YLE YLE Oppiminen opettaja.tv
Ekolokero
Ekolokero
Ekolokero
Ohjaamo Katsomo Treenaamo

Etusivu
Sää
Ihan pihalla

E-kortit
Palaute
Open paja
Ohje

MISSÄ PESÄ?

Monet eläimet, kuten ampiaiset, useat nisäkkäät ja tietenkin linnut, tekevät pesiä. Pesän tarkoituksena on toimia suojana sen asukkaille. Sinne ei viima ja sade käy. Se tarjoaa näkösuojan ja piilopaikan uteliailta ja mahdollisilta pedoilta. Siellä on hyvä poikasten varttua, kunnes ovat niin vahvoja, että pärjäävät sen ulkopuolella.

Suomessa pesii vuosittain ainakin 230 lintulajia. Luontoretkeilijä havaitsee nopeasti, että niiden joukkoon mahtuu mitä erilaisimpia pesänrakentajia. Monet lajit pesivät puissa tai pensaissa, saaden näin melko hyvän näkösuojan.
Peipot ja rastaat rakentavat joka kevät uuden pesän. Suuret petolinnut, kuten kotkat ja sääkset rakentavat pesän korkealle, mistä ne voivat tarkkailla ympäristöään kauas. Linnunpesän saattaa kuitenkin löytää aivan hyvin myös maasta. Esimerkiksi Suomen yleisin lintu, uunilinnuksikin kutsuttu pajulintu, pesii maassa.

Linnut löytävät pesäpaikan yllättävistäkin paikoista, kuten auton konepellin alta. Se vaatii autonomistajalta kärsivällisyyttä, kun täytyy odottaa, että poikaset ovat lentokykyisiä ja auto taas normaalisti käytettävissä.. Minkälaisessa paikassa olet itse nähnyt linnunpesän? Käy Koostamossa(linkki) kertomassa havainnoitasi.

Tikat ovat tärkeitä lintuja. Ilman niitä monet linnut jäisivät ilman kotia, sillä kolopesijöitä on Suomen luonnossa paljon.
Punahattuinen palokärki on suurten kolojen tekijä. Sen pesäkolo autioituu kesäkuun alkupuolella ja tarjoaa sen jälkeen oivan suojan toisille linnuille, vaikkapa telkälle, isokoskelolle, naakalle tai monelle pöllölajille.
Käpytikka kovertaa kolon melkein mihin vain. Joka vuosi se tekee uuden kolon ja mahdollistaa monen pikkulinnun, kuten kirjosiepon ja leppälinnun pesinnän. Sama pätee pohjan-, valkoselkä-, sekä harmaapäätikkaan.

Kun luonnonkoloja ei ole tarjolla, linnut tulevat pönttöihin. Kolo on aina suojainen pesäpaikka ja siksi suosittu. Tali- ja sinitiainen pesivät mielellään pöntössä, samoin kirjosieppo. Hömötiainen sen sijaan on tarkka mihin koloon itsensä laittaa. Se haluaa kaivaa itse oman kolonsa.

Kolo kelpaa myös muille kuin linnuille. Se voi saada asukikseen vaikka oravan, näädän tai yhden salaperäisimmistä eläimistämme, liito-oravan. Se saattaa asuttaa sopivissa olosuhteissa jopa linnunpöntön, kuten lintututkijat joskus yllätyksekseen saavat todeta.

TIESITKÖ: Monet pöntöissä pesivät linnut eivät kerää pesäaineksia itse. Näitä lajeja ovat tuulihaukka, tervapääsky, uuttukyyhky sekä kaikki vesilinnut ja pöllöt, joille on ehdottomasti laitettava pöntön pohjalle kuivaa sammalta, turvetta, sahanpurua tai muuta pehmikettä riittävästi niin, että pesäkuoppaan munittujen munien alle jää vielä eristettä suojaamaan niitä jäätymiseltä.

Jouko Veikkolainen/ YLE
Hannu Hautala/YLE
Pentti Kallinen/YLE
Juha-Pekka Inkinen/ YLE


Koostamo
Koostetut