden teknologia, osa taas väistyy markkinatilanteen muutosten takia.

Lue lisää aiheesta

Kuinka voittaa ruletissa?

Ruletissa voittaminen ei ole sattumankauppaa. Sen todistaa ruletilla miljoona omaisuuden hankkinut Doyne Farmer. Hän on kehittänyt todennäköisyyslaskentaan perustuvan kaavan, jolla kuka tahansa voi tulla miljonääriksi rulettia pelaamalla.

Lue lisää aiheesta

7 tulivuorta, joita kannattaa seurata

Tutkijat ovat listanneet seitsemän tulivuorta, jotka ovat tällä hetkellä aktiivisessa tilassa. Meitä lähimmät seurattavat tulivuoret ovat Sisilian Etna ja Islannin katla.

Lue lisää aiheesta

Internet meni avaruuteen

World wide web on siis muuttunut orbit wide web:ksi, kun internetistä on tullut osa avaruuslentoja.

Lue lisää aiheesta

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Läksyt ovat turhia

Seija Aunila — Tue, 03 Apr 2012 07:42:16 +0000

Nyt tutkijatkin ovat tulleet samaan tulokseen kuin koululaiset - läksyt ovat turhia. Itse asiassa läksyistä saatiin mitattavaa hyötyä vasta 11-12-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Ala-astekäisille koulun jälkeen tehtävillä läksyllä ei ollut hyötyä.

Lue lisää aiheesta

Torjunta-aineet tappoivat mehiläiset

Mehiläisten ja kimalaisten joukkokuolemat ovat huolestuttaneet tutkijoita ja maanviljelijöitä ympäri maailmaa. Asiasta on nyt tehty kaksi tieteellistä tutkimusta, jotka molemmat osoittavat syylliseksi yleisesti käytössä oleva torjunta-aineen. Suomessa haittoja ei ole havaittu.

Lue lisää Yle uutisista

Miljoonas valokuva kansainväliseltä avaruusasema ISS:ltä

Mutta kuka otti kuvan? Sitä eivät tiedä edes kuvan ottajat ;/.

Katso myös muut ISS:n upeat varuuskuvat.

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Euroopan avaruusjärjestö tarvitsee sinua amatööriastronomi!

Seija Aunila — Thu, 29 Mar 2012 13:06:05 +0000

ESA etsii nyt hyvää ikonikuvaa avaruudesta. Kannattaa koittaa, vaikka näyttävillä tähtisumukuvilla. Niin ja sen lisäksi, että ESA etsii kuvia, niin se etsii myös amatööriastronomeja, jotka voisivat auttaa kuvan valinnassa.

Lue lisää aiheesta.

Musiikki auttaa matikan opiskelussa

Nyt kuulokkeet korville ja spotify soimaan! Musiikin rytmisyys auttaa matematiikan opiskelussa. Toinen vaihtoehto on taputtaa tahtia matikan tehtävää pohtiessaan.

Lue lisää aiheesta.

Mitä ihmiset oikeasti tekevät sairaslomalla?

Yhdisvaltalaisen tutkimuksen mukaan vain pieni osa ihmisistä makaa sängyssä sairaslomalla. Suurin osa puuhastelee, jotain pientä esimerkiksi pelaa pelejä. Sen lisäksi, että tutkimus paljasti mitä ihmiset oikeasti tekevät sairaslomalla, niin se paljasti myös, että sairaslomalla olevat ihmiset ovat oikeasti sairaita.

Lue lisää aiheesta.

Lainaus

Avaruuden tuotesijoittelun lyhyt historia

Ville Alijoki — Fri, 09 Mar 2012 11:59:10 +0000

Suomalaiset Angry Birdsit pääsivät viime viikolla kansainvälisellä avaruusasemalla tehtyyn puffiin, jossa astronautti Don Pettit selittää Angry Birds -pehmolelujen avulla, miten fysiikka toimii avaruudessa.

Nasan tiedotteen mukaan ajatus possuista ja linnuista avaruudessa lähti parista Twitter-viestistä ja paisui lopulta yhteistyöhön, jolla yritetään saada ihmisiä innostumaan Nasan toiminnasta ja levittää kiinnostusta tiede- ja teknologia-ammatteja kohtaan. Ja tietysti myydään lintupeliä ja Samsungin Note -tabletteja.

