Ekolokero
Ekolokero
Ekolokero



Linnun leuat ovat muotoutuneet sarveisaineiseksi nokaksi
Lintujen käyttämä ravinto on tärkein nokan muotoon ja kokoon vaikuttava tekijä. Useimmat paksunokkaiset pikkulinnut kuten punatulkku, ovat siemensyöjiä. Selvästi ohut- ja terävänokkaiset pikkulinnut esimerkiksi pajulintu ovat hyönteissyöjiä.

Petolinnuilla ja pöllöillä on teräväkärkinen koukkunokka, joka on kehittynyt saaliin repimiseen, ei yleensä tappamiseen. Sorsalintujen nokat vaihtelevat muodoltan ja kooltaan. Joutsenen kaltaisella latuskanokalla voi syödä monipuolisesti. Kahlaajalintujen pitkä ja kapea nokka auttaa niitä kaivamaan liejusta ja matalasta vedestä äyriäisiä, kotiloita ja nilviäisiä.

Havaita saattaa, että nokkia on joka lähtöön.

Millaisilla jaloilla pärjää talvella?
Talvisessa maastossa liikkuville eläimille on tärkeää, etteivät ne uppoa lumessa kovin syvälle. On hankala saalistaa tai paeta, jos uppoaa hankeen. Useat nisäkkäät käyttävätkin omia tai toisten polkuja, sillä vanhat jäljet muodostavat kantavan alustan.

Tutkimusten mukaan paras lumella liikkuja on metsäjänis. Seuraavana tulevat riekko, rusakko, ilves, kettu, ahma, susi ja poro. Talvinen maasto tuottaa hankaluuksia erityisesti hirvelle, jonka kapeat jalat uppoavat lähes aina.

Katsomossa selviää miksi lintujen jalat eivät jäädy jäällä seisoessa.

Majava on metsän taitava arkkitehti
Vaikka päällisin puolin näyttää siltä, että majavien luomat rakennelmat ovat vain sinne tänne pinottuja puita ja oksia, se ei pidä paikkaansa. Majavan asumukset ovat erittäin tarkasti tehtyjä. Rakennelmat ovat vahvoja, joten risuja, oksia, mutaa ja puita on aseteltu taitavasti.

Treenaamossa voit testata majava tietoutesi.


Nokkansa avulla linnut suoriutuvat monista vaativista tehtävistä, joihin muut eläinryhmät käyttävät eturaajojaan.

Lintujen jaloissa on vuodenaikaisia eroja.

Majava on yski suomalaisen luonnon merkittävimmistä arkkitehdeistä.