Skip navigation.
Home

Nakertaako palveluseteli julkista terveydenhuoltoa?

(YLE Radio 1 tiistaina 24.3.2009 klo 9.05 - 10.00)

Porvarihallitus esittää kunnille mahdollisuutta ottaa käyttöön
palveluseteli, jolla kunnan asukas saisi ostaa sosiaali- ja
terveyspalveluita yksityisiltä palvelun tuottajilta. Ideaalitapauksessa
kunta maksaisi osan yksityisen palvelusta ja loppu jäisi asiakkaan itse
maksettavaksi omavastuuna. Oppositiossa pelätään, että jos kunnat
määräävät palvelusetelien omavastuut korkeiksi, syntyy uusi
erikoismaksuluokka rikkaille. Valinnan mahdollisuuksien nimissä
palveluseteli voi kasvattavaa terveyseroja niin, että perusterveydenhuolto
urautuu vähäosaisemmille kansalaisille. Voiko palveluseteliä pitää suorana
tukena yksityisille terveyspalvelualan yrityksille?
Lääkäreitä on enemmän kuin koskaan ja samaan aikaan joka neljännessä
Suomen terveyskeskuksessa on niin paha lääkäripula, että se haittaa niiden
toimintaa. Yksityisten lääkäreiden määrä on vuosikymmenessä kasvanut yli
70 prosenttia. Joka neljäs lääkäri työskentelee jo yksityisen työnantajan
palveluksessa. Paremman palkan ja joustavimpien työaikajärjestelyiden
sanotaan vetävän uusia lääkäreitä puoleensa yksityisiin,
monikansallisiinkin pörssiyrityksiin, joissa palkan voi palkkaveroja
kiertämällä nostaa pääomatulona. Mutta voiko siitä, että valmistuneista
yli puolet on mennyt yksityiseen lääkärifirmaan töihin päätellä, että
lääkärit eivät enää ole sitoutuneita julkisen järjestelmän ylläpitämiseen
ja kehittämiseen?
Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Timo Aronkytö on ehdottanut,
että terveyskeskukset pelastettaisiin kauppaamalla ne lääkäreille. Sipoon
terveyskeskusremontti kuitenkin kertoo, että julkinen palveluntuottaja voi
maksamalla kunnon palkkaa ja tarjoamalla joustavampia työaikoja olla
yksityistä yritystäkin kustannustehokkaampi ja tarjota laadukasta hoitoa.
Yksityiset yritykset hoitavat mielellään tarjouskilpailuiden voittajina
helpot ja tuottavat toiminnot. Nopean helpotuksen tuova lääkärityövoiman
vuokraussysteemi tulee veronmaksajille kalliiksi ja pitemmän päälle
nakertaa julkista järjestelmää. Raskaat ja vaikeahoitoiset tapaukset,
jotka edellyttävät kalliita teknologisia investointeja ja kehittävät
lääkäreiden ammattitaitoa, etiikkaakin, jäävät joka tapauksessa julkiselle
puolelle. Julkinen terveydenhoito on tutkimusten mukaan halpaa ja
laadukasta. Miksi meillä on syvenemässä trendi, joka voi johtaa
omalääkärisysteemin romuttumiseen, hoitosuhteiden lyhenemiseen ja
potilaan kannalta hoidon laadun heikkenemiseen?

Arkkiatri Risto Pelkonen on kantanut julkisuudessa huolta terveydenhoidon
jättämisestä markkinavoimien temmellyskentäksi. Kuopion yliopiston rehtori
Matti Uusituvan mukaan koko julkinen terveyskeskusjärjestelmä on vaarassa.
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, kouluterveydenhoito ja neuvolat ovat
suurissa vaikeuksissa. Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva
palvelusetelijärjestelmä voi lisätä lääkärien siirtymistä yksityiselle
puolelle. Sosiaali- ja terveysministeriö hehkuttaa palvelusetelien
käyttöönoton lisäävän tuottavuutta ja tuovan kustannussäästöjä. Näissä
terveyspoliittisissa talkoissa on kysymys kustannustehokkuudesta, työn
organisoinnista ja ideologiasta. Onko Suomella varaa tukea julkisilla
verovaroilla kahta eri järjestelmää, yksityistä ja julkista?

