Internetin käyttö rinnastetaan futuristisen musiikin säestämässä dokumentissa ulkopuolisen liikkumiseen rakennustyömaalla. Toimittaja Jorma Lievosen mukaan vastuu on tunkeutujalla itsellään.

Jokainen uusi kommunikaatioväline on herättänyt aikalaisissaan paitsi kiinnostusta ja toivoa, myös pelkoa. Vaikka Internetiin liitetyt metaforiset ilmaukset (rakennustyömaa, kaoottinen, vyöry, hirviö) eivät olekaan mairittelevia, ei sen koettu olevan varteenotettava kilpailija esimerkiksi puhelimelle.

Lähinnä opetus- ja tutkimuskäyttöön suunniteltu Internet haluttiin pitää erillään kaupallistumisesta. Tiedonhaku on ongelmallista, sillä vaikeasti löydettävää tietoa on paljon. Vaikka tieto on reaaliaikaista ja vapaasti saatavilla, se ei tunnu luotettavalta. Kun samassa formaatissa on tarjolla sekä oikeaa että keksittyä tietoa, vastuu siirtyy vastaanottajalle. Medialukutaidon opetukselle tuntuisi olevan kysyntää, ja aikana ennen hakukoneita Internet varmasti tuntuikin valtavalta kirjastolta ilman opasteita.

Yhdysvalloista lähtöisin oleva Internet herätti epäluuloa yhdistyneessä Euroopassa. Globalisaation ja talouskasvun paineet vetivät kehitystä kuitenkin toiseen suuntaan. Vuoden 1997 telemarkkinalain purkautumisen ja World Wibe Webin myötä Suomeen saatiin kansainvälinen, edullinen ja kapasiteetiltaan suurempi tietoverkkoyhteys. Kaupallisuus mahdollisti nopeuden.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti

AVAINSANAT: dokumentit, globalisaatio, informaatio, internet, kehitys, kehitysvaiheet, kirjastot, kuvaputket, metaforat, monitorit, tietokoneet, tietoliikenne, tietoliikennejärjestelmät, tietoliikennetekniikka, tietoliikenneverkot, verkkojulkaiseminen, verkostoituminen, verkot

Anna palautetta sivun sisällöstä