Pizza Hut, avaruuden sponsori

Avaruusmatkailu ei ole halpaa, joten niin Venäjän kuin Yhdysvaltojenkin avaruusviranomaiset ovat tehneet useita markkinointidiilejä saadakseen rahaa kalliiden avaruusseikkailujen rahoittamiseksi:

Pizza Hut maksoi lehtitietojen mukaan noin miljoona dollaria saadakseen yhdeksänmetrisen logonsa venäläisten Proton-rakettiin vuonna 2000. Ennen laukaisua diiliä puitiin myös oikeudessa, ennen kuin Venäjän avaruushallinto taipui rahan edessä.
Pizza Hut onnistui myös toimittamaan pizzaa avaruuteen, kun se sai vakuumipakatun pizzansa (salamia) kansainväliselle avaruusasemalle vuonna 2001. "Missä tahansa on elämää siellä on myös Pizza Hut", totesi yhtiön edustaja yliampuvasti.

Vuoden 2006 marraskuussa venäläinen astronautti Mihail Tjurin löi ISS:llä maailman pisimmän golf-lyönnin, kun kanadalainen Element 21 Golf - yritys mainosti mailojaan. Golf-pallon matkaa avaruudessa pystyi seuraamaan ISS:n nettisivuilta.

Yhdysvalloissa oli myös 90-luvulla suunnitelmia valtavien mainostaulujen (space billboard) lähettämisestä lähikiertoradalle, mutta kongressi esti hankkeen lainsäädännöllä.

Avaruusmarkkinointi onkin ollut varsinkin Yhdysvalloissa vielä maltillista, sillä Nasalla on melko tiukat säännöt asiasta. Myötämielisimmin suhtaudutaan hankkeisiin, joissa on jonkinlainen opetuksellinen kulma, kuten Angry Birds -tapauksessa.

Lainaus

Kehitysmaa-apua Suomeen Afrikasta

Jari Mäkinen — Wed, 05 Oct 2011 11:04:51 +0000

Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa on parhaillaan menossa tämän vuoden suurin ja tärkein avaruusalan tapaaminen, International Astronautical Congress. Tämä Kansainvälisen astronauttisen federaation organisoima kongressi kerää kerran vuodessa lähes kaikki avaruuteen liittyvillä aloilla työskentelevät – ja nyt, kun kyseessä on jo 62. kerta, kokous järjestetään ensimmäisen kerran Afrikassa.

Siis sitten avaruusajan alun, eivät avaruusihmiset ole kokoontuneet näin massiivisesti (yli 2000 osanottajaa) Afrikassa. Tämä ensikerta tuli hyvin ilmi avajaispuheenvuoroissa, jotka etenivät tavalliseen tapaan (ellei epätavallisen hauskaa juontajaa ja tanssipitoisia esityksiä oteta lukuun), kunnes lavalle astui Naledi Pandor, Etelä-Afrikan tiede- ja teknologiaministeri.

Hän puhui kauniilla brittienglannilla, hyppäsi muodollisuudet nopeasti ohitse ja latasi salille sellaista tekstiä, että huh-huh!

Etelä-Afrikka satsaa tieteeseen ja tutkimukseen, mikä näkyy erityisesti avaruushankkeissa. Maa haluaa maaperälleen tulossa olevan jättisuuren radioteleskoopin, Square Kilometre Arrayn, SKA:n. Tästä kalliista kansainvälisestä hankkeesta kisaa Etelä-Afrikan kanssa käy Australia; päätöstä odotetaan helmikuussa ja ministeri pitää tämän projektin saamista kotiin eräänä tärkeimmistä tehtävistään. Ja sen huomaa.

Ministeri Pandor haluaisi herättää henkiin myös Arnistonissa sijaitsevan rakettien laukaisuaseman, mitä aikanaan käytettiin luotausrakettien lähettämiseen. “Miksi tuhlaisimme miljoonia satelliittien lähettämiseen muualta, jos meillä on oma tyhjän panttina odottava laukaisuasema jo maassamme?”

Maa on lähettänyt jo yhden pienen satelliitin avaruuteen ja rakentaa suurempien satelliittien kokoonpano- ja testauslaitosta. Sikäläinen yhtiö suunnittelee myös kantorakettia. Tavoitteena on lähettää omia satelliitteja omalla kantoraketilla omalta maaperältä viimeistään 15 vuoden kuluttua.

