Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Sota-ajan viihde ja propaganda /

Sensuuri jatkosodan aikana

1941-1945

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Sensuuri jatkosodan aikana 27.02.1957 | kesto: 37:59 (Audio)
Näyte ohjelmasta 27.02.1957 | kesto: 1:08 (Audio)

Saksalaisia ei jatkosodan aikaisissa lehdissä sopinut kutsua "aseveljiksi" vaan "kanssasotijoiksi". Norjasta sai kirjoittaa vain natsijohtaja Quislingia mairittelevia juttuja.

Viranomaisilla oli oikeus kieltää myös ne sisäpoliittiset kirjoitukset, jotka olivat "omiaan rikkomaan sisäistä eheyttä tai horjuttamaan yleistä järjestystä".

”Tähänhän jo mahtui kaikki”, toteaa sodanaikainen sensuuripäällikkö Kustaa Vilkuna vuonna 1957 tehdyssä ohjelmassa.

Julkisen mielipiteen kaitsemisesta puhuvat myös sodanaikaiset lehtimiehet Eino Kilpi ja Ale-Einari Riipinen.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: iskelmät, jatkosota, Lapin sota, Pariisin rauhankonferenssi 1946, Pariisin rauhansopimus, propaganda, radio, sensuuri, talvisota, toinen maailmansota, viihde, viihdeohjelmat, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset