Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Kansakunnan kalenteri /
Ruotsinkielinen Suomi
1809, 2009
OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.
NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
-
Ruotsin kielen asema 11.05.2009 | kesto: 3:47 (Video)
Vaikka ruotsinkielinen väestö muodostaa Suomessa selkeän kielivähemmistön, on myös ruotsinkielisten keskuudessa selkeitä eroja.
Vuonna 1809, kun Suomesta tuli suuriruhtinaskunta ja Venäjän autonominen alue, oli säätyläistö ruotsinkielistä ja kansa suomenkielistä. Hallinnon kielinä olivat ruotsi ja venäjä. Valtaapitävät ja vauraat puhuivat tavallisesti ruotsia.
Tänä päivänä kieli ei ole yhteiskuntaluokkien raja kuten joskus aikaisemmin. Myös ruotsinkielisten keskuudessa on eroja.
Esimerkiksi Pohjanmaan ruotsalaisuus on kulttuurisesti erilaista kuin ruotsalaisuus pääkaupunkiseudulla, sanoo elokuvaohjaaja Klaus Härö ohjelmasarjassa Kansakunnan kalenteri.
Teksti: Reijo Perälä
AVAINSANAT: Kansakunnan kalenteri, kielet, Pohjanmaa, Porvoo, Porvoon valtiopäivät, ruotsalaisuus, ruotsin kieli, suomalaisuus, suomen kieli, Suomen sota, tasa-arvo, vähemmistöt
Sisältötiedot
ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
YLE Oppiminen ja tiede, YLE Teemalle tuottanut Miira Paasilinna, Visiorex Oy
HAASTATELTAVAT: Ann-Jolin Grüne, Liisa Heikinheimo, Klaus Härö
OHJELMAN TEKIJÄT:
Sami Hyrynkangas
Lasse Keso
Markku Kuparinen
Matti Luhtala
Niina Niemi
Satu Niemi
Miira Paasilinna
Ronja Parkkonen
Tuottaja: Tapio Kujala
Kuva: Klaus Härö. YLE kuvanauha.
Julkaistu 12.05.2009