Avaruusvalta Etelä-Afrikka kuulostaa omituiselta, mutta se on jo nyt totta tähtitieteen saralla. Yksi maailman suurimmista tähtitieteellisistä kaukoputkista – ja 11-metrisen paloista kootun pääpeilin halkaisijan mukaan mitattuna suurin – South African Large Telescope sijaitsee Sutherlandissa, ylänköalueella noin 400 km koilliseen Kapkaupungista.

Kävin ennen avaruuskokousta kaukoputkella tekemässä juttua Prisma Studioon, ja hämmästyin siellä vierailevien ihmisten määrää. Eri ihonväriset, ikäiset ja koulutustasoiset eteläafrikkalaiset tulevat sinne bussilasteittain paitsi ihailemaan maansa suurta saavutusta, niin myös oppimaan tähtitiedettä, katselemaan ylös maailmankaikkeuteen pienillä kaukoputkilla ja innostumaan paitsi avaruudesta, niin myös tieteestä ja tekniikasta laajemmin.

Tällä suurteleskoopilla työskentelee yksi suomalainenkin, tähtitieteilijä Petri Väisänen, jonka tapaamme tuossa Prisman jutussa aikanaan. Hän totesi Etelä-Afrikan tähtitiedeinnostusta ihmetellessämme, että ilmiö ei rajoitu vain mantereen varakkaimpaan eteläiseen maahan, vaan tähtitiede ja avaruus ovat huudossa muuallakin. Petri on kiertänyt luennoimassa muissakin Afrikan maissa ja kertoo, että häneltä kysytään usein miksi maiden, joilla ei ole aina varaa edes omien kansalaistensa ruokkimiseen, uhraa rahaa avaruustutkimukseen? “He itse sanovat, että vaikka pöydässä ei olisi ruokaa, pitää katse nostaa ylös pöydästä tulevaisuuteen. Heille avaruus on paitsi tulevaisuutta, niin se myös innostaa opiskelemaan muitakin aineita.”

Afrikassa myös avaruustekniikan tuomat hyödyt ovat konkreettisia: satelliittinavigointi vie perille viidakossa ja autiomaassa sekä kaukokartoitussatelliitit auttavat maankäytön suunnittelussa, maanviljelyksessä, luonnonvarojen laskennassa ja monessa muussakin. Sääsatelliitit kertovat äärimmäisistä sääilmiöistä ja auttavat varautumaan niihin. Tieto kulkee satelliittien kautta, vaikka tiedonvälitysinfrastruktuuri olisi olematonta. Intia näyttää hyvää esimerkkiä siitä, miten satelliitteja voidaan käyttää tehokkaasti etäopetuksessa ja lääkäripalveluiden saamisessa harvasti asutuille seuduille.

Tämä kaikki näkyy Etelä-Afrikan arjessa. SKA on kaikkien huulilla, tähtitieteestä voi puhua hotellin portieerin kanssa. Siinä missä muualla rahoitusta leikataan, täällä tieteeseen ja tekniikkaan panostetaan. He ovat vakavissaan, ja epäilen, että tätä menoa Eurooppa on pian alakynnessä.

Etenkin Suomi! Meillä koko avaruusala on kitumassa, sen kehittämisessä ei ole visiota ja ainoat pienet panostukset menevät varman päälle pelaaviin, ponnettomiin pikkuräpellyksiin. Meillä olisi tietotaitoa paljon enempäänkin, mutta nähtävästi yleinen masentunut ja sisäänpäinkääntynyt ilmapiiri heijastuu myös avaruustoimintaan sekä tähtitieteeseen.

Afrikka on päinvastainen tapaus. Ihmiset ovat innostuneita, ja on vaikea sanoa johtuuko ministerin innostus äänestäjiensä innostuksesta vai onko hän saanut heidät innostumaan. Hän on ainakin innostava, kerrassaan hurmaava. Olen Naledi-fani. Mistä saisimme meillekin tällaisen ministerin? Ja ellemme saa tällaista ministeriä, niin haluaisin Etelä-Afrikan huumaavaa henkeä kehitysapuna Suomeen!

Lainaus

Sukkulat lentävät eläkepäiville

Jari Mäkinen — Sat, 28 May 2011 21:14:54 +0000

Aika rientää hurjaa vauhtia ja tämän YLEn blogin päivittäminen on ollut viime aikoina hieman hitaanpuoleista - itse asiassa edellinen merkintä on ajalta, jolloin asuin vielä Suomessa ja olin aktiivisemmin mukana Prisma Studion tekemisessä. Kuten joku on saattanut huomata, en enää juonna ohjelmaa ja juttujanikin on ollut vain silloin tällöin. Syynä tähän on se, että olen nykyisin toimittajanhommia päätyönäni Euroopan avaruusjärjestölle ja asustan Hollannissa.

