Hakutulos
Hakuehdoilla löytyi 9 artikkelia tai teemaa.
Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää (1888-1964)
Sillanpää on ainoa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut suomalainen. Palkinnon hän sai vuonna 1939 syvästä ymmärryksestä maalaisväestöä kohtaan.
5 audio- ja 2 videoleikettä
Joulun mietteitä (1962, 1966, 1975,1980)
"Äiti sanoi, että meidän uusi talo on meidän perheen joululahja, mutta eihän talo voi olla joululahja!", huudahtaa pieni inarilaistyttö Minka. Entä mitä Taata eli Frans Emil Sillanpää pohtii joulun alla?
6 audio- ja 5 videoleikettä
F. E. Sillanpää kiittää kansaa ja sen hienoimpia virkamiehiä (1948)
Kirjailija Frans Emil Sillanpää oli 1940-luvulla muuttunut jo kansalliseksi ikoniksi. Nobel-voittaja oli kiitollinen vaistotessaan, että "minut on jollakin tavoin noteerattu, ei koskaan pyritty hiljaisesti hirttämään".
1 audioleike
Taata puhuu joulusta (1962)
"Älkää noteeratko mitään näkökohtia, vaan eläkää mitatonta nykyhetkeä." Tämän elämänohjeen antaa Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää eli Taata jouluohjelmassa vuonna 1962.
1 videoleike
Hämeenkyrön pellot antoivat muodon Sillanpään proosalle (1958)
Toimittaja Unto Miettinen ja kirjallisuustutkija Aarne Laurila tutustuvat kirjailijamestarin kera tämän maisemiin Hämeenkyrössä. Ne olivat Sillanpäälle "luonnonvaraisuuden ja ihmispyrkimysten yhteissoitannollinen yhtymä".
1 audioleike
Mitä kiire hyödyttää (1954)
1950-luvulla elämänrytmi alkoi Suomessakin muuttua kiihkeämmäksi. Jos kansalaista vaivasi stressi, häntä kehotettiin heräämään aikaisemmin.
1 audioleike
Taatan joulupakinoita (1945 -1960)
Kirjailija F. E. Sillanpään radiomuistelot ja -saarnat olivat oleellinen osa suomalaista joulunviettoa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.
3 audioleikettä ja 1 videoleike
Taatan mukana Helsingistä Hämeenkyröön (1953)
Vuonna 1953 tehdyssä lyhytelokuvassa maaseudun kuvaaja F. E. Sillanpää nähdään myös urbaanissa maisemassa. Kotipitäjän väki kutsui Nobel-palkittua kirjailijaa tuttavallisesti "kirjaltajaksi".
1 videoleike
Suomen kirjallisuus Agricolasta 1900-luvun alkuun
Agricolan ”ABC-kirjasta” alkoi suomalaisen kirjakielen kehitys. Suomalainen kansallinen identiteetti syntyy Lönnrotin kokoaman Kalevalan myötä.
29 audio- ja 14 videoleikettä