Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Yleislakko seisautti Suomen /

Yleislakko puhutti pitkään

1956

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Näyte ohjelmasta kesto: 0:49 (Audio)
Keskustelun 1. osa kesto: 21:14 (Audio)
Keskustelun 2. osa kesto: 12:56 (Audio)

Kevään 1956 yleislakon aikana ilmestyi vain SAK:n Palkkatyöläinen-lehti. Yleisradion Pienoisparlamentti sai tästä aiheen pohtia, polkivatko lakkolaiset sananvapautta.

Pienoisparlamentin mielipiteenvaihto sananvapaudesta marraskuussa 1956 ei jäänyt suinkaan akateemiseksi pyörittelyksi. Se kehittyi suoranaiseksi jatkoksi sille kiistalle, jota työväki ja työnantajat olivat edellisenä keväänä kolmen viikon ajan käyneet työpaikoilla ja kaduilla.

Kiistaa puitiin yleislakon jälkeen myös eduskunnassa. Porvarillisten puolueiden mielestä vain yhden lehden ilmestyminen oli sananvapauden rajoittamista. Vasemmisto puolestaan katsoi Yleisradion ja Suomen Tietotoimiston lietsoneen lakkolaisten vastaista mielialaa.

AVAINSANAT: Eduskunta, lakot, mellakat, mielenosoitukset, MTK, Pienoisparlamentti, presidentit, SAK, säännöstely, työriidat, työtaistelut, vaalit, Yleislakko 1956