En ole kuitenkaan hylännyt Suomea, armasta YLEä enkä Prisma Studiota, vaan olen mukana sen minkä ennätän, ja toivon, että ehdin useammin myös päivittämään tätä pientä tonttia YLEn blogisivustolla.

Koska päätyöni käsittelee avaruuslentämistä ja etenkin ESAn avaruuslentotoimien raportoiminen jutuissa tuottaisi mahdollisia objektiivisuusongelmia, en ole käsitellyt näitä aiheita. Kaikkein lähemmäksi aihepiiriä osui kauden viimeisessä Prisma Studiossa ollut juttu avaruussukkuloiden eläkkeelle jäämisestä.

Itse asiassa laitan jutun tekstin melkein sellaisenaan tähän ensimmäisen postaukseeni pitkiin aikoihin, koska se on entistä ajankohtaisempi juuri nyt, kun sukkula Endeavour valmistautuu lähtemään paluumatkalleen avaruusasemalta ja laskeutuu näillä näkymin 1. kesäkuuta viimeisen kerran Maahan. Jutun tekemisen jälkeen on myös esitelty NASAn tuleva uusi avaruusalus, joten kyseinen kohta kaipaa päivitystä - ja se kohta tekstistä onkin nyt muutettu.

Siis tällainen tarina sukkuloista:

---------------------

Viime viikkoina tuskin kukaan on ollut huomaamatta, että miehitettyjen avaruuslentojen alusta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Juri Gagarin teki historiallisen lentonsa 12 huhtikuuta 1961 ja aloitti uuden ajan niin teknisesti kuin filosofisesti - ihmissuku kiipesi ulos leikkikehästään.

Mutta harva huomasi, että samalla vietettiin toista merkkipäivää. 20 vuotta Gagarinin jälkeen ja 30 vuotta sitten nousi avaruussukkula ensilennolleen. Siis kolme vuosikymmentä avaruussukkulalentoja, ja itse asiassa sukkulan juuret ovat vieläkin kauempana, 1970-luvulla, ja oikeastaan vieläkin syvemmällä historiassa...

Kun Apollot olivat lentäneet Kuuhun ja Yhdysvalloissa pohdittiin mitä tehdä sen jälkeen, päätettiin tehdä avaruussukkula - uudelleenkäytettävä lentokonemainen avaruusalus, joita voitaisiin ottaa käyttöön kokonainen laivasto. Ne lentäisivät kiertoradalle useita kertoja viikossa ja hoitaisivat niin satelliittien laukaisut, tieteelliset tutkimuslennot kuin salaiset sotilaalliset toimetkin. Astronautit voisivat korjata satelliitteja avaruudessa ja tuoda niitä myös Maahan.

Eurooppalaiset lupasivat rakentaa sukkulan suureen rahtiruumaan sopivan laboratorion, Spacelabin, ja niin europpalaisastronautit olivat mukana lähes alusta alkaen sukkulalennoilla.

Pian kävi ilmi, että se ei ollutkaan helppoa, ja kun samalla budjettia leikattiin, jouduttiin tekemään kompromisseja. Lopulta sukkula tehtiin osista, joista vain itse Maahan palaava lentokonemainen osa oli uudelleenkäytettävä. Suuri polttoainesäiliö olisi kertakäyttöinen ja suuret rinnalla olevat apuraketit olisivat osittain uudelleenkäytettäviä - nämä pudotettaisiin pois kyydistä laukaisun aikana. Lopulta sukkulan uusien rakettimoottorien kehittäminen vei odotettua enemmän aikaa, ja sukkulat viivästyivät lopulta 1980-luvun alkuun. Kuuden vuoden aikana eivät amerikkalaiset astronautit käyneet avaruudessa.

Sukkuloiden huoltaminen lennon jälkeen uutta lentoa varten osoittautui työläämmäksi ja kalliimmaksi kuin laskettiin, joten suunnitelmat parin viikon välein lentämisestä saatiin unohtaa. Ja sitten tuli ensimmäinen onnettomuus: sukkula Challenger räjähti laukaisussaan vuonna 1986 ja sukkulat päätettiin jättää vain NASAn omaan käyttöön. Vanhat kantoraketit rullattiin taas esiin.

