yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Sodanjälkeisiä kirjailijanimiä /

"Betonimylläri" Lauri Viita

1947-1965, 1974

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Kirjailija Lauri Viita
Pispalanharjulla.
(1960-luku)
Antero Tenhunen

Lauri Viita ei ollut kirjailija vaan luonnonmullistus, toteaa hänen puolisonsa ja kollegansa Aila Meriluoto.

Lauri Viidan (1916-1965) pääteoksia ovat työläismaailmaan sijoittuva esikoiskokoelma ”Betonimylläri” (1947) ja Pispalaa kuvaava ”Moreeni”-romaani (1950), jonka ensimmäisen version tekijä poltti dramaattisesti Meriluodon opiskelijaboksin uunissa.

Käsikirjoitus oli tuhottava, muuten sitä ei pystyisi kirjoittamaan uudestaan, Viita selitti Meriluodolle. Vielä kirjan julkaisemisen jälkeenkin hän sanoi, että sen kirjoittamista olisi pitänyt jatkaa elämän loppuun saakka.

Samassa perheessä ei kaksi kirjailijaa tahtonut mahtua kirjoittamaan, ja Aila Meriluoto jättikin ihailemalleen suurelle runoilijalle tilaa.

Juha Virkkusen haastattelussa Aila Meriluoto puhuu mm. Viidan kirjallisesta työskentelystä, hänen asenteestaan aikansa runouteen ja akateemisesti koulutettuihin ihmisiin sekä lapsuusajan vaikutuksesta Lauri Viidan tuotantoon.

Ohjelmassa käsitellään myös Viidan suhtautumista vaimoonsa ja lapsiinsa sekä hänen mielensä pirstoutumista ja sairastumista. Meriluodon miehestään kirjoittama teos ilmestyi vuonna 1974 sarjassa "Legenda jo eläessään".

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: haastattelut, kirjailijat, kirjallisuus, kirjoittaminen, lyriikka, porvarillisuus, runoilijat, runot

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Lauri Viidan tuotanto:
  • Betonimylläri: runoja. WSOY, 1947.
  • Kukunor: satu ihmislapsille. WSOY, 1949.
  • Moreeni. WSOY, 1950.
  • Käppyräinen: runoja. WSOY, 1954.
  • Valikoima runoja. WSOY, 1958.
  • Suutarikin, suuri viisas: runoa ja proosaa. WSOY, 1961.
  • Entäs sitten, Leevi: romaani. WSOY, 1965.
  • Kootut runot. WSOY, 1966.
  • Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
  • Sari Jovero
  • Johanna Mälkki
  • Jussi Pylväs

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Taiteessa tapahtuu. Aila Meriluodon Lauri Viita –kirja.

HAASTATELTAVAT: Aila Meriluoto

OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittaja: Juha Virkkunen

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Lauri Viita. WSOY, 1974

Kuva: Kirjailija Lauri Viita Pispalanharjulla. (1960-luku) Antero Tenhunen

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä