SEMJONOVIN PERISKOOPPI
Kun Lähi-Idässä sodittiin 1960-70-luvuilla, Välimerellä seilannut sukellusveneen kapteeni ja Neuvostoliiton Välimeren laivaston silloinen varapäällikkö Jevgeni Semjonov pelkäsi kolmannen maailmansodan syttyvän. Hän kirjasi pelkonsa päiväkirjavihkoihin, jollaisiin hän tallensi elämänvaiheitaan ja ajatuksiaan varhaisnuoruudestaan lähtien.Nämä päiväkirjat ovat runkona Gideon Gitain dokumenttielokuvassa Semjonovin periskooppi. Elokuva tarjoaa harvinaisen sisäpiirinäkymän siihen sotakoneiston osaseen, johon ennen muuta nojasi Neuvostoliiton pyrkimys saavuttaa maailmaherruus.
Näkymä on jälkikäteisenäkin yhtä aikaa puistattava ja huojentava. Puistattavaa on se, että vuonna 1927 syntyneelle Semjonoville opetettiin jo merisotakoulussa, että kolmas maailmansota on väistämätön. Huojentavaa on taas se, ettei Semjonov uskonut siihen - vaikka joutuikin epäilynsä vuoksi vaikeuksiin 1950-luvulla.
Elokuva kertoo Semjonovin elämäntarinaa, johon niin Neuvostoliiton sisäiset kuin maailmanpoliittisetkin tapahtumat suoraan vaikuttivat. Yksityinen ja yleinen kietoutuvat toisiinsa, antavat mustavalkoisuutta kaihtavan kuvan elämästä neuvostovaltakunnan eturintamasta. Elokuva on myös kertomus kylmän sodan myllerryksestä kriittisen mielenlaatunsa säilyttäneen sotilaan sisimmässä sekä propagandan ja todellisuuden ristivedosta.
Sukellusveneessä kaikki kuolevat samalla tavalla, Semjonov sanoo veteraanien illanvietossa. Kenties juuri tämä alati vaanivan kuoleman tasa-arvoisuus teki hänestä kiihkottoman kronikoitsijan.
Kuvat Semjonovin arvokkaista eläkepäivistä limittyvät arkistofilmeihin ja otoksiin nykyisten nuorten sotilaiden koulutuksesta ja ajatuksista. Jevgeni Semjonov kuoli vuonna 1997, joten tämä elokuva on kuin hänen muistokirjoituksensa.
- Ohjaaja: Gideon Gitain
- Tuotanto: Gig Films ja Dokumenttiprojekti, 1999
Päivitys: 4.10.1999 U.E.