1990-luvulla sukkuloiden tärkeimmäksi tehdäväksi tuli uuden avaruusaseman rakentaminen ja sen valmistelussa käynnit venäläisten Mir-avaruusasemalla. Ja sitten uusi onnettomuus: vuonna 2003 Columbia tuhoutui maahanpaluun yhteydessä. Sen jälkeen sukkulat päätettiin lähettää eläkkeelle kunhan kansainvälinen avaruusasema olisi valmis, ja niiden laukaisut muodostuivat varsinaiksiksi näytelmiksi, kun turvamääräyslista on hyvin pitkä - milloin mahdollisesti viallinen venttiili, milloin kova tuuli tai milloin sade varalaskupaikalla Atlantin takana esti laukaisun.

Sukkula on hieno lentolaite, mutta se on osoittautunut samanaikaisesti varsinaiseksi hienohelmaksi että tykiksi, jolla ammutaan hyttystä: tavaran lähettäminen avaruuteen onnistuu paremmin, luotettavammin ja turvallisemmin miehittämättömillä kantoraketeilla, ja ihmisten lähettäminen kiertoradalle tapatuu kätevällin pienillä aluksilla. On oikeastaan hyvä, että sukkulasta päästään eroon nyt kesällä, kun viimeinen lento tapahtuu.

Mutta mitä tämän jälkeen? NASA on suunnitellut jo vuosia Orion-nimistä alusta, kuusipaikkaista kapselia, joka olisi kuin nykyaikainen Apollo ja jolla pääsisi lentämään Kuuhun ja vaikkapa asteroideja tutkimaan. Se on kuitenkin vuosien varrella ennättänyt jo pienenemään ja yksinkertaistumaan, ja kun NASA julkisti nyt toukokuun puolivälissä uuden "tutkimusmatkoille" soveltuvan aluksen, oli se käytönnössä uudelleensyntynyt, pieni Orion. Alus tunnetaan toistaiseksi nimellä "Multi-Purpose Crew Vehicle", eli sympaattisesti MPCV, ja se kykenee lentoihin Kuuhun, asteroideille ja muille lähiavaruuden kohteille. Ensilento tapahtunee vasta vuosikymmenen lopussa, koska NASAlla ei ole suurta kiirettä sen tekemisessä, koska lennot avaruusasemalle aiotaan tehdä pikemmin käyttöön tulevilla kaupallisilla avaruusaluksilla.

Jo nyt kehitteillä on kaksi avaruusrahtari, Space X -yhtiön Dragon-kapseli, mistä on siksi nyt tekeillä jo maahanpaluukelpoinen versio sekä myös versio, joka olisi täysiverinen avaruusalus. Eikä sitä täytyisi odottaa vuosikaupalla, vaan astronautit pääsisivät matkaan jo parin vuoden päästä. Ja se on saamassa jo kilpailijoitakin; pian avaruusasemalentojen lisäksi matkoja avaruuteen voitaisiin järjestää turisteillekin ja muille mahdollisimme matkaajille.

Ja sitten, joskus kauempana tulevaisuudessa häämöttää edelleen oikea avaruussukkula, täysin uudelleenkäytettävä avaruuslentokone. Sellainen tekeminen olisi jo nyt mahdollista, sillä kaikki tekniset ratkaisut joko tunnetaan tai ne voitaisiin varmasti ratkaista, mutta sellaisen tekeminen vaatisi rahaa - eikä sitä ole ainakaan avaruusbudjeteista tulossa lähiaikoina.

Niinpä yksi asia on varma: ensi kesästä alkaen ihmiset lentävät avaruuteen vain toistaiseksi vain avaruuskapseleilla, jotka pohjautuvat Gagarinin aikanaan käyttämään alukseen, ja varsinainen hyppäys uuteen aikaan on valitettavasti varsin kaukana tulevaisuudessa...

Lainaus

Sukkulat lentävät eläkepäiville

Jari Mäkinen — Sat, 28 May 2011 21:14:54 +0000

Siis tällainen tarina sukkuloista:

---------------------

Eurooppalaiset lupasivat rakentaa sukkulan suureen rahtiruumaan sopivan laboratorion, Spacelabin, ja niin europpalaisastronautit olivat mukana lähes alusta alkaen sukkulalennoilla.

Lainaus