Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kuva ja muoto / Ars-näyttelyt ovat aikansa ikkuna nykytaiteeseen /

Ars 74 kuvasi todellisuutta maallikoille

1974

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Uutisjuttu Ars 74 avajaisista 12.02.1974 | kesto: 2:59 (Video)
Raportti-ohjelma Ars 74 -näyttelyssä (ote) 28.02.1974 | kesto: 6:53 (Video)
Kienholzin töitä ja haastattelu Ars 74:ssä 28.02.1974 | kesto: 7:30 (Video)

Ars 74:n teemana on realismi. Sen kuvista ei tarvitse miettiä, mitä ne esittävät, kiteytti Raportti-ohjelman toimittaja näyttelyn henkeä.

Ars 74 -näyttelyssä oli esillä 263 teosta, jotka esittelivät länsimaisen nykytaiteen taiteilijoiden käsityksiä todellisuuden kuvaamisesta. Nyt ei esillä ollut lainkaan abstraktia taidetta.

Realismiin keskittyneen näyttelyn arveltiin olevan yleisöllekin aiempia Arseja helppotajuisempi. Vaikka näyttely nähtiin laadullisesti suppeana, niin yleisön kannalta suppeuden uskottiin olevan eduksi.

Näyttelyn kuraattori tohtori Salme Sarajas-Korte piti mielettömänä tarjota yleisölle taidetta, johon sillä ei ole mahdollisuutta päästä käsiksi. Esimerkiksi aikansa käsitetaidetta Sarajas-Korte piti liian vaikeaselkoisena suurelle yleisölle.

Ars 69:n tapaan myös vuonna 1974 näyttelyn vetonaulana oli yhdysvaltalainen Edward Kienholz. Esillä oli kuvaelma miehestä, joka oli potilaana valtion mielisairaalassa. Mielisairaala-teoksessa on sairaalahuone kaltereineen ja kattoineen, potilas on sidottu nahkaremmeillä sänkyynsä. Miehen päänä on valaistu lasimalja, jossa uiskentelee kaksi kalaa. Vatsa on arvilla pahoinpitelystä. Vanhan miehen sängyn yläpuolella on kuin ajatuskuplana kopio hänen tilastaan.

Kienholz oli työskennellyt sairaalassa 50-luvun taitteessa ja päättänyt myöhemmin toteuttaa teokseksi vaivaamaan jääneet mielikuvat.

Kienholzin Uudestisyntyminen-teoksessa alaston naishahmo makaa flyygelin koskettimilla ja flyygelin kannen alta puskee viheriöiviä kasveja. Haastattelussa Kienholz kertoo nähneensä unen, jonka innoittamana hän loi teoksen unen ja heräämisen välisestä rajamaastosta naisen tirkistelijä-katsojan saavutettavaksi. Työ kuvaa naisten vapautumista ja asemaa yhteiskunnassa sekä optimistisesti mahdollisuutta uuteen nuoruuteen.

Ars 74:stä oli alunperin aikeena tehdä kohtaamispaikka länsimaiselle ja sosialistiselle realismille. Töitä oli jo valikoitu DDR:stä ja Neuvostoliitosta, mutta haave idän ja lännen kohtaamisesta Helsingissä jäi toteutumatta. Vertailuun oli kuitenkin mahdollisuus Helsingissä Ars 74:n aikaan avatussa neuvostoliittolaisen kuvataiteen näyttelyssä.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

AVAINSANAT: Ars, Ars 74, Ars-näyttelyt, Ateneum, Ateneumin taidemuseo, dokumenttiohjelmat, fotorealismi, Helsinki, jälleensyntyminen, kulttuuriohjelmat, kuvataide, mielisairaalat, mielisairaanhoito, moderni taide, naisen asema, nykytaide, realismi, taide, taidenäyttelyt, taiteilijat, uutisohjelmat

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Ars 74 järjestettiin 15.2.–31.3.1974 ja 15.4.– 15.5.1974. Töitä oli esillä Helsingissä Ateneumin taidemuseossa sekä Tampereen taidemuseossa sekä Tampereen nykytaiteen museossa.

Näyttelyn taiteilijoita olivat mm. : Ola Billgren, Christian Boltanski, Claudio Bravo, Chuck Close, Erró, Richard Estes, John-e Franzén, Duane Hanson, David Hockney, Niilo Hyttinen, Heikki Häiväoja, Tapio Junno, Kari Jylhä, Kimmo Kaivanto, Raimo Kanerva, Edward Kienholz, Harro Koskinen, Matti Kulmala, Jean Le Gac, Rauni Liukko, Antonio López-Garcia, Pekka Mäkinen, Laila Pullinen, Gerhard Richter, Sarkis Zabunyan, George Ségal, Arvo Siikamäki, Giangiacomo Spadari, Esko Tirronen, Sven-Olof Westerlund, Alain Fleischer ja Bruce Nauman.