Kainuun aatelisen seurassa suunvuoroa hakevat Ismo Partanen,
Lääkäripalveluyritysten Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja, Martti Kekomäki,
professori, ja Merja Kyllönen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen,
kansanedustaja. Kati Liukko, Sipoon terveyskeskuksen johtava lääkäri kertoo puhelimessa, kuinka Sipoon terveyskeskuksesta tuli yksityistä palveluntuottajaa
kilpailukykyisempi

Hyvä Kainuun aatelinen

Tämänaamuisessa ohjelmassasi puhuttelit tsuhniksi muita ohjelman keskustelijoita, siis suomalaisia ,mutta et ryssitellyt taannoisessa ohjelmassasi olleita venäläisiä.
Pisti korvaan ja suututti!

Nimim. Myös Kainuun aatelinen

Sairasko syyllinen

Eihän sairas aiheuta jatkuvasti nousevia kustannuksia, vaan "se",joka vaatii,ainoana vaihtoehtonaan näköjään,yhä suurempaa korvausta parantamisestaan.Ahneus romuttaa yhteiskunnallisen sairaanhoidon.Ei "kannata" hoitaa köyhiä.
Hyvä bisnes rahastaa, mutta pitemmän päälle vaarallinen.
Älköön "leikattako" ensin sairasta,vaan leikattakoon ensin mitä pikimmiten "nuo anonyymit kirurgit".

Loistava keskustelu, mutta kaksi moitetta

Olisi ollut hauska kuulla tarkemmin, miten Kati Liukko on käytännön tasolla toiminut esimerkiksi väestövastuun suhteen. Meillä Helsingissä on vastuu ainakin aiemmin jaettu asukasluvun eikä tosiasiallisen kuormittavuuden suhteen, mikä on johtanut siihen, ettei joillekin alueille saada lääkäreitä. Jonkun julkisen tahon tulisi aktiivisesti luoda benchmarking -menettely, millä Sipoon kaltaiset onnistumiset voitaisiin monistaa kaikkiin kuntiin.

Kansanedustaja Kyllösen puheenvuoroista paistoi ilmi tyypillinen poliitikon asenne, toivotaan kaikille terveyttä mutta vältetään operationalisoimasta toivetta toimenpiteiksi. Tuntuu siltä, että kansanedustaja on jollain tavoin päätöksenteon ulkopuolinen vaikka periaatteessa vastuu on hänen.

Professori Kekomäen kanssa olen samaa mieltä siitä, että on ollut hullua järjestää kahdenkertainen julkinen terveydenhoito rinnakkaisten terveyskeskusten ja työterveyshoidon tapaan. Tästä seuraa sellainen inhimillinen vaikutus, ettei aktiiviväestö tosissaan kanna huolta terveyskeskuksista ja lääkäritkin mieluummin hoitavat terveitä ja työkykyisisä kansalaisia kuin moniongelmaisia terveyskeskusasiakkaita.

Yksityisen puolen toiminnassakin on hajontaa. Teloin polveni töissä, röntgenkuvassa ei näkynyt mitään eikä työterveyshoito maksanut magneettikuvaa. Sain kuitenkin lähetteen jolloin Kela osallistui kustannuksiin. Lääkärini oli poikkeuksellisen aktiivinen ja soitti useaan laboratorioon jolloin totesimme, että saman peruspolvikuvan omavastuuhinta vaihteli välillä 200 - 400 euroa. Valitsin ja maksoin halvimman, vikaa löytyi ja sain lähetteen Kirurgille (HUS), missä polvi tähystettiin ammattitaitoisesti ja tuloksellisesti päiväkäyntinä. Potilasosasto tosin muistutti I maailmansodan sotilassairaalaa mutta leikkaussali oli asianmukainen.

Tämä vain kommentiksi arkkiatri Pelkosen taannoiseen lausuntoon terveydenhoidon pörssiyhtiöistä: halvin kuva oli ruotsalaisen pörssiyhtiön laboratoriossa Helsingin keskustassa, "meidän lääkäreiden" yhtiöt olisivat rokottaneet enemmän.

Olli Saarinen